Epävarmuus ja epätietoisuus ilmaston nykytilasta, lisää enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin aito tieto!
Epävarmuus ja epätietoisuus ilmaston nykytilasta, lisää enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin aito tieto!
Jos epäilet jotakin, vaikkapa pahimmassa tapauksessa syöpää, etkä tiedä mikä on prognoosi, se luo valtavasti enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin tieto siitä, että onko se faktaa vai fiktiota.
Eli epävarmuus ja epätietoisuus ruokkivat helposti itseään, jolloin lopulta olemme yksi-suuntaisen kujan päässä, mistä ei ole ulospääsyä. Ihmismieli on sellainen, että helposti pelkäämme pahinta, vaikka tilanne voi olla myös täysin päinvastainen.
Tämä on tietysti räikeä esimerkki musta-valkoisesta ajattelusta, sillä pyrimme jatkuvasti myös pois-sulkemaan mahdollisia vaihtoehtoja, joita ohjaavat omat tuntemuksemme, fyysinen kipu jne.
Tieto ja sen laatu perustuu tutkimukseen, joka selittää mitä eroa on faktoilla ja fiktioilla. Kokeista saatujen tulosten arviointi perustuu olemassa oleviin markkereihin. Niihin kuuluvat mm. havainnot, tilastot ja niistä saatu kokemus, joka auttaa jatko-tutkimusten selvittelyssä. Silloin puhutaan seurannasta ja analyyseista.
Tämä sama analogia pätee myös arviointeihin ilmaston nykytilasta. Vaikka ilmasto on äärimmäisen monimutkainen, siihen on olemassa myös tietyt markkerit. Mitä me tiesimme ilmaston tilasta esim. 150 vuotta sitten, ei ole enää sama kuin mitä tiedämme ilmastosta nyt. Se on jalostunut tietomme karttuessa. Vaikka tieto koostuu ja kehittyy ikäänkuin fragmentteina (tiedon jyväsistä), ne jäävät myös muistiin.
Tässä tulee ensiarvoisen tärkeään rooliin juuri edellä mainitut havainnot, tilastot ja niistä saatu kokemus, seuranta että analyysit. On myös luonnollista, että jokainen tutkija tekee omaa työtään näiden tekijöiden parissa ja siksi on tärkeää, että tuloksia vertaisarvioidaan.
Ilmaston nykytilasta, yhden tutkijan suorittamat tutkimukset eivät anna oikeata kuvaa todellisuudesta. Kyseessä on myös monitieteellinen konsortio, missä eri alan tutkijat liittyvät ajamaan omia etujaan. Tällä varmistetaan tutkimusten jatkomahdollisuudet. Tämä ei ole negatiivinen asia, jokainen ajaa omia etujaan. Mutta tämän lisäksi, tutkimusten tulee olla joka suhteessa kaikille avoimia ja yleisiin periaatteisiin perustuvia.
Ei anna hyvää kuvaa tieteen tasosta kun Michael Mannin lätkämailagraafikin on vertaisarvioitu ja hyväksi havaittu. Kaverivertaisarviointi voi olla syvällisesti korruptoitunutta ja vinoutunutta.
Tuo pelko ja ahdistus kuuluu sinne alarmistisiin näkökantoihin, joita HS:kin pidäkkeettömästi viljelee.
Vai mitä pitäisi ajatella siitä että HS:ssä annetaan ymmärtää että Norjan saviliukumakin on ilmun syytä.
Vaikka väitetään ilmun perustuvan konsensukseen, on Petteri Taalaksen kannalla (ora et labora, rukoile ja tee työtä niin kaikki muuttuu hyväksi) maailmojen ero Greta Thunbergin taustatietelijöiden kantaan joiden mukaan maapallo muuttuu liekehtiväksi infernoksi tuota pikaa. Kaikki pitää muuttaa pikavauhdilla, muuten tuhoudumme, sanovat Gretan takana olevat ”tiedemiehet”.
Ilmoita asiaton viesti
Hannuhan on varaukseton Mannin lätkämailan kannattaja. Veskarinmailan varsikin on hänestä liian leveä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset kommentit perustuvat juuri siihen epätietoisuuteen ja epävarmuuteen. Itsehän tässä juuri tulit sanoneeksi, että pelko perustuu vain alarmismiin. Mutta samaan hengenvetoon tulit itse lietsoneeksi pelkoa ja ahdistusta. Jokainen ihminen kokee pelkoa ja ahdistusta jossakin vaiheessa elämäänsä. Ainoa tie niiden ylittämiseen, on paneutua eksplisiittisesti niihin metodeihin ja markkereihin, mitä tiede tällä hetkellä tarjoaa.
Ilmoita asiaton viesti
-50 luvulla tiedettiin että lämpötila on ollut optimin, eli ihannelämpötilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuon ajan jälkeen alkoi jääkausipaniikki ja epävarmuuden lietsominen sekä maailmanlopun ennustukset joita tehdään ilmaston osalta jopa nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta on erinomainen esimerkki, joka jakaa yksipuolisia blogeja mukamas tieteen nimissä. Tällaiset henkilöt lietsovat ahdistusta ja pelkotiloja henkilöille ,joilta puuttuu itsenäinen ajattelu aiheesta ja ovat muiden vietävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka itsenäinen ajattelusi vajavaista ja vietävissä olevaa olisikin, ei sun tarvitse pelätä ja ahdistua tosiasioista. Tosiasioiden hyväksyminen on viisauden alku. Pelonomainen torjunta on ensisijainen oire tämän viisauden puutteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on vielä pitkätaival opiskeltavanasi, että ymmärrät mitä fysikaaliset ilmiöt tarkoittaa ja mitä fysiikan lausekkeet käytännössä tarkoittavat.
Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogistilla on varmaankin huoli tietämättömyyden ja väärien väitteiden aiheuttamasta haitasta. Näin voi päätellä tämän kirjoituksen ja aiempien tekstien pohjalta. Tuollainen huoli ja sen esilletuonti on varsin suotavaa.
Jos sitten siirryn kriittisemmälle vaihteelle, niin kirjoitus ei perustu ollenkaan tieteeseen. Esimerkiksi otsikon väite ei ole kaikenkattava eikä tekstissä edes kuin yksi esimerkkitarina, jossa noin voisi olettaa olevan. Lukutaitottomuutta edistävissä kulttuureissa ajatellaan juurikin toisinpäin, tietämättömyys ”turhista” asioista pitää ”aiheettomat” pelot poissa. Siis vastaesmierkkejä löytyy miljoonittain. Voisi vaikka kysyä, että mitenkä ilmastonmuutoksesta mitään kuulematon autiomaan asukki voisi siitä edes ahdistua, kun maapallo näyttää alkavan vihertymään entistä enemmän?
Kvantitatiivisuus puuttuu kirjoituksesta, koska voisihan sosiaaliteiteistä löytyä mitattuja tuloksia, missä määrin epätietoisuus ilmastoasioista on lisännyt ahdistusta ja tuskaa. Nyt tuo jää vain väitteeksi, joka olisi mielestäni paremman kuuloinen, jos siihen lisäisi yhden voi-sanan. Ei se tekisi edelleenkään väittämästä tieteellisesti pätevää, mutta antaisi selkeämmän kuvan siitä, että kyse on mielipiteestä eikä aidosta tieteellisestä tiedosta.
Tästä ilmastopelotteluteemastahan voisi kirjoittaa vaikka kirjan, niinkuin on tehtykin, mutta viittaan vain Petteri Taalaksen: hän selvästikin pyrkii välttämään ahdistuksen aiheuttamista ilmastokysymyksissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä kirjoituksella en edes pyri tieteelliseen yleispätevyyteen tai vastaavaan, vaan pyrin nykyisin tekemään kirjoituksista mahdollisimman lyhyitä (oli ne tieteellisiä tai ei), jottei synny epäselvyyksiä ja jotka perustuvat niihin perusperiaatteisiin, jotka itse koen oikeiksi. Mitään muuta en halua osoittaa kuin sen, mihin blogin otsikossa viittaan, eli:
”Epävarmuus ja epätietoisuus ilmaston nykytilasta, lisää enemmän ahdistusta ja tuskaa, kuin aito tieto!”
Jos tämä lause on epätosi, siitä voi esittää myös perustelut.
Ilmoita asiaton viesti
Laajasti ottaen on kaiketi kyse tieteen tulosten popularisoinnistakin. Se ei onnistu kaikilta niiltäkään, joilla itse asiasisältö on hanskassa ja väistämättähän siihen tulee sitten persoonallista väritystä ja valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
No se on kyllä totta. Kunhan popularisointi ei mene liiallisuuksiin eli populismiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oletetaan, että otsikko pitää paikkansa, niin voidaan kysyä, että mikä sen informaatioarvo on? Mitä on se oikea tieto ja mistä se on löydettävissä? Mannin lätkämailastako, jos ilmastosta puhutaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisten ennakkoluuloja on ruvettu nimittämään mielipiteiksi, ja ne mielipiteet ovat muokkautuneet ikään kuin teoreettiseksi pohjaksi, ideologiaksi. Puhutaan esimerkiksi ”maahanmuuttokriittisyydestä” tai ”ilmastoskeptisyydestä” kuin niiden taustalla olisi jokin oikea teoria, vaikka ne ovat vain ennakkoluuloihin perustuvia mielipiteitä. Oikeistopopulismi on yritys ujuttaa autoritaarisuus demokraattiseen yhteiskuntaan niin kuin Puolassa ja Unkarissa on jo käymässä. Persut yrittävät samaa Suomessa, ja kyllähän se kaikkia tolkun ihmisiä järkyttää.
Ilmoita asiaton viesti