Fortum talouden pyörteessä

Fortum talouden pyörteessä

Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu. On helppoa jäljestäpäin havaittuja virheitä analysoida ja arvostella. Valtio-omistaja vetäytyi aikoinaan taka-alalle yritysten omistajan roolista. Politiikassa oli ryhdytty vaikuttamaan valtion enemmistö omisteisten yritysten johtamiseen poliittisista syistä.

Politikointia yritysten ympärillä vaimennettiin niin jätettiinkö omistajanohjauksessa yhtiöt pelkästään toimivan johdon haltuun määrittelemättä päämäärien asettelua sekä valvomatta yrityksen päälinjojen toimia, sekä kokonaistoiminnan strategiaa.

Yritysjohto on valittu toteuttamaan omistajien tahtoa. Yrityksen hallitus ei liene keskustelematta pääomistajan kanssa tehnyt yrityksen resursseihin nähden suurta Uniper yhtiön ostoa. Fortumin hallitus on joko toiminut omin päin tai omistaja on hyväksynyt kaupat. Kokonaisvastuu yrityksestä joka tapauksessa lankeaa omistajalle.

Onko jäänyt ottamatta huomioon että tunnetusti Saksassa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin kohdistuu ”railakas kotiinpäin” vetäminen. Suomessakin on niin – mutta pyritään tasapuolisuuteen. Arvelen kaasun myynnin kauppaehtojen olleen Uniperin johdon käsialaa. Johdolla on siihen ollut täysi oikeus.

Riski luurasi Uniperin kaasun myynnistä saksalaiselle ostajille tehdyissä kiinteähintaisissa sopimuksissa. Sodan seurakusena myyntiin hankittavan kaasun hinta hypähti monikertaiseksi myyntihintaan nähden. Sellainen kauppatoiminta ilman muuta johtaa tappioihin ja jatkuessaan yrityksen konkurssiin.

Uniperin konkurssiuhkaan johtaneiden tappioiden vuoksi Fortum pääomistajana tuki Uniper yhtiötä kahdeksalla miljardilla. Tappioiden edelleen jatkuessa Fortumin olisi tuettava lisää tai päästettävä Uniper konkurssiin.

Asiantuntijat ovat ihmetelleet miksi ei käytetty Force majeure mahdollisuutta eli ylivoimaisen esteen tai tapahtuman sattuessa olisi kaasun myyntihinnat voitu sopia uudelleen. Uniper ei Force majeure mahdollisuutta jostakin syystä käyttänyt. Markkinatilanne mullistui sodan ja poliittisten päätösten seurauksena. Sodan aiheuttamiin tapahtumiin sekä päätöksiin ei Uniper eikä Fortum ole voinut vaikuttaa. Miksi myyntihintoja ei korjattu? Miksi pääomistajan haluamaa Uniperin ja Fortumin näkökulmasta parasta ratkaisua, Uniperin jakamista, ei saanut tai voitu tehdä?

Nurjasti ajatellen voisi kuvitella että saksalaiset maksattavat tarkoituksellisesti itselleen kuuluvia kustannuksia Fortumin piikkiin. Saksan valtio kieltämällä hintojen korjauksen sekä Uniperin jakamisen ajoi Uniperin suunnan konkurssia kohden. Saksan avustuksesta sekä lainarahoista maksetaan saksalaiselle ostajille hyödyksi tulevaa kaasun myyntihinnan kompensointia.

Uniper yhtiötä rahoitetaan siis Saksan talouden omaksi hyödyksi ainakin lokakuuhun saakka. Uniperin mahdollinen toisilta toiminnoiltaan saama liiketuotto myös kokonaisuudessaan mennee Saksan talouteen hintakompensoinnin kautta sekä lainojen ja korkojen maksuun.

Todettava on että kun taloudellisista eduista sekä rahasta on kysymys – niin kaveruudella, reiluudella eikä moraalisilla asioilla taida olla sanottavaa merkitystä. Onneksi kuitenkin Saksan valtio lähtee, ehkäpä pakostakin, tukemaan Uniper- yhtiötä – kuitenkin kovin Saksan taloutta hyödyttävin ehdoin. Uniperin pelastamiseksi Fortumissa pakostakin oli mentävä epäreiluun sopimukseen. Sopimukseen arvellaan jouduttavan vielä tarttua.

Uniper yhtiön kaatumisesta konkurssiin on kerrottu että sen vaikutus olisi ollut sadanviidenkymmenen miljardin isku Fortumille. Olisi myös katastrofi Saksan valtion kaasutoiminnoille.

 

Uniperin hengissä pitämiseksi saksalaisen näkökulman onnistumista tukisopimuksessa sekä talousehdoissa kuvaa hyvin se että Uniperin johtaja näytti olevan huomattavan tyytyväinen ratkaisuun ja siihen että Fortumin osuus pieneni ja Saksan valtio tuli Uniperin suureksi päätöksiin vaikuttavaksi osakkaaksi.

Saksan valtio sai puoli-ilmaiseksi kolmenkymmenen prosentin osuuden Uniperista.

Fortum sai mahdollisuuden pelastua Uniperin konkurssilta, mutta omistus Uniper yhtiöstä väheni. Osinkoja ei pitkään aikaan voi toivoa. Sai osakkeidensa arvon pudotuksen ja epävarman tulevaisuuden itselleen.

Suomalaiset saivat osinkotulojen sekä kansakunnan pääoman vähenemistä.

Hannu K. Taskila

eMBA

Oulu

+1
HannuKTaskila
Oulu

Hannu K. Taskila
Paljasjalkainen Oululainen.
Avioliitossa vuodesta 1968, vaimo ja tytär
Asentajaoppilas - ammattikoulu, työnjohtaja - teknikko, päällikkö, toimitusjohtaja - eMBA Degeree Oulun yliopistosta.
Yrittäjä
Konsultti
Eläkeläinen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu