Ilmastonmuutos ja tuulivoimalat, poliittinen töppäys

Hannu Walter käsitteli ilmastonmuutoksen hillitsemiseen rakennettua tuulivoimaa, ja keräsi asiasta hyvän tietoiskun, tässä on nyt poliitikoille sulateltavaa. Olisiko pitänyt vähän ajatella enste?
Koottua tietoa:
Tuulivoima tuhlaa raaka-aineita
Koska tuulella on vain vähän energiamassaa, energian tuotantoon tarvitaan isoja voimaloita.
Siihen taas tarvitaan hyvin suuria resursseja, kuten hiljan julkistettu tutkimus kertoo, jossa vertailtiin Enercon E126-tyypin tuulivoimaloita 1300 MW:n hiilivoimalaan [TRIT].
Yksin tuon 200 metriä korkean jättiläisen torni ja masto sisältävät 6300 tonnia teräsbetonia, konehuone painaa 340 tonnia ja napa ja roottorisiivet 320 tonnia.
Vuodessa sillä tuotetaan 15.000 megawattituntia sähköä.
Yksi 1300 megawattitunnin hiilivoimala tuottaa korkeamman n. 90% käyttöasteensa kautta samassa ajassa sähköä 10.250.000 megawattituntia.
Siis 680 kertaa enemmän.
Jotta saataisiin sama määrä sähköä tuulivoimaloilla kuin keskikokoisella hiilivoimalalla, tarvitaan tuulivoimaloita 680 kappaletta.
Kun muistetaan, että hiilivoimalalla on kaksi kertaa pitempi käyttöikä kuin tuulivoimalalla, niin resurssilaskelma näyttäisi tältä:
Materiaali:
tonnia
teräsbetoni
8.570.000
teräs
492.000
konehuone materiaaleja
164.000
generaattori (terästä, kuparia)
300.000
Roottori (GRP-muoveja, terästä, alumiinia)
438.000
yhteensä:
9.964.000
Siis kaikkiaan 10 miljoonaa tonnia terästä, metalleja, sementtiä ja muovia. Se on 20 kertaa enemmän kuin mitä hiilivoimalan valmistamiseen tarvitaan.”
Lähteet:
[MUSP] Position zu Neodym und Windkraftanlagen, Stand Juni 2011, Murphy&Spitz Research, murphyandspitz.de
[OEKO] Seltene Erden – Daten & Fakten Hintergrundpapier, Stand: Januar 2011 Öko-Institut e.V., Büro Berlin
••••
Erään toisen lähteen mukaan:
Tuulivoimalat sisältävät valtavan määrän ”piilo” CO2-päästöjä, joita ei lasketa.
Tuulivoimaloiden pystyttämiseen käytetään valtavasti koneita, kuten rekkoja ja nostureita, ja ne kaikki toimivat fossiilisella polttoaineella. Myös itse voimalan materiaalit vaativat rautakaivoksia ja sementin tuottamista, mihin kuluu huomattavasti uusiutumatonta energiaa.
Viiden megawatin tuulivoimalaan tarvitaan:
– terästä 150 tonnia betoniperustaan
– 250 tonnia laitteistoon
– 500 tonnia itse torniin.
Jos tuulivoiman on tarkoitus tuottaa 25 prosenttia maailman energiantarpeesta vuoteen 2030 mennessä eli noin 30 petawattituntia sähköä vuodessa, tuulivoimaloita varten tarvitaan:
– 450 miljoonaa tonnia terästä, eikä tässä lasketa mukaan esimerkiksi sähköverkon parannustöitä.
Teräksen tuotantoon käytetään hiiltä ja maakaasua. Niistä tuotettua energiaa tarvitaan noin 35 gigajoulea yhden terästonnin valmistukseen. Tuulivoimatavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä pitää polttaa fossiilisia polttoaineita:
– 600 miljoonan tonnin edestä.
Jopa tuulivoimalan roottorin lavatkin imevät energiaa. 60-metriset lavat tehdään usein kevyestä materiaalista, kuten balsapuusta tai vaahdosta ja laminaatista, mutta niidenkin käsittely vaatii korkeita uunilämpötiloja. Ne saavutetaan usein maakaasua polttamalla.
Lapojen kuitukäsittely vie 170 gigajoulea tonnilta. 2,5 terawatin tuotantotehon asentaminen vaatii 23 miljoonaa tonnia materiaalia, jonka tuottamiseen kuluu:
– 90 miljoonaa tonnia raakaöljyä.
Kun myllyt alkavat jauhaa sähköä, niiden vaihteisto syö voiteluöljyä.
Voimalan käyttöikä on noin 20 vuotta.
CO2-päästöjen vähentämiseen ei tuulivoimasta ole, eikä se olekaan kuin tekosyy. Perustarkoitus on tehdä rahaa tuuliteollisuuden avulla, kuten kaiken muunkin teollisuuden.
Tuulivoimaloiden takia Suomessa kaadetaan metsästä puuta valtavia määriä, pitää rakentaa tiet, sähkönsiirtolinjat, sähköasemat ja tuulivoimaloiden koonta paikat. Lähes kaikki ns. ”tuulivoimapuistot” ovat vuokratulla maaperällä, maanomistaja on viimekädessä vastuussa alueen ennallistamisesta kun nämä valtavat voimalat ovat tulleet käyttöikänsä loppuun, alkuperäinen rakentaja on ehkä jo silloin tietymättömissä, ehkä konkurssissa, tai ”myyty” uusille esim. nigerialaisille omistajille. Alueet ovat kaiken hyväksikäytön jäljiltä surkeassa tilassa, sepelin murskaus tien ym. pohjiin alueen kalliosta muuttaa ympäristön ilmeen peruuttamattomasti, valtavat teräsbetoni jalustat ovat melkein mahdottomia purettavia. Seuraavat sukupolvet voivat vaan ihmetellä tätä hävitystä jota nykyinen valtion politiikka tukee vielä ainakin v. 2029 saakka, – syöttötariffi lain mukaisesti,  rahalla vahinkoa ei saa korjatuksi. – ”Saatanan tunarit”, minkä teitte!
Kansan tuomio, – Ilmari Kianto:

”Voi teitä, voi teitä, te maankavaltajat kurjat!
Voi teitä, te Suomen suursuiset sudet, hurtat hurjat!
Te raa’at raukat ilman kansallistuntoa!
Ilman isänmaan rakkautta, ilman miehuuden kuntoa!
– Mitä teitte nyt maalle?”

hannuaro1

Eläkkeellä, laivanrakennuksessa mukana v.1969 alkaen erilaisissa tuotannon ja suunnittelun tehtävissä. Aluksi 1:1 uloslyöntiä, siitä jatkona kaikki suunnittelun vaiheet nykyään käytössä olevaan hienoon 3D-suunnitteluun saakka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu