Ovatko suomalaiset pudonneet menestyvien EU maiden kelkasta?

Pudonneet tai putoamassa olemme. Sellaiselta asiat vaikuttavat. Mielestäni Suomea talouden suhteen lähes parinkymmenen vuoden ajan on johdettu vähemmän menestyksekkäästi.

   Tämän konkreettisesti kertovat tilastot jotka vääjäämättömästi osoittavat että pohjoismaiden talouksien kehityksestä olemme vuosi vuodelta jääneet rutkasti jälkeen. Olemme ainoa euromaa pohjoismaisessa porukassa, mutta se ei liene jälkeen jäämisemme syyllinen. Syy ei myöskään liene ikääntyvän väestömme.

   Kansakunnan johtaminen on ollut turhan lyhytjännitteistä. Tavoitteet ovat olleet vaalikauden mittaisia sekä tavoitteilla on kalasteltu kapea-alaisesti puolueiden omien kannattajapiirien etuja kannatuksen takaamiseksi.

   Olisi kymmeniä vuosia sitten ollut tartuttava toimiin vähäisen syntyvyyden korjaamiseksi kansakuntaa reippaasti vahvistavaan suuntaan. Kansakunnan olisi pysyttävä elämään niin että joka vuosi, laman aikanakin yhteiskunnan talous jää plussan puolelle.

   Olemme jo kauan, ainakin vuosikymmenen, ”syöneet enemmän kuin tienanneet”. Tämä on tulosta siitä että kotimainen talousympäristö ei tarpeeksi ole suosinut ”bisneksen” tekoa eikä tuotannollisia investointeja, vaan toimillamme on jopa kartettu sellaisia investointeja. Nokian puhelimien kompastuttua ei sen jälkeen kunnollista talouskehitystä ole satu aikaan. Jäätiin makaamaan entisen menestyksen päälle.

   Poliitikot juuttuivat informoimaan ja uskomaan jonkin lehden julkaisemia tutkimuksia jotka sijoittavat maamme kilpailukykyisimpien maiden joukkoon. Ongelma vaan on ollut se että kannattavia tuotannollisia investointeja maahamme syntyy ja tulee niukasti. Paremminkin jo täällä olevia myydään muualle.

   Eduistamme sekä mahdollisuuksistamme olisi pidettävä kiinni. Melkeinpä huomaamattamme jopa luonnonvaramme ovat ulkomaisten yritysten hallussa. Tarkoitan nyt mineraaleja, kaivoksia, jotka mineraalivarat viedään malmina pois maasta. Kaivostoiminnan suurelta osalta pitäisi olla kotimaisissa käsissä. Jalostusaste pitäisi nostaa korkealle. 

   Ellei kotimaisia yksityisiä kaivostoimiin sijoittajia ole niin kaivostoimeen toimeen pitäisi ryhtyä yhteiskunnan vetämänä. Mineraaleista olisi kehittävissä kotimaista taloustoimintaa. 

   Velkoja sekä talouden tasapainotusta on tapahtunut kotimaista omaisuuttamme myymällä. Taloudellinen tuotantomme on suurelta osaltaan ulkomaisissa käsissä.

   Sodan jälkeen rakennettua teknistä osaamistamme on talouden heikkenemisen myötä menetetty. On myyty valtion ja kunnan elinkeinotoimien omistusosuuksia budjettien tasapainottamiseksi.

   Esimerkiksi alun perin Suomen valtion omistama Neste Oyj yhtiön valtion reipas enemmistöosakeomistus on osakemyynneillä vähentynyt n. 36 prosenttiin. Hallintarekisterissä on 40 prosenttia Neste Oyj:n osakkeista. Yleisesti ei tiedetä ketkä sen osuuden Neste Oyj yhtiöstä omistavat. Näin suuri yhtiön ulkomainen omistusosuus voi halutessaan tulla vaikuttamaan yhtiön johtamiseen.

Arvelen että me veronmaksajat olemme kohtapuoleen tosipaikan edessä kun äimistyttävän suureksi paisutettujen lainarahojen nousevia korkoja pitää maksaa sekä lainoja lyhentää. On sopeutettava ehkäpä reippaasti kansakunnan elämän kustannuksia. Ehkäpä jälleen mennään päättäjille helpommalla tavalla ja vaihtoehtoisesti edelleen, kuten aina aikaisemminkin, myydään omaisuuttamme.

   Omaisuutta myymällä tähänkin asti talouden tapainotusta yhteiskunnan hallituksissa on tehty. Köyhdymme.

Hannu K. Taskila

eMBA Oulu

+5
HannuKTaskila
Oulu

Hannu K. Taskila
Paljasjalkainen Oululainen.
Avioliitossa vuodesta 1968, vaimo ja tytär
Asentajaoppilas - ammattikoulu, työnjohtaja - teknikko, päällikkö, toimitusjohtaja - eMBA Degeree Oulun yliopistosta.
Yrittäjä
Konsultti
Eläkeläinen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu