Tuulivoimarakentamisen sujuvoittaminen loppuu luonnollisesti eduskunnassa
Tuulivoima-alueille ei ole valtion toimesta annettu/vaadittu ainoatakaan ympäristölupaa Suomessa? – Tämä herätti kysymyksiä, ja aiheutti hämmennystä ympäristöstään välittävissä ihmisissä, kun alkoi rynnäkkö korotetun syöttötariffin/takuuhinnan saamiseksi. Tuli nopeasti 2500 euron pääomalla perustettuja firmoja rakennuslupia hakemaan tuulivoimaloita varten länsirannikolla. Keinoja ei kaihdettu, lupaukset olivat suuria, tuulivoimaloiden kerrottiin maisemoituvan metsän peittoon, ym. roskaa ilmaston lämpenemisen hillitsemisen pakosta, ja että Suomessa olisi "pakko" rakentaa sähköntuotantoa tuulivoiman varaan. Väite oli että aina jossain päin Suomessa tuulee, ja valtion rahallinen tuki tulisi "jopa yli kymmenkertaisesti takaisin yhteiskunnalle". – Valehtelua joka sana, tuulen voimaa ei ihmiset säätele.
No, nyt kun asiat ovat selvinneet mikä tarkoitus puhalluksessa oli, ja mitä tämä järjetön, ilman perusteellisia selvityksiä alkanut töppäys aiheutti, eli valtiolta kuluu rahaa 12 vuoden tuulivoima tukien maksamisessa yli 4 miljardia euroa. Ihmiset sairastuu pitkäaikaisen infraääni altistuksen takia erilaisiin komplikaatioihin. 4000 miljoonaa euroa on iso määrä rahaa pois terveydenhuollosta, joka vielä kaiken huipuksi menee pääasiassa ulkomaisille sijoittajille ja tuulivoimaloiden kauppiaille. Maanomistajat jäävät ehkä lopulta raskaasti tappiolle kun tulee tuulivoimaloiden poistot metsistä kysymykseen, silloin on valtion antamat rahat varmassa tallessa ja poissa Suomesta. Ehkä nämä asian ytimessä olleet poliitikot saivat loppu elämälleen hyvät tuotot sijoituksille ja ovat tyytyväisiä kun osallistuivat aikanaan sujuvoittamaan puhallusta.
Jokainen tuulivoima-alue Suomessa on rakennettu ilman valtion ympäristölupaa. "Aluehallintovirasto (AVI) ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupa-asioita. Säädöksissä on määräykset siitä, mitkä toiminnat tarvitsevat luvan sekä milloin asian käsittelee AVI ja milloin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen." – Tuulivoimaloiden haittavaikutukset ovat liian monitahoisia ja vaikeita kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätettäväksi, tällaisia kunnan antamia lupia on Suomessa muutamia. AVI ei ole ratkaissut vielä yhtään ympäristölupaa tuulivoimaloita varten.
Ympäristöluvasta kerrotaan lakipykälissä seuraavasti: " 8) ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukainen «ympäristölupa». (10.4.2015/425)" pitää olla: "3) toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta"
Ja vielä: "Jos rakentamisen tarkoittamaan toimintaan tarvitaan ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen «ympäristölupa», rakennuslupa-asian ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes «ympäristölupa»-asia on ratkaistu, jos se rakennuksen käyttömahdollisuudet tai aiotun toiminnan ympäristövaikutukset huomioon ottaen on perusteltua. (27.6.2014/547)"
Tuulivoima-alueella maanomistajat, jotka kielsivät omalla maallaan kaikki tuulivoimaan liittyvät rakentamiset yllättyivät, kun rakennuslupien jälkeen alkoi sähkö-aseman ja sähkölinjan rakentamista varten maapohjan lunastusmenettely.
Pakkolunastus toteutetaan väkivaltamonopolin turvin. Maanomistajalla ei ole keinoja vastustaa menettelyä, joka vie häneltä maapohjan jollain nimellisellä korvauksella.
Pakkolunastuksen tarkoituksena ei ole anastaa toisen omaisuutta lunastajan oman taloudellisen aseman parantamiseksi joko suoraan tai välillisesti, esimerkiksi myymällä omaisuus eteenpäin (eihän?).. Tuulivoima-alueita on jo myyty Suomessa eteenpäin ja hyödyt kotiutettu. Technip Oy näytti mallia ja maksoi lähes 20 miljoonaa siitä, että sai siirrettyä ympäristövastuut suomalaisille omistajille. Telakan tontille jäi 2 kpl Vestas 3,3 MW:n tuulivoimalaa uusien omistajien haltuun.
– Tuulivoimaa ei rakenneta yleisen edun takia, lunastusmenettely yksityisen edun hyväksi on kohtuuton maanomistajille ja lähiasukkaille. Nykyisen hallituksen viimeinen "keino" on että, preemion ja kompensaation turvin annettaisiin miljardi lisää rahaa tuulivoimalle, vaikka on ilmoitettu ettei tukea tarvita. Nyt oman edun tavoittelijat ovat joukolla jättämässä eduskunnan, ja asioiden voisi kuvitella muuttuvan taloudellisemmaksi. Näin toivotaan ja Suomen velkaantumisen lisääntyminen lopetetaan.
– Wienin sotamuseon edustalla on tänä päivänä nähtävillä vanha Preussin armeijan tykki, johon on kaiverrettu "Ultima Ratio". Se tarkoitti kuninkaan viimeistä keinoa. Keinoa, jota saa käyttää vasta silloin, kun kaikki muut keinot ovat käytetty.
Sähköntuotantoon on paljon hyviä tuotantomuotoja ennen kuin "on pakko" rakentaa tuulivoimaloita.
Hei ministeri Tiilikainen! Miksi veronmaksajien rahoja pitää käyttää tarpeettomaan energiahuutokauppaan? | Talouselämä :
https://www.talouselama.fi/uutiset/hei-ministeri-t…
Ilmoita asiaton viesti
Veronmaksajat sitä sähköä tarvitsee. Se maksaa joka käyttää. Mitä sitten tuohon 4 miljardin tukeen, niin valtiolla ei ole ikinä tuollaista rahaa laittaa tukeen, vaan raha tulee tuosta sähköstä, jota kuluttajat ostavat. Siis valtion budjettiin täysin neutraali eikä kasvata budjetin menoja..Suomi tarvitsee vielä paljon kaikkia energiamuotoja lisää saavuttaakseen omavaraisuuden…
Ilmoita asiaton viesti
Valta on kansalla, ja kansa muodostaa valtion. https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtio
Mieti nyt vielä toisenkin kerran mistä ja keneltä ne rahat syöttötariffiin/takuuhinnan maksamiseen otetaan, oletatko että ne maksetut tukirahat tulisi yhteiskunnalle hyödyksi. Huom. tuulivoimalat on hankittu velaksi, pitkällä maksuajalla ns. valtion takuulla. Vai oletatko että 2500 euron pääomalla perustetulla firmalla olisi riittävät vakuudet että voisivat ottaa lainan vapailta markkinoilta tuulivoimalan ostamista varten.
Rahoittajia näyttää olevan ympäri maailman, venäläinen raha kelpaa ihan niin kuin italialaisten huumekaupan tuototkin tuulivoima sijoituksiin. Tuulivoima bisneksessä raha pestään puhtaaksi valtion takuulla.
Tuulisähkö ei koskaan vastaa kysyntään, silti se voidaan dumpata valtakunnan verkkoon aina, ja juuri tämän takuuhinnan turvin. Itsessään tuulivoima ei ole koskaan kannattava sähköntuotantomuoto. Tuulivoimaloiden terveys- ja ympäristöhaitta vaikutukset ovat moninkertaisesti kalliimpia kuin siitä ikinä tuleva sähkö.
Ilmoita asiaton viesti
Ensivuoden valtion talousarvioesitykseen on tuulimyllytukiaisiin ( tuulisähkön syöttötariffi ) esitetty 231,9 miljoonaa euroa. Tuolla on arvioitu katettavaksi se valtion lupaus siitä, että tuulisähkön tuottajafirmat saavat sen 83,5 €/MWh takuuhinnan. Eli tuulisähköfirmat taitavasti ovat siirtäneet yrittäjän riskin veronmaksajille. Mutta eihän se tyhmä ole joka pyytää, vaan se joka lupaa maksaa. Kukahan se oli vuonna 2010 , joka lupasi, että valtio maksaa ?
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&…
https://kansanmuisti.fi/session/87-2010/4/
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset Kannuksen esimerkin mukaiset tuulipuistohankkeet vaativat jatkossa ehdottomasti YVA-arvioinnin ympäristöluvan saamiseksi:
”e) tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia;” – –
– -”Hankeluettelon 7 kohdan e alakohta koskee tuulivoimalahankkeita. Hanke lisättiin hankeluetteloon 1.6.2011 voimaan astuneella YVA-asetuksen muutoksella. YVA-menettelyä on sen mukaan sovellettava tuulivoimalahankkeeseen, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 tai hankkeen kokonaisteho on vähintään 30 megawattia (MW). Alakohta perustuu Espoon sopimuksen hankeluetteloon, joka sisältää suuret tuulivoimalahankeet (”major installations for the harnessing of wind power for energy production (wind farms)”). Tuulivoimalahankkeiden lisäämistä hankeluetteloon pidettiin tärkeänä myös kansallisesti, koska tuulivoimalahankkeita oli jo tuolloin suunniteltu paljon ja useisiin hankkeisiin oli sovellettu YVA-menettelyä yksittäistapauksessa tehdyillä päätöksillä.
Vuonna 2011 voimaan astunut kokoraja perustui erityisesti siihen, että Suomessa tuulivoimalahankkeiden todennäköisesti merkittävien haitallisten vaikutusten rajan katsottiin yksittäistapauksessa tehtyjen soveltamispäätösten perusteella pääsääntöisesti asettuneen 10 yksittäisen laitoksen kohdalle. Yksittäisen laitoksen suunniteltu teho oli tuolloin keskimäärin 3 MW, joten 10 laitosta käsittävän tuulivoimalahankkeen kokonaisteho oli keskimäärin 30 MW.
Tuulivoimarakentaminen ja tuulivoimahankkeiden suunnittelu ovat Suomessa olleet viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Myös tuulivoimaloiden yksikköteho on kasvanut ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Tuulivoimaa koskevia YVA-menettelyitä on niiden hankeluetteloon vuonna 2011 tapahtuneen sisällyttämisen jälkeen tullut suoraan hankeluettelon perusteella vireille 82 kappaletta vuoden 2016 loppuun mennessä. Yksittäistapauksia koskevia päätöksiä on lisäksi tehty vuosina 2011–2015 tuulivoimaa koskien noin 110 kappaletta, joista noin 30 kappaletta edellytti YVA-menettelyä ja 80 kappaletta ei edellyttänyt menettelyä.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n tietojen mukaan vuonna 2017 Suomeen asennettujen tuulivoimaloiden keskiteho oli 3,3 MW. Vuonna 2017 asennettiin ainoastaan yksi voimala, jonka teho oli alle 3 MW (2,35 MW). 3,45 MW voimaloita asennettiin v. 2017 voimaloiden lukumäärästä eniten, 54 % (82 kpl).
Tuulivoimalahankkeen yksittäisten laitosten määrää koskevan kokorajan (vähintään 10 kappaletta) on koettu olevan hyvä suuruusluokka YVA-menettelyn edellyttämiselle. Tuulivoimahankeen kokonaistehoon perustuvaan rajan (kokonaisteho vähintään 30 MW) toimivuus on sen sijaan tullut esiin yksittäisten tuulivoimaloiden tehon kasvaessa ja tuulivoimateknologian jatkaessa kehitystään. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama tuulivoiman edistämistyöryhmä esitti v. 2014 tehoon liittyvän rajan toimivuuden ja kehittämistarpeen selvittämistä. Ympäristöministeriö teetti selvityksen tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyn toimivuudesta vuonna 2014 (Ympäristöministeriön Pöyry Finland Oy:ltä tilaama selvitys 2.7.2014).” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity…
Infoa YM:n sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Em. linkki sisätää myös ”Selvitys ympäristöministeriölle. Pöyry Oy 2.7.2014” -pdf-tiedoston.
Ilmoita asiaton viesti
YVA-arviointi on eri asia kuin AVI:n myöntämä ympäristölupa. Jokaisen tuulivoimapuiston pitäisi hankkia valtion viranomaisten myöntämä ympäristölupa ennen kuin aletaan rakentamaan. Silloin voitaisiin katsoa myös nämä infraäänen terveysvaikutukset vähän laajempien tutkimusten perusteella. Tieteellisiä ja vertaisarvioituja tutkimuksia asiasta on maailmalla paljon, tähän asti ne on Suomessa ohitettu.
Pöyry ym. ovat hyötyneet tuulivoima raporteistaan sievoiset summat, hallituksen politiikan tukeminen on kannattava bisnes. Kyllä näitä rahalla ostettuja ja toivottuun tulokseen johtavia tutkimuksia ja julkaisuja on tehtailtu ja tehdään niin kauan kuin niitä joku ostaa. Mutta kestääkö niissä se tieteellinen tarkastelu, se on jo toinen juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Tai ovat toisilleen sisäkkäisiä prosesseja:
”Mikä on marssijärjestys silloin kun aletaan suunnitella jollekin alueelle tuulivoimalaa?
Eikö ihan ensiksi tule selvittää YVA-arvioinnin tarve, ja jos tarve on, tehdä YVA-arviointi. Ja vasta sitten voi hakea ympäristölupaa tuulivoimalalle kun ENSIN on tehty 1) YVA-arviointi, 2) laadittu ympäristöselostus eri sijoitusvaihtoehtoineen (myös 0-vaihtoehto, että hanketta ei tule), 3) kuulutettu hanke ja 4) kuultu alueen asukkaita ja osallisia? 5) Eikö vasta sen jälkeen voida myöntää ympäristölupa?”
https://www.avi.fi/web/avi/pohjois-suomi-toiminta-…
http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260026-y…
Ilmoita asiaton viesti
Edellä Pöyryn selvityksessä juuri kerrottiin, että ”Osan mielestä taas 30 MW:n kokonaistehoraja tulisi säilyttää, koska sen poisto lisäisi YVA-prosessin kiertoa entisestään.”
Juuri näin: Eikö tuulivoimalafirmojen, jotka eivät halua tehdä kalliita YVA-arviointeja, kannata hakea ensin 9 myllylle lupaa (yhteensä alle 45 megavattia) ja sitten vaikka parin vuoden päästä uudelle 9 myllyn satsille edellisen myllyryppään naapuriin (toiset alle 45 megavattia)?
Jos molemmilla lupakerroilla myllyjen lukumäärät ovat 9 kpl ja tehot eivät ylitä 45 megavatin kokonaistehoa/per lupakierros; ja jos firmat toimivat näin, miten tätä uutta YVA-lakia tulkitaan? Tarvitseeko jälkimmäisellä kerralla tehdä YVA-arvioinnit vai ei?
Ja mikä on edellisen tuulimyllypuiston ”hankkeen muutosta”? Ja mikä on katsottava ”hankkeiden muutokseksi” tai uudeksi hankkeeksi? Onko jossain laissa näille määritelmät?
http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260026-y…
Ilmoita asiaton viesti
YVA-tarkastelu tehdään konsulttien laatimien maastosta kerätyn materiaalin perusteella, ja ne ovat jokaisessa tuulivoimapuistossa suurinpiirtein saman näköistä tekstiä, lepakoita ei havaittu, talousmetsiä, ojitettua suota, jne.. eikä rakentamisesta olisi haittaa ympäristölle. – Ei tämä ole ympäristölupa. ”Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.” Ympäristöluvan valtion puolesta myöntää AVI, ja minun mielestä kunnan viranomaisen myöntämässä ympäristöluvassa ei asioita tarkastella kokonaisuuden kannalta riittävällä asiantuntemuksella. – Ei niissä huomioida mitenkään niitä suurien massojen aiheuttamaa värähtelyä maaperään, eikä mitään infraääni ongelmaa olisi olemassakaan. Ja kun lukee jotain juttuja USA:n lähetystöön tehdyn infraääni iskun vaikutuksista ja kuinka sitä tutkitaan ja lähetystön väki viedään turvaan. Sitkeästi vaan elää täällä länsirannikolla kuitenkin vielä jatkuvan infraääni vaikutuksen alla joku satatuhatta ihmistä, ehkä siitä joukosta muutama tuhat lasta, vanhusta, ja aiemmin jo infraäänelle altistunut sairastuu vakavasti. Heikommat siitä joukosta kuolevat hiljaa pois.
Eduskunnasta on jäämässä pois innokkaimmat tuulivoimaa sujuvoittavat, ja jos kansanomaisesti sanotaan ne ”moottoriturvat” jotka manipuloivat kokemattomampia ja hiljaisempia valheilla, juuri ne vievät omien ja perheen etuja, plus tukijoukon etuja eteenpäin parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi kansanedustajan ominaisuudessa koko 4-vuotiskauden ajan. Kansanedustajan pitäisi olla edustuksellisen demokratian vallankäyttäjä, joka pitää yhteiskunnan etua ensisijaisesti ykkösasiana, eikä omaa, tai perheen etua. Skarppaaminen on edessä jos tästä korruption suosta noustaan taloudelliseen tasapainoon.
Ilmoita asiaton viesti
Lestijokilehti verkossa 28.8.2018, Outi Yli-Arvo:
”Tuulipuiston rakennustyöt käynnistyvät Kannuksessa, kertoo wpd Finland Oy tiedotteessaan. wpd Finland Oy on solminut pitkäaikaisen sähköntoimitussopimuksen sähkönkäyttäjän kanssa, mikä mahdollistaa rakennustöiden käynnistämisen. Sopimuksen toinen osapuoli haluaa vielä pysyä nimettömänä. Työt Kannuksen Kuuronkallion alueella on aloitettu elokuun alkupuolella tiestön rakentamisella.
Kannuksen tuulipuisto ei tule saamaan valtion tukea, vaan sen rakentaminen perustuu projektirahoitukseen. Tuulipuisto käsittää 14 kappaletta 4–4,5 megawatin tuulivoimaloita, joiden maksimikorkeus on 230 metriä ja kokonaiskapasiteetti on 60 megawattia.
Tuulipuiston on tarkoitus olla valmis ja tuottaa sähköä vuoden 2019 loppuun mennessä.
Kuuronkallion tuulipuiston alue sijaitsee lähimmillään vähän yli kahden kilometrin etäisyydellä Kannuksen keskustasta etelään.”
https://www.kp24.fi/lehti/lestijoki/546911/kuuronk…
—
Oma lisäys: Onhan Kannuksen tuulivoimaprojektille tehty lainvaatima YVA-arviointi?
Ilmoita asiaton viesti
Em. ”Selvitys ympäristöministeriölle. Pöyry Oy 2.7.2014”:
Loppuyhteenvedosta:
”Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta tuulivoimahankkeisiin säädetään lailla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja valtioneuvoston asetuksella ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006). Näiden mukaisesti tuulivoimahanke vaatii YVA-menettelyn soveltamista aina, kun laitosten lukumäärä on vähintään 10 kpl tai puiston kokonaisteho on vähintään 30 MW. Myös mainittuja raja-arvoja pienemmissä hankkeissa voidaan YVA-lain mukaan soveltaa YVA-menettelyä, mikäli hanke on ympäristövaikutuksiltaan rinnastettavissa YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeisiin. Päätöksen YVA-lain soveltamisesta tekee alueellinen ELY-keskus.
Tuulivoimalan tehonkasvu vaikuttaa voimalan teknisiin ominaisuuksiin ja niiden kautta ympäristövaikutuksiin. Selvitystä varten koottiin teknisiä tietoja Suomessa yleisten voimalavalmistajien sekä koko alan suurimpien, osin vielä kehitteillä olevien voimaloiden teknisiä tietoja. Osana selvitystä tarkasteltiin tuulivoimaloiden muiden – suoraan ympäristövaikutuksiin liittyvien – ominaisuuksien riippuvuutta tehosta. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi tuulivoimalan roottorin halkaisija ja lähtöäänitaso. Näiden ominaisuuksien vaikutuksia ja siten myös tehon vaikutusta ympäristövaikutusten määrään ja laatuun arvioitiin alan asiantuntijoiden toimesta.
Puiston liittymistä sähköverkkoon suunniteltaessa on otettava huomioon muu-tamia asioita. Suuret tuulipuistot Suomessa liittyvät joko Fingridin omistamaan kantaverkkoon tai 110 kV:n alueverkkoihin. 25 MVA:n tuulivoimalaitos voi tietyin erityisehdoin liittyä suoraan kantaverkon 110 kV:n voimajohtoon, jolloin ympäristövaikutus on pienempi kuin suurempien tuulipuistojen liityntä kytkinlaitokseen (tarvittavan uuden voimajohdon lyhyemmästä pituudesta johtuen). Voimaloiden tehonkasvu aiheuttaa sähköverkkoliityntätarpeen verkon vahvaan pisteeseen, jolloin puiston liittämiseksi tulee rakentaa voimajohto lähimpään riittävän suureen sähköasemaan. Ympäristössä tämä näkyy voimajohtojen ja uusien sähköasemien tai sähköasemalaajennusten rakentamisena.
Tuulivoimahankkeen aiheuttamien maisemavaikutusten arviointi vaatii taustakseen alueen ominaisuuksien ja maiseman herkkyyden analysointia. Vaikutusten merkittävyys riippuu siitä, mikä on tuulivoima-alueen suhde ympäristöönsä. Voimaloiden teho, määrä tai koko ei suoraan vaikuta siihen, kuinka merkittäviä tuulivoima-alueen maisemavaikutukset ovat.
Voimalan korkeuden ei ole todettu vaikuttavan yleisellä tasolla lintujen törmäysriskiin. Suurten voimaloiden aiheuttama törmäysriski on tehoon nähden pienempi kuin pienten voimaloiden. Jos tuulipuistolta esimerkiksi tavoitellaan jotain tiettyä yhteistehoa, lintujen kannalta on parempi rakentaa pieni määrä suuria voimaloita kuin iso määrä pieniä voimaloita.
Lepakoiden osalta taas voimalan korkeus ja roottorin halkaisija ovat merkittäviä tekijöitä. Mitä korkeampi voimala, sitä suurempi on törmäysriski. Suurempi roottorin halkaisija kasvattaa myös kuolleisuutta.
Tuulivoimalaitoksen tehokoon kasvu kasvattaa samalla myös voimalan äänipäästöä. Tämän lisäksi voimalan taajuusjakauma voi siirtyä pientaajuisen melun suuntaan. Näiden yhteisvaikutuksena melun laskennalliset vyöhykkeet kasvavat etenkin pienemmillä äänenpaineen arvoilla (35–40 dB(A)) voimalakoon kasvaessa. Melutason kasvusta aiheutuvien vaikutusten merkittävyys on riippuvaista hankealueen ympäristön häiriintyvien kohteiden läheisyydestä.
Varjon vilkunta riippuu muun muassa voimalan fyysisistä ulottuvuuksista. Koska tuulivoimalan tehoon vaikuttavat muutkin tekijät kuin voimalan fyysinen koko, varjon vilkunnan riippuvuutta tehosta on vaikea määrittää. Tutkittujen parametrien puitteissa voidaan todeta, että suuritehoiset voimalat aiheuttavat keskimäärin enemmän vilkuntaa pienempitehoisiin nähden. Vilkunnan määrän kasvusta aiheutuvien vaikutusten merkittävyys on riippuvaista hankealueen ympäristön häiriintyvien kohteiden läheisyydestä.
Tuulivoimaloiden tehonkasvu vaikuttaa ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen pääosin mahdollisesti muuttuvien melu- ja vilkuntavaikutusten kautta. Muutoksia ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin syntyy, mikäli tehonkasvun myötä asutusta häiritsevät meluvaikutukset ulottuvat kauemmas tai ne muuttuvat taajuudeltaan sellaisiksi, joiden koetaan lisäävän haitallisia terveysvaikutuksia. Muiden vaikutusten osalta tehonkasvua olennaisempia ovat voimaloiden koko ja määrä sekä sijoittuminen lähialueen asutuksen, virkistyskäytön, elinkeinotoimintojen ja maisema-arvojen kannalta.
Pöyryn konsulttien kokemusten mukaan tuulipuistohankkeiden kokoa optimoida YVA-raja huomioiden (alle kymmenen voimalan hankkeissa yksittäisten voimaloiden tehon valinnassa huomioidaan puhtaasti teknillistaloudellisten perusteiden lisäksi myös YVA-raja koskien kokonaistehoa). Verrattaessa esimerkiksi samalle alueelle suunniteltujen 8 x 3 MW:n (yhteisteho 24 MW) ja 8 x 4,5 MW:n (yhteisteho 36 MW) tuulipuistojen aiheuttamia vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä, useissa tapauksissa tuulipuiston vaikutukset eivät kasva merkittävästi tehon kasvaessa.
Haastateltujen YVA-yhteysviranomaisten mielipide 30 MW:n tehorajasta vaihteli. Osan mielestä se on tarpeeton muiden tekijöiden ollessa keskeisemmässä osassa. Osan mielestä taas 30 MW:n kokonaistehoraja tulisi säilyttää, koska sen poisto lisäisi YVA-prosessin kiertoa entisestään. Osa näki kokonaistehorajan ongelmallisena mittarina, mutta koki kuitenkin tarpeellisena toisen rajaavan tekijän olemassaolon kappalemäärärajoituksen ohella.
Tuulivoimaloiden tehon on odotettavissa kasvavan tuulivoimateknologian jatkaessa kehitystään. Tehon kasvu vaikuttaa voimalan teknisiin parametreihin kuten roottorin halkaisijaan ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten tarkastelu ja arviointi eivät ole yksiselitteisiä tai yksinkertaisia asioita. Hankkeet ovat aina yksilöllisiä ja teholtaan samankaltaiset hankkeet voivat eri paikoissa aiheuttaa hyvinkin erilaisia vaikutuksia riippuen maaston muodoista, asutuksesta, luonnonympäristön monimuotoisuudesta ja monista muista asioista.”
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym…
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaa alla ”Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017)”:
5 §
Ympäristövaikutusten arviointi muun lain mukaisessa menettelyssä
Edellä 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hankkeen tai toteutetun hankkeen muutoksen ympäristövaikutukset voidaan arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sijaan muun lain mukaisessa menettelyssä, jos vaikutukset tulevat selvitetyiksi tämän lain 15–21, 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Arviointimenettelystä säädetään tällöin siinä laissa, jonka mukaisessa menettelyssä ympäristövaikutukset on mahdollista selvittää edellä tarkoitetulla tavalla.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta ydinenergialaissa (990/1987) tarkoitettuja ydinlaitoksia koskeviin hankkeisiin.
Hankkeesta vastaava voi tehdä yhteysviranomaiselle aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn korvaamisesta muun lain mukaisella menettelyllä. Yhteysviranomainen ja muun lain mukaisesta menettelystä vastaava viranomainen voivat sopia ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta muun lain mukaisessa menettelyssä, jos siihen on 1 momentissa säädetyt edellytykset.
6 §
Viranomaisten yhteistyö
Valtion ja kuntien viranomaisten sekä maakunnan liiton on oltava keskenään yhteistyössä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamiseksi ja sovittamiseksi hanketta koskevien muiden lakien mukaisiin menettelyihin.
8 §
Ennakkoneuvottelu
Ennen ympäristövaikutusten arviointiohjelman toimittamista tai arviointimenettelyn kuluessa yhteysviranomainen voi omasta aloitteestaan taikka toisen asiaa käsittelevän viranomaisen tai hankkeesta vastaavan pyynnöstä järjestää ennakkoneuvottelun yhteistyössä hankkeesta vastaavan ja keskeisten viranomaisten kanssa. Ennakkoneuvottelun tavoitteena on edistää hankkeen vaatimien arviointi-, suunnittelu- ja lupamenettelyjen kokonaisuuden hallintaa, hankkeesta vastaavan ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä parantaa selvitysten ja asiakirjojen laatua ja käytettävyyttä sekä sujuvoittaa menettelyjä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252
Ilmoita asiaton viesti
”Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa.” – Tästä pitää lähteä, ympäristölupa on pakollinen lupapaperi, ja sen myöntää AVI jos lupa voidaan myöntää. Teollisen koon tuulivoimala ei ole mikään ”tuulimylly” joita näkyy vanhojen maalaistalojen pihapiirissä muistona entisten sukupolvien elämästä.
Suuren tuulivoimalan konehuone on nykyään 175 m korkeudessa ja turbiinia pyörittää 75 m. pitkät siivet, siiven paino on n. 17 tonnia. Tämän massan liikkeeseen saaminen vaatii tuulelta voimaa, kun seuraa siiven liikerataa ei oikein usko että kehänopeus lähentelee 300 km/h, kun voimala tuottaa sähköä täydellä teholla. Jokaisella kierto lenkillä tuulen voimasta taipunut siipi oikenee terästornin ohittaessaan, se ilmamassan törmäys torniin aiheuttaa paineen vaihtelua ilmaan. Kaukana, vielä yli kymmenen kilometrin päässä nämä ilmanpaineen vaihtelut vaikuttaa ihmisen elimistöön. Osa ihmisistä reagoi heti, mutta jokaisen kehoon ne ilmamassan värähtelyt vaikuttavat. Teräsrunko välittää oman osan värähtelystä maaperään, ne vaikutukset näkyvät vesi kaivoissa veden samentumisena, loppumisena tms. ongelmana.
AVI:n ympäristölupa on tärkeä lupa, ja kaikki tuulivoimalat ovat ilman valtion ympäristölupaa rakennettu pilaamaan ympäristöä Suomessa. Ei ole huomioitu suurten muuttolintujen päämuuttoreittejä, teerien, metsojen pelipaikkoja, silokalliot ovat nyt murskattu sepeliksi tien pohjia varten, kalliojyrkänteet räjäytetty tasaiseksi. Tie on siirretty päin jyrkkää kallion seinää joka räjäytetään raaka-aineeksi tuulivoimalan rakennuspaikalle, tätä erilaista luonnon hyväksi käyttämistä tuulivoimaa varten on jokaisessa ns.”tuulivoimapuistossa”, ja kaikki on tehty ilman ympäristölupaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, itse en ole nähnyt tuulivoimapuistojen kaavoitus- ja lupaprosessissa esitettyjä ympäristölupapereita yms., oletko sinä? Nehän pitäisi saada nähtäväksi. Itse tosin asun keskellä Suomea, jossa ei niin tuulivoimapuistoja kovin ole.
Oli prosessi sitten mikä tahansa, niin sen yhteydessä tulee tehdä YVA-arviointi YVA-lain ”Liitteen 1” mukaisissa hankkeissa, jossa nämä kaikki ympäristövaikutukset selvitetään.
Eihän tässä tosiaan pitäisi olla mitään ihmeellistä. Ihan tavallisilla kansalaisilla on mahdollisuus pyytää Ely-keskuskelta arviota YVA-menettelyn tarpeesta. Jos Ely katsoo YVA-menettelyn olevan tarpeellinen, se määrää sen tehtäväksi. Joka tapauksessa annettu päätös on valituskelpoinen esim. tuulimyllypuiston naapuruston asukkailla, yrittäjillä ja muilla asianosaisilla.
Näistä vaan kerrotaan niin vähän julkisuudessa, että tavalliset matti meikäläiset eivät tiedä omista oikeuksistaan ja kuntien kaavoitukset ovat niin lobattuja, että eivät ne näistä valitusoikeuksista tai muista menettelyistä mitään tiedota.
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut muutamia ja ne näyttävät hyvin samanlaisen kaavan mukaan kirjoitetuilta. Tarkoitus on saada kaava suunnitelmalle hyväksytty päätös.
Mutta ei se ole AVI:n ympäristölupa.
Tuulivoimapuistojen haittavaikutukset ovat tarkoitushakuisesti jätetty sivuun, terveys vaikutukset jäävät pois.
Valtio ei voi tukea toimintaa josta aiheutuu ihmisille ja eläimille terveyshaittaa.
AVI ei ole hyväksynyt yhtään ympäristölupaa tuulivoimaloiden rakentamista varten.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi! Ei se mene ihan näin ” Ihan tavallisilla kansalaisilla on mahdollisuus pyytää Ely-keskuskelta arviota YVA-menettelyn tarpeesta. Jos Ely katsoo YVA-menettelyn olevan tarpeellinen, se määrää sen tehtäväksi”.
Video joka kertoo paljon maan tavasta niin viranomaisten kuin konsulttien toiminnasta.
Videosta ilmenevällä mentaliteetilla myönnetään ympäristölupia Suomessa ja näin annetaan yritysten tuhota koskemattomia luontoalueita ja uhanalaisia eläinlajeja. Saisitko tehdä saman yksityishenkilönä? ET !
https://www.youtube.com/watch?v=nkGpC4-4V74&deskto…
Ilmoita asiaton viesti
Sanna, tarkoitin, jos YVA-lupaa tarvitaan kaavoituksen yhteydessä. Vaikeuskerrointa tulee lisää sitten, kun/jos julkiset kuulutukset tulee suurimmaksi osaksi vain sähköisesti – ei siis enää alueen pääsanomalehdissä tai kuntien ilmoitustauluilla.
Ilmoita asiaton viesti
Näin juuri tämä sujuvoittaminen tapahtuu, luvanhakijan ehdoilla mennään tuulivoimaloiden rakentamisissa. Kaikki muu haittaa valtion tuki bisneksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksen hakuisesti jätetään ympäristöluvan tarve huomioimatta tuulivoimalossakin, koska meluuun, infraääni ym. vaaroista/haitoista tulee naapuruussuhdelain 17 § mukainen kohtuuton rasitus ja tätä ei haluta nähdä tuulivoimaloita perustettaessa.
On tärkeää huomata, että YVA-laissa (2 §) ympäristövaikutus on määritelty laajasti. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, alueen elinympäristöihin, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Monesti tuodaan virheellisesti esille, että YVA koskisi vain 25 ha alueita.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima alue on tuhansia hehtaareja, esim 31 kpl tuulivoimalaa käsittää yli 3000 hehtaaria. Ja kun asuntoja on liian lähellä, niin sitten se meluraja piirretään karttaan siten ettei haittaa olisi, vaikka todellisuudessa niin ei ole. Meluraja esitetään joka paikassa niin että sen puolesta kaava menee läpi Yva tarkastelussa.
Ei melumallinnoksessa hyväksytä kolmannen osapuolen tarkastusta, jos se hyväksytään niin kaavasuunnittelu menisi uusiksi, eikä sitä saa, ei voi tehdä. Se haittaa tuki bisneksessä.
Ilmoita asiaton viesti
YVA-direktiivin määritelmän mukaan ainoastaan sellaisten hankkeet arvioidaan, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Direktiivin yleissäännös kuitenkin velvoittaa arvioimaan kaikentyyppisiä hankkeita,joilla on mahdollisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Suomessa on maan tapa, ettei ympäristöhaittoja ole tuulivoimaloissa, louhimoilla ja näin ihmisten terveys, henki ja omaisuus ei saa edes perustuslain mukaista suojaa.
Ympäristövaikutusten arviointi
Alueiden käytön suunnittelussa on huomioitava ympäristövaikutukset, mihin velvoittaa niin kansallinen, kuin EU-lähtöinenkin sääntely. Alueiden suunnittelun keskeisin prosessi,eli maankäyttö-ja rakennuslain mukainen kaavoittaminen on tehtävä ympäristövaikutusten arvioinnin periaatteita kunnioittaen.
Kaavaa laadittaessa omassa tapauksessamme YVA olisi pitänyt tehdä kaavaa laadittaessa.Konsultin valheellinen paperi oli vain selvityksenä.
MRL 9 §:ssä säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista:
”Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla
voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”
Maankäyttö-ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3) kasvi-ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue-ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta-
ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Sanna, juuri näin on kuten sanot!
Lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §, 17 § ja 25 §:t ovat merkittävät:
Esimerkiksi tuulivoimapuistolle laadittavassa asemakaavassa pitäisi olla selvitettynä nämä:
25 §
Kaavaselostus
Asemakaavan selostuksessa esitetään:
1) selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä;
2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;
3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä;
4) kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset;
5) selvitys kaavan suhteesta yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan ja kunnan muuhun suunnitteluun;
6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;
7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348)
8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta;
9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia tai havainnollistavia suunnitelmia.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on tarpeen mukaan liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348)
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan.
Kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi noudatettava tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklassa ja liitteessä I säädettyjä ympäristöselostusta koskevia vaatimuksia. (9.3.2017/145)”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
—
Näitä edellä kerrottuja kun ei löydetä asetusten puolelta. Näin ehkä tarkoitettukin…?
Lisäksi maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat myös erittäin tärkeät huomioitavat tässä yhteydessä. Tahtovat vaan yleensä unohtua.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu, löysin vain kaksi ympäristölupa-asiaa hakusanalla ”tuulivoima” AVI:n lupahakupalvelusta:
– ESAVI/1524/2015: Pohjaveden tilapäinen alentaminen tuulivoimaloiden rakentamiseksi Oripäänkankaan tärkeällä pohjavesialueella, Oripää, Infinergies Finland Oy
– ESAVI/9383/2014: Merituulivoimapuiston rakentaminen ja sähkökaapeleiden asentaminen mereen Tahkoluodon edustalle sekä valmistelulupa, Pori, Suomen Hyötytuuli Oy
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/
—
Onpa tosiaan surkea tilanne… Kyllä tähän tulee saada muutos välittömästi.
Jospa se onkin niin, että jos tuulivoimaloiden kohdalla kaavoitusprosessin yhteydessä tehdään YVA-arviointi, niin sitten ei enää haeta ympäristölupaa. Ehkä konsultitkaan ja kaavoitusväki eivät osaa Suomen monimutkaista YVA-lainsäädäntöä ja EU:n SEA-/SYA-direktiiviä.
Ilmoita asiaton viesti
Hups! Yksi löytyi vielä, kun en laittanut muuta kuin hakusanan ”tuulivoima” ja jätin muut kentät avoimiksi:
PSAVI/2613/2017: Riutunkarin vanhojen tuulivoimaloiden purkaminen ja uusien tuulivoimaloiden rakentaminen, Oulu, Pohjantuulen Voima Oy
Tämä on niin tuore, että siihen voi vielä vaikuttaa:
”Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 30.8.–1.10.2018 Oulun kaupungin ilmoitustaululla ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Kuulutus ja hakemuksen tai asiakirjojen keskeinen sisältö on lisäksi luettavissa osoitteessa http://www.avi.fi/lupatietopalvelu.”
Katso täältä:
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vielä em. PSAVI/2613/2017 kokonaisuudessaan asiasta kiinnostuneille:
”HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS
Uudelleen kuuluttaminen 28.8.2018 Dnro PSAVI/2613/2017
UUDELLEENKUULUTUS
Vesilain mukainen lupahakemus
Hakija Pohjantuulen Voima Oy, Rovakatu 13 A 39, 96100 Rovaniemi, puh. 044 2004 640
Asia Riutunkarin vanhojen tuulivoimaloiden purkaminen ja uusien tuulivoimaloiden rakentaminen, Oulu
Uudelleen kuuluttaminen
Hakemusta koskeva kuulutus on ollut aiemmin nähtävillä 5.7.–17.8.2018 Oulu10:ssä. Hakemus kuulutetaan uudelleen, koska kuulutusta ei ole vesilain 10 §:n edellyttämällä tavalla julkaistu lupaviranomaisen ilmoitustaululla. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on annettu erikseen tieto hakemuksen ensimmäisen kuuluttamisen yhteydessä.
Hakemuksen pääasiallinen sisältö
Lupaa haetaan Riutunkarin tuulivoimaloiden uudistamiseen liittyviin toimenpiteisiin Oulunsalon kaupunginosassa Oulun kaupungissa. Riutunkarissa on sijainnut alun perin kuusi tuulivoimalaa, joista neljä on purettu vuosina 2013 ja 2016. Purettujen tilalle rakennetaan kolme tehokkaampaa voimalaa ja osa vanhoista voimalapaikoista jää tyhjiksi.
Voimaloiden uusiminen edellyttää pohjarakenteiden muutoksia ja pengertäyttöalueiden jatkamista, jotta voimalat sijoittuvat riittävän etäälle yleisestä tiestä. Hankkeessa läjitetään ja pengerretään nykyiselle rantaviivalle noin 90 000 m³ kiviaineksia. Vesialuetta muuttuu maa-alueeksi yhteensä noin 8 900 m2. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on 150 metriä ja roottoreiden halkaisija enintään 126 metriä. Hankealue sijaitsee kiinteistöllä Oulunsalon jakokunta 564-430-876-3. Hakijalla on vuokrasopimuksen perusteella kiinteistön omistajan suostumus vesialueen rakentamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen.
Tuulivoimaloiden purku ja rakentaminen ajoitetaan siten, että lauttarannan liikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän katkoksia. Rakentaminen tapahtuu maalta, jolloin sillä ei ole vaikutusta Riutunkarin lähialueen vesiliikenteeseen. Rakentaminen tai purkaminen ei häiritse Hailuodon lauttayhteyden toimintaa. Kolmen tuulivoimalan uudistamiseen liittyvät maa- ja vesirakennustyöt aiheuttavat veden väliaikaista samentumista pohjan ruoppauksen sekä kiviaineksen läjityksen yhteydessä.
Maarakennustöiden aikana veden samentumista ja samentuneen alueen laajuutta tarkkaillaan silmämääräisesti sekä vesinäyttein. Pengerrykset ja täytöt vesialueelle suoritetaan mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.
Riutunkarin lähialueelle sijoittuu merkittäviä luontoarvoja. Riutun alue edustaa tyypillistä maankohoamisrantaa ja sisältää Riutunkainalon alueella luonnonsuojelulain 29 §:n nojalla suojeltua merenrantaniittyä. Hankkeen lähialueelle sijoittuu uhanalaisia, luontodirektiivin liitteen II ja IV (b) sekä rauhoitettuja kasvi- ja eläinlajeja.
Riutunkarin lähellä sijaitsee koillisosa Liminganlahden Natura-alueesta (FI1102200). Liminganlahti sisältyy myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (LVO110237) ja on Ramsar-alue. Lähimmillään uudistettavia tuulivoimaloita Liminganlahden Natura-alue sijoittuu Leppänenän ja Riutunkainalon alueella noin 700 metrin etäisyydelle. Hankealueen pohjois- ja koillispuolen saaret sisältyvät Perämeren saaret –nimiseen Natura-alueeseen (FI300302), johon lukeutuu runsaasti saaria ja luotoja.
Hankkeella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia rantavesistöön tai sen lähialueen vesi- ja rantaluontotyyppeihin. Keskiveden mukaiseen rantaviivaan ei aiheudu merkittäviä muutoksia eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan korvattavia haittoja.
Riutunkarin voimaloiden uudistamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää lisähaittaa Hailuodon kiinteän yhteyden vaikutusarvioinneissa arvioituihin rantaeroosiota heikentäviin vaikutuksiin, jolloin lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteet eivät Riutunkarin voimaloiden uudistamisesta heikkene tai Natura-alueen eheys kärsi. Hakijan arvion mukaan hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain tai maankäyttö- ja rakennuslain vastainen eikä ole ristiriidassa vesien- tai merenhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden kanssa eikä vaaranna lähimmän Natura-alueen suojeluperusteita tai luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltavan lajiston elinympäristöjä.
Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävänäpito
Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 30.8.–1.10.2018 Oulun kaupungin ilmoitustaululla ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Kuulutus ja hakemuksen tai asiakirjojen keskeinen sisältö on lisäksi luettavissa osoitteessa http://www.avi.fi/lupatietopalvelu.
Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana sähköisenä yleisesti nähtävillä Oulu10:ssä, osoite: Torikatu 10.
Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu).
Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen
Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuk-sen johdosta.
Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti.
Ohjeet muistutusten tekemiseen
Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat:
– muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero
– yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/2613/2017
– mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisteri-kylä ja kunta (kiinteistötunnus)
– yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet
– muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti
– mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa muistutus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi toikin esille kuulemis asian, mutta ihmiset ovat turhautuneita koko valitus asioihin. kokemus on osoittanut miten turhaa kaikki on.
Ympäristölainsäädännön tarkoitus ei ole, eikä viranomaisten toiminta saa olla, että luvat myönnetään väärillä tiedoilla ja rikotaan eri lakien velvollisuudet. Miksi emme voi luottaa viranomaisten toimintaan ja miksi viranomainen ei noudata totuutta eikä lakeja?
Keinot väärinkäytösten kuten korruption havaitsemista ja riippumatonta tutkimista varten ovat etiikan perusrakenteen olennainen osa.
Suomessa vallitsee oikein kaavoitus,melupäästöjen huijaus.
Edellä olevassa kuulutuksessa Kirsin esille tuomassa käy esille mm. ”Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston asiakaspalvelupisteessä (Linnankatu 3, Oulu)”.
Kysynkin miksi valittaa ja vaatia todellisia tietoja, kun valitukset eivät johda kuitenkaan mihinkään? Alla ympäristö lupa myöntäjä ja valvojan valvonta kannan otto:
ELY:n lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää MOT-ohjelmassa: ”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii niin kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä”.
Lainaan MOT- ohjelmassa, ELY:n lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää MOT-ohjelmassa: ”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii niin kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä, – – – ja sen takia on jouduttu jälkikäteen lisäämään näitä raja-arvoja näihin lupiin.”
Meidänkin kaava asiassa 2010 vuonna Konsultti Pentti Seppä tuli pihaamme ja sanoi, että hän tekee paperit jotka menee hallinto-oikeuksissa läpi. Hän teki papererit aivan käsittämätöntä vääryyttä. Kuitenkaan ei menneet läpi oikeusasteissa ja kaavaa ei vahvistettu EO- alueeksi.
Omassa tapauksessamme sama ympäristöneuvos asialla: meidän pihapiirissä on törkeä ympäristörikos jota peitellään edelleen ja sama Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virkamies ei ole nähnyt edes omilla silmillään tapahtunuttta tuhoa.
2010 vuonna Oulaisten kaupunki haki väärillä tiedoilla tuhottua louhimoa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-aineksen otto alueeksi. Näin kaupunki tuo esille kaavahakemuksessaan: Häiriötekijät Alueella oleva vanha maa-ainestenottoalue on tällä hetkellä turvaton ja vaarallinen alue.
Pihapiirimme tuhottiin lupa ehtojen vastaisesti 82-91 vuoden aikana ja viranomaisten ja poliisin piirileikki on jatkunut siitä saakka. Samoin alue on edelleen ELy.n virkamiesten väärien tietojen varassa.
Sama henkilö joka antoi MOT ohjelmaan haastattelun Kittilän kultakaivoksen valvonnasta kävi meidän pihapiirissä ja antoi seuraavan lausunnon:
2000 vuonna tehtiin viranomaispäätöksellä 10 vuoden ”luvat”, joihin kopioitiin 80-luvun papereista kohtia, miten louhinta ja maisemointi tulee hoitaa. Viranomaispäätöksenä ( on laiton) kaikki oli jo louhittu 1991 vuoteen mennessä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristöviranomaisen toiminta 2000 vuonna. Sami Koivulan havainnot ja puolsi louhimotoimintaa. Lisäksi tiesi virkamiehenä, että viranomaispäätöksenä (kiinteistöinsinööri) ei voi lupaa hyväksyä vaan meillä olisi pitänyt olla hallinto valitus mahdollisuus.
Papereihin laittoi, että maamassat pitää kasata ja alueelle tulee monttu, johon ei saa päästää vettä ennen kuin pohja on tiivistetty. 2 ha ja 20m syvä vesimonttu oli ollut louhittuna jo 1991 vuoteen mennessä.
Öljyjä ei saanut päästää maahan, eikä kivikasat saisi aiheuttaa sortumaa, ja monttu pitää porrastaa 1:2.
Eli jo tapahtuneet asiat eivät saisi tapahtua hänen mukaansa, eikä hänen mukaansa louhimoa ollut ennestään olemassa.
http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/ilmakuva.html
http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html
http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/tynnyri.html
Tuulivoimaloiden sujuvoittaminen saa jatkua vaikka Maankäyttö- ja rakennuslaki (N:o 132/1999) asettaa alueiden käytön suunnittelulle ja rakentamisen ohjaukselle tavoitteeksi turvallisen, terveellisen ja viihtyisn ympristön luomisen. Lain nojalla annetussa Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (N:o 895/1999) edellytetään kaavaa laadittaessa selvitettväksi mys vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.
Ei niitä valitettavasti kuitenkaan selvitetä vaikka MRL asettaa alueiden käytön suunnittelulle ja rakentamisen ohjaukselle tavoitteeksi turvallisen, terveellisen ja viihtyisn ympristön luomisen. Tämä valtava ympäristöä tuhoava toiminta saa jatkua konsulttien ja virkamiesten toimesta!
Ilmoita asiaton viesti
On meno tosiaan pahaksi päässyt! Tämä normien purku ja sujuvoittaminen ei kuulu lainkaan kaavoitukseen, ympäristölupiin eikä luonnon- ja ympäristönsuojeluun. Tästä Sipilän hallitukselle tosi pitkä miinus!!
Jotenkin tuntuu, että tätä sirkusta ei saa kuriin kuin MOT-ohjelma tai vastaava läpivalaisu ihan aidolla keissillä.
Parhaillaan suunnitellaan julkista kuulutusta vain sähköiseksi. Sen jälkeen jos se toteutuu, kukaan yksittäinen kansalainen ei enää pysty seuraamaan tullimyllypuistojen eikä muidenkaan isojen hankkeiden valmistelua. Kaavoitustakin suunnitellaan sähköiseksi – siis vain nuorille tarkoitetuksi ”ylellisyydeksi”…
Normien purku tarkoittaa maankäyttö- ja rakennusluvissa suoraan oikeusturvan purkua! 🙁
Ilmoita asiaton viesti
– -”Hankkeella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia rantavesistöön tai sen lähialueen vesi- ja rantaluontotyyppeihin. Keskiveden mukaiseen rantaviivaan ei aiheudu merkittäviä muutoksia eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan korvattavia haittoja.” – –
Alueen asukkaiden kannattaisikin ehdottomasti kysyä, kuka on arvioinut kielteiset vaikutukset ja mihin perustuu se, että hankkeesta ei aiheudu korvattavia haittoja. Missä tutkimukset ovat nähtävillä kirjallisena – myös sähköisenä? Myös MRA 10, 17, 25 § selvitykset ja SEA-direktiivi.
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaapa mitä em. norminpurku ja sujuvoittaminen Ympäristöministeriössä tarkoittaa ihan virallisesti:
http://www.norminpurku.fi/wp-content/uploads/2018/…
Hyötyjinä edellisen selvityksen mukaan:
Hallinto 2/15
Kansalaiset 4/15
Yritykset 9/15
Kansalaisten hyöty on myös kyseenalaista. Kunnat kun käyttävät nyt myös sellaista valtaa luonnonsuojelu- ja ympäristökysymyksissä, mikä ei heille lainkaan kuuluisi.
Tässä näkyy nyt selvästi Sipilän oikeistohallituksen vaikutus normienpurussa: yritykset hyötyvät luonnon ja kansalaisten kustannuksella. Sipilän hallitus tekee luontoa riistävää politiikkaa! Siihen tulee saada stoppi!
– -”Vesienhoidon tavoitteista voidaan nykyisin poiketa tietyin edellytyksin, kun toteutetaan uutta merkittävää hanketta. Suomen lainsäädännössä ei kuitenkaan ole tarkemmin säädetty, missä vaiheessa ja mikä taho arvioi poikkeamisen ja päättää siitä.” – –
https://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publish…
Ilmoita asiaton viesti