Epävarmuus ja epätietoisuus ilmaston nykytilasta, lisää enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin aito tieto!

Epävarmuus ja epätietoisuus ilmaston nykytilasta, lisää enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin aito tieto!

Jos epäilet jotakin, vaikkapa pahimmassa tapauksessa syöpää, etkä tiedä mikä on prognoosi, se luo valtavasti enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin tieto siitä, että onko se faktaa vai fiktiota.

Eli epävarmuus ja epätietoisuus ruokkivat helposti itseään, jolloin lopulta olemme yksi-suuntaisen kujan päässä, mistä ei ole ulospääsyä. Ihmismieli on sellainen, että helposti pelkäämme pahinta, vaikka tilanne voi olla myös täysin päinvastainen.

Tämä on tietysti räikeä esimerkki musta-valkoisesta ajattelusta,  sillä pyrimme jatkuvasti myös pois-sulkemaan mahdollisia vaihtoehtoja, joita ohjaavat omat tuntemuksemme, fyysinen kipu jne.

Tieto ja sen laatu perustuu tutkimukseen, joka selittää mitä eroa on faktoilla ja fiktioilla. Kokeista saatujen tulosten arviointi perustuu olemassa oleviin markkereihin. Niihin kuuluvat mm. havainnot, tilastot ja niistä saatu kokemus, joka auttaa jatko-tutkimusten selvittelyssä. Silloin puhutaan seurannasta ja analyyseista.

Tämä sama analogia pätee myös arviointeihin ilmaston nykytilasta. Vaikka ilmasto on äärimmäisen monimutkainen, siihen on olemassa myös tietyt markkerit. Mitä me tiesimme ilmaston tilasta esim. 150 vuotta sitten, ei ole enää sama kuin mitä tiedämme ilmastosta nyt.  Se on jalostunut tietomme karttuessa. Vaikka tieto koostuu ja kehittyy ikäänkuin fragmentteina (tiedon jyväsistä), ne jäävät myös muistiin. 

Tässä tulee ensiarvoisen tärkeään rooliin juuri edellä mainitut havainnot, tilastot ja niistä saatu kokemus, seuranta että analyysit. On myös luonnollista, että jokainen tutkija tekee omaa työtään näiden tekijöiden parissa ja siksi on tärkeää, että tuloksia vertaisarvioidaan.

Ilmaston nykytilasta, yhden tutkijan suorittamat tutkimukset eivät anna oikeata kuvaa todellisuudesta. Kyseessä on myös monitieteellinen konsortio, missä eri alan tutkijat liittyvät ajamaan omia etujaan. Tällä varmistetaan tutkimusten jatkomahdollisuudet.  Tämä ei ole negatiivinen asia, jokainen ajaa omia etujaan. Mutta tämän  lisäksi, tutkimusten tulee olla joka suhteessa kaikille avoimia ja yleisiin periaatteisiin perustuvia. 

HannuSinivirta

(el. vanh. tut. / FMI) Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Kantavia voimia mm. Albert Einstein. (𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu