Mahtava Lohikäärme osoittaa Kiinan ilmavoimien kehitystä
Geopolitiikan nettijulkaisu Stratforin johtava analyytikko Omar Lamrami raportoi 14.11.2016 päivätyssä artikkelissaan Kiinan uudesta Chengdu J-20 häivehävittäjästä sekä Kiinan ilmavoimien kehittämisestä.
Kaksi uutta J-20 ”Mahtava Lohikäärme” –hävittäjää esiteltiin julkisesti Zhuhaissa 1.11.2016. Viidennen sukupolven hävittäjä kuvastaa vaikuttavaa edistymistä Kiinan ilmavoimissa kuluneina kahtena vuosikymmenenä. Koneen useat heikkoudet kuitenkin muistuttavat rajoituksista, joiden kanssa Kiina vielä ponnistelee.
Vahvempien ja parempien asevoimien luominen liittyy Beijingin valtapyrkimyksiin ulkomailla, jolloin se joutuu kilpailemaan maailman edistyneimpien asevoimien kanssa. Kiina on panostanut erityisesti laivastoonsa ja ilmavoimiinsa.
Vielä 20 vuotta sitten Kiinan ilmavoimien lentokalusto oli enimmäkseen peräisin 1950- ja 1960-luvuilta. Nyt Kiina pyrkii toisena maana maailmassa saamaan palveluskäyttöön viidennen sukupolven hävittäjän, mikä on melkoinen saavutus. Nykyisellään J-20 on kookas hävittäjä, joka pystyy kantamaan huomattavaa asekuormaa ja polttoainemäärää, joilla se pystyy kauas ulottuviin operaatioihin. Lisäksi koneessa on uusinta häiveteknologiaa, KLJ-5 aktiivikomponenteilla toteutettu sähköisesti keilaava tutka (Active Electronically Scanned Array, AESA) sekä infrapunaetsimet ja seurantalaitteet.
Puutteena on heikko moottoriteho: kiinalaiset insinöörit odottavat koneen käyttävän tulevaisuudessa kehitteillä olevia voimakkaita WS-15 –moottoreita, mutta J-20:n ensimmäinen tuotantoerä käyttää heikompia venäläisiä AL-31F –moottoreita, joilla raskaan hävittäjän liikehtimiskyky jää huonommaksi. ”Mighty Dragon” ei myöskään häiveominaisuuksiltaan vastaa amerikkalaista F-22:ta, jonka tutkassa havaittavuus on pieni kaikista kulmista, kun taas J-20:n tutkapoikkipinta-ala on pieni vain etusektorista.
”Mahtavan Lohikäärmeen” vahvuudet ja heikkoudet kuvastavat Kiinan ilmavoimien nykyaikaistamista laajemminkin. Beijing panostaa yhä suorituskykyisempien hävittäjien tuotantoon, mm. vanhempien J-10B, J-16 ja J-11D –koneiden merkittävästi parannettuihin versioihin. Myös pommittajia uusitaan, ja uusi H-6K –kone on sarjatuotannossa. Ilmasta laukaistavien ohjusten määrää lisätään, ja Yhdysvaltojen Ilmavoimien kenraali Herbert Carlislen mukaan näköetäisyyden ulkopuolelta laukaistava PL-15 –ohjus pakottaa Washingtonin parantamaan omia ilmasta ilmaan –ohjuksiaan. Kiina lisää myös strategista ja taktista ilmakuljetuskykyään.
Monilla osa-alueilla Kiinan ilmavoimilla on vielä kiinni otettavaa. Moottorien kehitystyön viivästykset hidastavat kuljetus- ja pommikoneiden sekä hävittäjien kehittämistä. Kiina on paljon jäljessä Yhdysvaltoja ja Venäjää ilmatankkauskyvyn luomisessa. Kotimaisen tuotantonsa rinnalla Kiina tuo edelleen taistelukoneita, viime vuonna se osti Venäjältä 24 Su-35 –hävittäjää.
Kiina on uusinut täysin henkilöstönsä koulutuksen. Kaksi vuosikymmentä sitten kiinalaisille ohjaajille kertyi keskimäärin vähemmän kuin 100 lentotuntia vuodessa ja sekin enimmäkseen hyvässä lentosäässä. Nykyään luku on 150 – 200 tuntia, mikä on The Wall Street Journalin mukaan ainakin 30 tuntia enemmän kuin Yhdysvaltain Ilmavoimien ohjaajien keskimäärin lentämä 2013 (jolloin harjoituslentojen määrärahoja leikattiin). RAND-tutkimuslaitoksen mukaan kiinalaiset ohjaajat lentävät nykyään rutiinisti myös huonossa säässä ja yöllä, ja heidän harjoitteluunsa kuuluu enemmän realistisia skenaarioita, jotka edellyttävät lentohenkilöstön oma-aloitteisuutta ja vähemmän taistelunjohdon käskytystä. Harjoittelu erilaisilla koneilla ja taktiikalla lentäviä vastustajia vastaan myös yleistyy.
Lento- ja maahenkilöstön taitojen kehittäminen vaatii vielä aikaa ja ponnistuksia, ja Kiinalla on monia rakenteellisia ongelmia ratkaistavinaan. Lentoyksiköt ja ilmatorjuntajoukot ovat perinteisesti harjoitelleet erikseen, ja vasta viime vuosina ilmavoimien koulutusohjelmiin on tuotu monien aselajien yhteisharjoituksia. Kiinan ilmavoimien maahenkilöstö on edelleen riippuvainen varusmiehistä lentoteknisen huollon, asejärjestelmien, tankkauksen ja logistiikan osalta. Palvelusaikojen ollessa tyypillisesti kaksi vuotta, vaihtuvuus johtaa epätasaisuuteen taisteluvalmiudessa, kunkin saapumiserän vaatiessa aluksi koulutuksen riittävään pätevyyteen ennen kuin heidät voidaan käskeä suurempiin harjoituksiin tai taistelutehtäviin.
Mahtava Lohikäärme osoittaa Kiinan siirtymisen vanhentuneella kalustolla ja keskinkertaisilla ohjaajilla toimineesta puolustushaarasta paljon paremmin varustettuihin ja koulutettuihin ilmavoimiin. Silti, Kiinan ilmavoimien kehitystyö on vielä kesken ja sillä on menneen taakkaa voitettavanaan.
https://www.stratfor.com/analysis/mighty-dragon-symbol-chinas-maturing-a…
The Mighty Dragon: A Symbol of China's Maturing Air Force is republished with permission of Stratfor.
Kiinan luonnollinen laajentumispyrkimys on tietysti pohjoiseen. Venäjä on ehtinyt alistamaan Aasian pohjoiset osat jotka luonnollisesti geopolitiikan mukaan kuuluvat Kiinalle. Kiinalaisilla ei ole kiirettä. He tulevat saaman nämä alueet itselleen mahtavilla maavoimillaan ennenpitkää. Siksi pitää kehittää toisella suunnalla tarvittavia laivastoa ja ilmavoimia.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan ja Venäjän välinen raja vuotaa kuin seula, ja kiinalaiset vain asettuvat asumaan Venäjän puolelle rajaa, jossa ei ole juurikaan muuta taloudellista toimintaa kuin raakapuun hankinta metsäteollisuuden tarpeisiin. Kiinalaisilla ei todellakaan ole mitään kiirettä, puhumattakaan, että Ussuri-joella kamppailtaisiin jonkin saaren omistuksesta yhtä kiivaasti kuin Neuvostoliiton ja Maon Kiinan päivinä.
Korkeammilla panoksilla sen sijaan pelataan Etelä-Kiinan merellä, Spratley-saarilla, jonne Kiina rakentaa tekosaaria ja niille jopa sotilastukikohtia kansainvälisten meriväylien tuntumaan, jotka ovat tärkeitä mm. Japanin, Taiwanin ja Filippiinien taloudelle ja ylipäätään kansainvälliselle meriliikenteelle.
Yhdysvallat perinteisenä merivaltana taas pitää tiukasti kiinni merten vapaudesta luovuttamattomana oikeutena kaikille yhtäläisesti, eikä hyväksy lainkaan Kiinan omistusoikeutta valtaamilleen ja miehittämilleen riutoille ja tekosaarille. Myös kansainvälinen merioikeus on kiistänyt oikeutuksen Kiinan aluevesivaatimuksilta Etelä-Kiinan merellä, mutta Kiina ykskantaan vain toteaa, ettei se välitä kyseisestä tuomioistuimen päätöksestä eikä pidä sitä laillisena saatikka sitovana itselleen.
Siinäpä tärkeä syy Kiinalle panostaa laivastoonsa, joka kävi näyttämässä lippuaan mm. Suomessa ensimmäisen kerran historiassa kesällä 2015. Samoin siihen tarvitaan Mahtavaa Lohikäärmettä ja nykyaikaistettuja ilmavoimia sekä kaikkea muutakin korkeinta sotateknologiaa, jota Kiina pystyy tuottamaan.
Donald Trumpin Yhdysvallat voi vielä joutua näytön paikkaan tässä globaalin strategian valtapelissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinasta varmaankin tulee toinen supervalta. Jos ei jo ole sitä.
Kiina pyrkii toisena maana maailmassa saamaan palveluskäyttöön viidennen sukupolven hävittäjän.
Kiina ja Venäjä pyrkivät nopeasti saamaan häiveteknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä käyttöön. Miljardien tutkimushankkeita. Samaan aikaan ne vakuuttavat, että häiveteknologiasta ei ole hyötyä. Mistä lienee kysymys?
Su-35 tutkanäkyvyys on 10m2 luokkaa. Jas-39e grippen on 0,1m2. Häivekoneet vielä vähemmän. Tutkassa näkymättömiä eivät ole, mutta havainnoin etäisyys on ilmeisesti paljon pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Maon Kiina oli vielä kehitysmaa, jossa kuoltiin nälkään joukoittain mm. Suuren Harppauksen takia, joka oli Maon kampanja teräksen tuotannon lisäämiseksi hinnalla millä hyvänsä. Sen vaikutukset näkyvät tänäkin päivänä lovena Kiinan ikäpyramidissa.
Richard Nixonin tehdessä historiallisen vierailunsa Kiinaan 1972 maa oli vielä suljettu yhteiskunta, joka varovasti avautui kansainvälisille vaikutteille ”ping-pong -diplomatian” keinoin. Sittemmin Maon jälkeen Deng Xiaoping muutti perinpohjaisesti maansa järjestelmän jättäen kommunistisen ideologian ja hakien oppia Läntisestä talousjärjestyksestä, mutta erotuksena Neuvostoliiton hajoamiskehityksestä valta pidettiin edelleen tiukasti Kommunistisella puolueella.
Yhden lapsen politiikka nosti kehitysmaan kurjuudesta, ja ahkera työ sekä opinhalu nostivat suurvallan ennennäkemättömään kukoistukseen, josta ei olisi voitu uneksiakaan Maon aikakautena. Kiinasta tuli Maailman tehdas, jossa tuotettiin kaikkea mahdollista pilkkahintaan.
Teknologiaan panostaminen johti huimaan kehitykseen aina miehitettyihin avaruuslentoihin saakka. Totta kai sen rinnalla kehittyi myös ohjusteknologia ja kaikki sotilaalliset teknologian käyttöalueet. Nyt ensimmäistä kertaa nähty viidennen sukupolven monitoimihävittäjä on jo saavutus, johon ei pystyisi moni suurvalta vaikka saisi rahoituksenkin.
Häiveteknologia lienee osa tyypillistä kilpajuoksua aseen ja vasta-aseen välillä. Tutkan käyttö mullisti ilmasodan luonteen, nyt piiloutuminen tutkalta vaikuttaa kuten maastopuku sotimiseen.
Ansiokkaan katsauksen suomeksi 5. sukupolven hävittäjän tilannekuvaa ylläpitävästä tekniikasta voi lukea insinöörikapteeni Kalle Passojan opinnäytetyöstä Maanpuolustuskorkeakoulussa, https://www.doria.fi/handle/10024/74267
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä on vielä ihmeissään Kiinan kanssa. Tämän hetkinen kanssakäyminen on Venäjän puolelta pakon sanelemaa, koska muualta ei juuri tukea tipu. Kiina voi lypsää Venäjää mielin määrin ja jossain vaiheessa lypsy voi muuttua vaatimuksiksi. Kiina on nouseva mahti, Venäjä entinen suurvalta, jolla on enää ydinaseet.
Ilmoita asiaton viesti
Tipahtaako Siperia ja sen mittavat raaka-aineet lännen vai Kiinan vaikutuspiiriin? Ken elää, näkee.
Ilmoita asiaton viesti
Yllättävää, että puhutaan asevelvollisista (conscripts) – Kiinassa on muodollisesti asevelvollisuus, mutta kutsuntoja ei ole koskaan järjestetty, koska vapaaehtoisia värväytyviä on riittänyt. Ehkä siellä pääsee armeijaan parin vuoden sopimuksella?
Ilmoita asiaton viesti
CIA Factbook’in mukaan Kiinassa on 18-24 -vuotiaille valikoiva pakollinen asevelvollisuus 2 vuoden palvelusajalla. Vapaaehtoisille ei ole alaikärajaa, kaikki upseerit ovat vapaaehtoisia. Naispuolisille 18-19 -vuotiaille peruskoulun suorittaneille kelpoisuusehdot täyttäville on tarjolla erikoistehtäviä. Äskettäisen päätöksen mukaan naisille sallitaan taistelutehtäviä. Ensimmäinen kurssi naispuolisia sota-alusten päälliköitä valmistui 2011.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedia väittää näin:
China[edit]
As of 2011, universal military conscription is theoretically mandatory in the People’s Republic of China, and reinforced by law. However, due to the large population of China and large pool of candidates available for recruitment, the People’s Liberation Army has always had sufficient volunteers, so conscription has not been required in practice at all.
Onko tilanne siis muuttunut?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuo näyttäisi ristiriitaiselta CIA:n tietojen kanssa: valikoiva pakollinen asevelvollisuus tarkoittanee sitä, että Kansan Vapautusarmeija voi valita koulutukseen parhaat päältä omien tarpeidensa mukaan, mutta jos vapaaehtoisia riittää muutenkin tarpeeksi, ei juurikaan edes tarvitse määrätä ketään palvelukseen kutsunnoissa, vaikka laki antaa siihenkin mahdollisuuden.
Global Firepower -sivuston mukaan vuoden 2015 tilastoissa Kiinalla on ylivoimaisesti maailman eniten aktiivipalveluksessa olevaa taisteluvalmista sotilashenkilöstöä: 2 335 000. Saman lähteen mukaan toiseksi tulevilla Yhdysvalloilla vahvuus on 1 400 000, kolmantena Intialla 1 325 000, neljäntenä Venäjällä 766 000, viidentenä Pohjois-Korealla 700 000.
http://www.globalfirepower.com/active-military-man…
Ydinasemahtina Kiinalla on taistelukärkiä kohtuulliset 260 verrattuna palveluskäytössä olevien lukumääriin USA:ssa (4 571) ja Venäjällä (4 500).
https://www.armscontrol.org/factsheets/Nuclearweap…
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan pitkäjänteistä ja kärsivällistä strategiaa kuvaa hyvin pyrkimys varmistaa harvinaisten maametallien saanti tarpeisiinsa, vaikka niiden kaikkien käyttötarkoitus ei olisikaan tiedossa tässä vaiheessa. Mutta niitä on planeetallamme vain rajallisesti, eikä lisää tule koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Videoita näytöslennoista J-20 -hävittäjällä Etelä-Kiinan Zhuhaissa China International Aviation & Aerospace Exhibition -näyttelyssä:
https://www.youtube.com/watch?v=5D4qvxgH4EQ
https://www.youtube.com/watch?v=If2QpImw6Bk
Ei näiden valmistus ihan vähällä osaamisella onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiinnosta, Tuleeko tyypin J-20, J kirjain Sanasta JAS, vai mistä?
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi varmaan osata kiinaa tietääkseen J:n merkityksen. JAS = Jakt, Attack, Spaning – tuskinpa ruotsista sentään.
Ilmoita asiaton viesti