Kauhea rypälease
Cluster munitions
Suomen kieleen on pesiytynyt ilmeisesti median suunnalta sitkeä käännösvirhe, jossa englannin kielen cluster (rykelmä) on väännetty epäonnistuneesti rypäleeksi, englanniksi grape.
Toimittajien kielenkäytössä ei ole päätä eikä häntää, kun asialla ei ole tekemistä viinirypäleiden eikä muidenkaan hedelmätiskin tuotteiden kanssa. Tietääkseni missään muissa kielissä ei esiinny samaa kummajaista. Kömpelö käännösvirhe on Suomessa pesiytynyt jopa valtion virallisiin asiakirjoihin, esim. The Convention on Cluster Munitions (CCM) käännetään ”rypäleaseet kieltävä Oslon sopimus.” https://yle.fi/a/3-5606968
Sotilaat käyttävät suomennosta kuorma-ammus, joka kuvaa havainnollisesti aseen toimintaperiaatetta, sen levittäessä tytärammuksia lentoratansa lopussa. Millä termillä näitä ”rypäleiden” tytärammuksia kuuluu nimittää silloin, kun pitäydytään hedelmäisessä rypäle-kielenkäytössä?
Suomen kielen lautakunnan soisi selkiyttävän johdonmukaista käytäntöä tässä aihepiirissä – vai ollaanko siinä jo auttamattomasti myöhässä? Eipä ihme, että suomea pidetään vaikeasti opeteltavana kielenä.
Rypäle ja rypäs ovat samaa juurta rykelmää tarkoittavana. Vanhimman kirjallisen lähteen mukaan ei tule viinirypäleestä, vaan viinirypäle on johdos edellisestä. Käännös cluster > rypäle on aivan oikea käännös.
”Rypäle, Etymologia:
Alasaksalainen laina. Kirjakielessä sana esiintyy ensi kerran lainsuomennoksessa n. 1580, jossa sillä tarkoitetaan mehiläisten muodostamaa rykelmää.” (Wiktionary)
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostava tieto – mikä tuo alkuperäinen alasaksalainen sana on?
Voitko antaa esimerkin nykysuomen ilmaisusta, jossa rypäle viittaa johonkin muuhun kuin juuri viinirypäleeseen?
Missä ja milloin olet viimeksi kuullut tai lukenut vaikkapa mehiläisrypäleestä?
Se on kyllä myönnettävä, että lääketieteessä tunnetaan rypäleraskaus (hydatiform mole, molar pregnancy) (https://www.duodecimlehti.fi/duo50063).
Cluster munition olisi toki voitu kääntää myös rykelmäammukseksi, mutta silloinkaan ei olisi kuvattu aseen toimintatapaa yhtä selkeästi kuin termillä kuorma-ammus, joka laukaistaan yhtenä kuormana mutta hajoaa rykelmäksi vasta ennen osumistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeksi olen lukenut mehiläisrypäleestä Wiktionaryn sivuilta tänään. Vitsi. Vaikka nykykielestä joku sana olisi kadonnut, sen merkitys useinkin perustellaan alkuperänsä kautta. Voi olla että eri puolilla Suomea on käsitety sana rypäle eri tavalla, muttä täällä päin se käsitetään samaksi kuin rykelmä.
Cluster kääntyy ensisijaisesti muotoon rykelmä, rypäle tai parvi. Kuorma-ammus ei kuvaa ammuksen luonnetta nin hyvin kuin rypäleammus.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeilepas kirjoittaa selaimen osoiteriville sana ”rypäle”, painaa Enter ja sitten valita Googlesta kohta Images…
On ehkä omaa urautuneisuuttani, mutta juuri samat visuaaliset mielikuvat sana ”rypäle” herättää.😄
Ilmoita asiaton viesti
Tajuan ehkä nyt sinun ongelman. Viinirypäleen kautta sanalle on tullut uusi merkitys ja ”rypäle” voi tarkoittaa myös yhtä rypälettä ja tällä tavoin käsitettäessä rypäleammus voi kuulostaa oudolta.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin rypäle kuvaa hyvin ammusten luonnetta, en kyllä itse ajatellut viinirypälettä alun perinkään. Rypäle tarkoittaa että jotain on paljon kerralla.
”Joukkueella meni alkukausi huonosti mutta sittemmin voittoja on tullut ihan rypäleittäin”.
”Tuleeko ongella kalaa?”
”No silleen rypäleittäin.”
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kuorma-ammuksen toimintaan kuuluu tytärammusten osuminen maalialueelle jokseenkin samanaikaisesti, sikäli ”paljon kerralla” on ilmauksena hyvä.
Voittoja urheilussa voi tulla peräkkäin, samoin kaloja ongella (toisin kuin pitkäsiimalla), joten ajallisesti rypäleen/rykelmän muodostuminen venyy niissä pitemmäksi.
– Kiitos näistä kielellistä ajatteluani avartavista täydennyksistä!
Ilmoita asiaton viesti
Kuorma-ammus (tai raketti, tai ohjus) kantaa erilaisia tytärammuksia tai miinoja. Kuorma-ammus heittää ne tytärammukset tai miinat jo korkealta ilmasta, jotta ne leviävät halutulle alueelle.
Tehokas ase, mutta sitä saa käyttää vain sotilaskohteita vastaan – ei siviilikohteita vastaan. Venäjä ei tietenkään välitä siitäkään määräyksestä, vaan käyttää niitä myös siviilikohteita vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voi tuo tuntua sotilaanakin ollessa.
Pasifismi voi perustua aito-oikeana sotilaiden väärinkäyttöön, ja toisaalta sodan aloittamiseen tavalla, joka ei terve.
Jokainen ymmärtää itsepuolustuksen, ja tämän suuntaisen. Yleinen maailmantilanne ei helposti enää ole tätä.
Sotilaat ovat helposti kuin mitä Venäjällä, ts tulenruokaa. Esimerkiksi käy Israel, ja sen sotilaat.
Väite vaatii perustelun, mutta luulen, että on formuloitavissa.
Tällaisen takia, aihe vähän töksähtää.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä käyttänee muita aseita siviilikohteisiin kauempana rintamasta.
Jenkeistä saatuja rypälepommeja on ammuttu venäläisten hallussapitämään Donetskin kaupunkiin kun normaalit tykinammukset on vähissä. Vaikea sanoa onko sotilaskohteista kyse. Toisaalta onko rintaman lähellä (tykinkantaman päässä) missään kohtaa enää puhtaasti siviilejä.
Kaikkea roiskitaan puolin ja toisin, mitä käsiin saadaan. Se on kulutussodan luonne.
Se täytyy sanoa, että ukrainalaiset ovat onnistuneet puolustamaan drooneilla melko hyvin. Venäjä ei ole kyennyt tuomaan termobaarisia aseita esim. Avdiivkan alueelle. Ukrainan droonit ovat saalistaneet niitä tehokkaasti. Samoin on miinanraivauskaluston laita. Näiden aseiden napsiminen pois on vaikeuttanut Venäjän hyökkäämistä tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Talvisodan aikana suomalaiset nimesivät Neuvostoliiton käyttämän rypälepommin Molotovin leipäkoriksi.
Sisältönä oli palopommeja.
P.S. Molotov oli luvannut tiputtaa lentokoneista nälkää näkeville suomalaistyöläisille leipää.
Ilmoita asiaton viesti
Kaasukammioissa oli samoja tapoja ja pippaloita.
Vaikka mustaa, todellisuutta samalla. Ei kuitenkaan voi olettaa vaikuttavan muualla, eikä nyt eletä k-kammio-tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ”clusterfuck” tulisi kääntää, ihan uteliaisuudesta kysyn.
Ilmoita asiaton viesti
Charlie Foxtrot i.e. CF.
Ilmoita asiaton viesti
Käännöstä utelin…
Ilmoita asiaton viesti
Joulukuussa 1939 suomalaiset sotilaat Kannaksella jo antoivat sille nimen: hölmön tölväys.
Suomalaisten muutaman tunnin kestänyt ja satoja kaatuneita, kadonneita ja haavoittuneita sotilaita vaatinut vastahyökkäys eli hölmön tölväys 23.12.1939 oli kaikilta osin epäonnistunut ”clusterfuck”.
Yleisnimeä suomeksi tuollaiselle katastrofaaliselle kokonaisuudelle onkin jo vaikea keksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikohan ”epäonnistunut clusterfuck” ikään kuin tårta på tårta…
Edit. ”clusterfuck” = a disastrously mishandled situation or undertaking.
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Ilmoita asiaton viesti
Muitakin käännöskukkasia, ihan virallisia: musiikkitermi kenraalibasso viitaannee enemmän yleiseen kuin kenraaliin.
Ilmoita asiaton viesti