Ilmastobarometri Suomessa 2023

Suurin osa suomalaisista näkee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia
Suurin osa suomalaisista katsoo, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastoratkaisuihin ja uudenlaiseen osaamiseen. Ilmastonmuutoksen ohella luonnon monimuotoisuuden väheneminen on noussut vakavaksi ympäristökriisiksi, ja suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tulee etsiä kokonaisuutena.
Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo, että ilmastokriisin torjunta on yksi seuraavan hallituskauden avainteemoja. Tämä huolimatta siitä, että monet ihmiset ovat huolissaan myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan, hintojen noususta ja energiakysymyksistä.
Suomessa on suunnitteilla suuria investointeja vihreään siirtymiseen. Suurin osa (79 %) vastaajista uskoo, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.
Vaikka ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, valtaosa suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia: 68 % vastaajista katsoo, että ilmastoa kestävät ja ilmastonmuutosta kestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.
Nämä ovat muun muassa valtion ilmastoviestinnän ohjausryhmän teettämän Kantar Publicin tekemän tutkimuksen tuloksia. Ilmastobarometri 2023 -kyselyllä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta ennen eduskuntavaaleja.
Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on vähentynyt
Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisten näkemykset ilmastoasioista ovat muuttuneet verrattuna aikaisempiin Ilmastobarometreihin. Kysymykset ovat olleet suunnilleen samat vuodesta 2015 lähtien.
Vastaava kysely tehtiin viimeksi ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin entistä tärkeämpänä: tuolloin 70 % suomalaisista toivoi, että ilmastokriisin ratkaisut olisivat yksi hallituksen avainteemoista. Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt luku on 32 %.
Vastaajat jakautuvat selvästi ilmastoasioissa. Myönteisimmät asenteet ovat nuorten, naisten, korkeakoulutettujen sekä SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.
Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Keskustan kannattajat pitävät ilmastotoimia vähemmän tärkeinä. Myös alueiden välinen jako on selvä. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattavat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.
Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen väliset yhteydet tunnistetaan
Kyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen välisiä yhteyksiä. Jopa 79 % vastaajista katsoo, että ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen tulisi etsiä kokonaisuutena. 64 % vastaajista katsoo, että Suomen hallituksen tulisi olla aktiivisempi ponnisteluissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.
Metsien hiilinielujen säilyttämistä pidetään edelleen tärkeänä: 71 % vastaajista toivoo, että metsän korjuumääriin ja hoitokäytäntöihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota hiilinielujen säilyttämiseksi. Tämä on kuitenkin 12 % yksikköä vähemmän kuin vuonna 2019.
Energiansäästöä ilmastoratkaisujen tehostamiseksi
Kysely osoittaa, että energiansäästössä on otettu suuria askeleita eteenpäin: 74 % vastaajista on valmis kuluttamaan vähemmän energiaa silloin, kun kysyntä on suurin. Tämä on selvästi korkeampi kuin vuonna 2019, jolloin luku oli 62 %.
67 % vastaajista ilmoitti myös vähentäneensä sähkön ja lämmön kulutusta. 73 % vastaajista katsoo, että kuntien tulisi nopeuttaa siirtymistä kestävään energiajärjestelmään, esimerkiksi tuulivoimaan, aurinkoenergiaan tai vesivoimaan.
”Tänä talvena monet suomalaiset ovat tehneet loistavia ponnisteluja energian säästämiseksi. Nyt pitäisi siirtyä pysyvämpiin energiatoimiin eli jatkaa ihmisten asuntojen energiatehokkuutta pitkällä tähtäimellä parantavia peruskorjauksia ja investoida ei-fossiilisiin lämmitysjärjestelmiin. Nämä energiansäästöt osoittavat, että voimme muuttaa tapojamme nopeasti, mikä on ehdottoman välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sanoo asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta.
Puolet suomalaisista tekee ilmaston kannalta kestäviä valintoja jokapäiväisessä elämässään
52 % vastaajista ilmoitti tekevänsä ilmaston kannalta kestäviä valintoja ja että niiden tekeminen on helppoa. 52 % kertoi myös, että arjen ympäristö tukee ilmaston kannalta kestävien valintojen tekemistä.
”Ilahduttavaa on, että yli puolet vastaajista piti ilmaston kannalta kestäviä valintoja helpoksi. Suomalaisia on kannustettu puolittamaan hiilijalanjälkensä, mutta parin viime vuosikymmenen aikana näin suurta muutosta ei ole vielä tapahtunut. Ilmastoa kestävän arjen valtavirtaistamiseksi tarvitaan enemmän toimintaa asumiseen, liikkumiseen, syömiseen sekä muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen, sanoo erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta.
43 % vastaajista ilmoitti vähentäneensä tavaraostojaan ilmastosyistä. Yli kolmannes (35 %) oli vähentänyt autojen käyttöä ja lisännyt kestävien liikkumismuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen, käyttöä. Vuonna 2019 autojen käyttöä vähentäneiden osuus oli selvästi korkeampi (43 %).
Miten kysely toteutettiin?
Kyselyyn osallistui yhteensä 1 043 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Selvityksen on tilannut ilmastoviestinnän ohjausryhmä, jossa on edustajia ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, elinkeino- ja työministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ulkoministeriöstä, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Suomen Paikallisliitto ja alueviranomaiset, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.
Lähde: Valtioneuvosto
Barometri antaa hyvän kuvan miten ilmastopropaganda on onnistunut.
Hitler on sanonut aika suorasukaisesti Taisteluni kirjassaan, että mitä isommalle joukolle propagandaa levitetään, sitä yksinkertaisemman viestin pitää olla. Viestin henkisen tason täytyy sovittautua typerimpien vastaanottajien käsityskyvyn mukaan ”On pyrittävä tajuamaan syvien rivien tunnevaltainen ajatusmaailma, tavoittamaan heidän mielenkiintonsa ja siten myös heidän sydämensä”.
Tässä ilmastopropaganda on hyvin onnistunut käyttäen juuri näitä oppeja.
Propagandaan kuuluu ettei käytetä lukuja ja jos käytetään, niin harhaanjohtavasti. Ei pidä puhua koskaan hiilidioksidin pitoisuudesta ilmakehässä vaan aina vain prosenteista ja ei mielellään edes niistä.
Mikään liioittelu ei ole liiallista koska sillä tavoitetaan juuri se tunnevaltainen ajatus miten ihminen pilaa ilmaston.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoija (ja hänen vanavedessään kulkevat) elävät jossakin kummallisessa fantasia- ja satumaailmassa (natsismi, fasismi), sillä Suomi on edelleenkin demokraattinen tasavalta. Sehän juuri näkyy näissä barometreissa ja gallupeissa. Käännyt vain itseäsi vastaan puhumalla propagandasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sellainen väite että kaikki tiedemiehet ovat samaa mieltä, on tarkoitettu erittäin tyhmille massoille eikä ajatteleville ihmisille.
Ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana on erittäin monipolvinen päättelyketju jossa kuhunkin osapäättelyyn voi ja pitää suhtautua kriittisesti. On naurettavaa ajatella että sellaisesta päättelyketjusta voitaisiin olla yhtä mieltä. Hiilidioksidin tehosta (joka on ilmastomielessä vähäinen) voidaan sitten paremmin saavuttaa jonkinlainen yhteinen näkemys.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogi käsittelee ilmastobarometria Suomessa, eli suomalaisten mielipidettä ei sitä, mikä on kommentoijan mielestä tiedemiesten yksimielinen näkemys.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastoa kestävän arjen valtavirtaistamiseksi tarvitaan enemmän toimintaa asumiseen, liikkumiseen, syömiseen sekä muiden tavaroiden ja palveluiden kulutukseen”
Eli nämä haluavat päästä sanelemaan suurin piirtein kaiken mitä ihmiset saa tehdä. Kohta varmaan puuttuvat sänkykamari toimintaankin: ”heteroseksi on ilmastolle haitallista, siinä pääsee enemmän metaanipäästöjä”
Ilmoita asiaton viesti
Ja kaiken lisäksi heteroiden sänkypuuhista saattaa syntyä uusia ilmastopahiksia.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus Hytölän profiilista:
Puolue
Kokoomus
Kunta
Konnevesi
Suomi on hyvä maa, paras ainakin meille suomalaisille. Mutta voisi se olla vielä parempikin.
”I love my country, it’s the government I’m afraid of”
Kokoomus on nyt Orpon johdolla kasaamassa hallitusta. Eli koita nyt päättää, pelkääkö tulevaa hallitusta vai kokoomusta?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoilmapuntari? Hyvin on koululaitos hiilidioksidi-ilmastohihhuleiden ja median avittamana aivopessyt juniorimme 30 vuoden aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa panna merkille tutkimuksen tilaajat, jotka ovat pääosin verovaroin toimivia instansseja :
Ilmastoviestinnän ohjausryhmä, jossa on edustajia ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, elinkeino- ja työministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ulkoministeriöstä, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtioneuvoston kanslia, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Suomen Paikallisliitto ja alueviranomaiset, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus.
Mikähän meni taas pieleen ?
Ilmoita asiaton viesti
Pieleen meni siinä mielessä, että mitkä instanssit ne sitten pitäisi olla, kun ilmastoviestinnän ohjausryhmä on se, joka koordinoi valtionhallinnon ilmastoviestintää?
Ilmoita asiaton viesti
Jep, ilmastoviestinnän ohjausryhmä on itse itseään ohjaava ohjausryhmä istuskelemassa ja miettimässä suuria sinisiä ajatuksia.
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=YM037:00/2018
Ohjausryhmään kuuluneiden ja kuuluvien galleria on myös mielenkiintoinen. :).
Maapallolla on edelleen ao ohjausryhmästä huolimatta useita ilmastovyöhykkeitä, joissa tapahtuu luonnollisia muutoksia.
https://www.metoffice.gov.uk/weather/climate/climate-explained/climate-zones
Ja globaalin lämpötilamittaroinnin statistiikka kertoo hyvin, mihin suuntaan mittarointi osoittaa :
https://temperature.global/
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus:
”Ohjausryhmään kuuluneisen ja kuuluvien lista on myös mielenkiintoinen.”
Mitä mielenkiintoista näissä henkilöissä on? Sekö, että he ovat alansa asiantuntijoita!
Ilmastovyöhykkeistä sen verran, että samaisessa MetOffice linkissä mainitaan myös näin:
Will climate change affect climate zones?
Yes, the distribution of climate zones will change as the climate warms. You can find more information about these changes, and the precise classification of the climate zones, in a paper by Beck et al. (2018).
Ja mitä tuohon globaaliin lämpötila-anomaliaan tulee!
MetOffice:
https://www.metoffice.gov.uk/weather/climate/science/global-temperature-records
Ilmoita asiaton viesti
Vain yhtä puuttuu, Sinipunainen kirja, ala Pekka Himanen, niin kaikki kynnellekykenevät tuhlarit ovat siinä. Euroaakaan eivät ole tienanneet Suomelle, netto !
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastokriisi on kieltämättä päällä. Siitä on pitänyt huolen poikkeuksellisen kylmät säät, mitä toukokuuhun tulee. Sitä eivät asiantuntijatkaan muuksi muuta, joita on muuten ihan liikaa tässä pienessä maassamme. Toivottavasti tuleva hallitus saa tähänkin asiaan jotain muutosta. Verovaroilla pidetään yllä liian monta ”aasintuntijaa.”
Monelle maanviljelijälle on tullut viime aikoina ”lunta tupaan ja jäitä porstuaan.” Toukotöitä on vähän hankala alkaa tekemään lumisateessa. Muistui mieleeni takavuosilta toukokuu vuonna 1978 kesämökillä, jolloin ilmat olivat kauniita ja lämpömittari näytti +20°C astetta.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuossa ole montaakaan vuotta, kun Suomessa oli yhtämittaiset helteet huhtikuusta heinäkuuhun.
Ilmastoalarmistit hekumoivat silloin maailmanloppua.
Nyt vedetään saa…na! pitkissä kalsareissa, vaikka toukokuun puoliväli häämöttää ja lunta tulee porstuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän siinä on, että sään ja ilmaston eroa ei tahdota ymmärtää? Asiastahan on puhuttu jo ainakin 30 vuoden ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. meteorologeille ja toimittajille se ainakin on mahdoton ymmärtää. Mikähän siinä on?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minun nähdäkseni meteorologit ymmärtävät sään ja ilmaston eron. Kaikki toimittajat kenties eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Telkkarissa esiintyvät eivät näytä ymmärtävän tai sitten on joku muu syy toimia niinkuin toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
Kauheata on tuo aivopesu.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva kun olet huomannut.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän nämä tuon eron ymmärtävät, mutta kun tuota voi käyttää narratiivia tukevana – vaikka se näyttäisikin kuinka hölmöltä meidän muiden silmissä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kuitenkin toimitaan niin että ne ”tavalliset” eli, esimerkiksi syöpää aiheuttavat, päästöt lisääntyy koko ajan.
No, niinhän se pitää tietenkin olla kun koko elämä maapallolla nykyisin perustuu kulutukseen, ilmaston muuttamiseen ja sukupuolineutraaliuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Takerruin tähän lukiessani blogia: ”Suurin osa suomalaisista näkee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia”. Mahdollisuus parantaa kilpailukykyä tarkoittaisi hyvinvoinia kaikille. Onko sitä? En tiedä. Miksi hyvinvointi näkyy meillä lisääntyvinä mielenterveyden ongelmina varsinkin nuorten parissa? En ymmärrä tätä. Eikö siitäkin ole raportoitu, että yhä useampi talous elää tukien varassa koska omat rahat eivät riitä? Ovatko meille esitetyt ilmastoratkaisut liian utopistisella tasolla? Ehkä. Miten suomalaisten ympäritöteot vaikuttavat esimekkinä globaalilla tasolla? Tuskin ketään muita kiinnostaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun vielä otetaan huomioon se, että luonnonlakien mukaan ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt – ja niiden kanssa analogiset muutkin hiilidioksidipäästöt – korvautuvat vastaavien valtameristä tulevien, hallitsevien hiilidioksidipäästöjen pienemisillä, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun nollautuu. Kun tähän vielä lisätään se tosiasia, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu todellisuudessa on ilmaston lämpenemisen seuraus eikä syy, ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkaukset perusteettomina todellisuudessa ovat vain moninaisia menetyksiä tuottavia.”
Tämän olen omien puheenvuorojen perusteella todennut, kun muuta tieteellistä perustetta asialle en todennut olemassa olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Näissä Sinun todennuksissa on perustavaa laatua olevia väärinkäsityksiä, sillä et ole oikein oivaltanut hiilenkiertoa ja sen viipymäaikoja. Ohessa yksi esimerkki, mistä löytyy myös Naturen hiilenkiertomalleista portfolio 2023:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/hiilenkierrosta-ja-sen-viipymaajoista/
Ja toisaalta, tämä blogi käsittelee suomalaisten mielipidettä ilmastonmuutoksesta, ei sen syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen puheenvuorossani Tulevan hallituksemme on opittava ymmärtämään ilmastonmuutos tieteen edellyttämällä tavalla! https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/tulevan-hallituksemme-on-opittava-ymmartamaan-ilmastonmuutos-tieteen-edellyttamalla-tavalla/ mm. todennut, että tieteen edellyttämää näyttöä todellisuudesta ei olemassa ole, minkä mukaan ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt uhkaavana pidettävää ilmaston lämpenemistä aiheuttaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Koitahan nyt vain perehtyä siihen Naturen portfolioon:
https://www.nature.com/subjects/carbon-cycle
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoilmapuntariin olisi kannattanut panna myös kysymys, että kuinka paljon oletat suomalaisten voivan vaikuttaa ilmastoon tekemällä joukkoitsemurhan.
Ilmoita asiaton viesti
Jälleen liian painavaa tekstiä, mikä ei millään tavalla liity näihin barometreihin..!
Ilmoita asiaton viesti
Tokihan se liittyy. Kyllä kai ilmastoilmapuntariakin saa kritisoida.
Ilmoita asiaton viesti
Tapansa kullakin. Kritisoida ”joukkoitsemurhalla”!?
Ilmoita asiaton viesti
Voi sen tietysti sanoa toisinkin. Jos vaikka Putin hoitaa homman tavalla tai toisella. Varmaan kuitenkin ymmärsit pointtini, jos halusit.
Ilmoita asiaton viesti
Voit sanoa sen ihan miten päin vain haluat, mutta en siltikään oikein tuollaisia vetoja jaksa ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Et siis halua ymmärtää sitä, että suomalaisille kerrottaisiin, että heidän touhuillaan ei ole p**kankaan merkitystä millekään ilmastolle.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt viitsi alkaa vääntämään yksinkertaista asiaa. Jos Valtioneuvoston teettämä tutkimus ja barometrit pitää paikkansa (ja miksi ei pitäisi), niin ilmastolle on paljonkin tehtävissä ja järkevämpiäkin toimenpiteitä, kuin pistää itsensä keinuun.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan sitten tiedät, kuinka paljon ilmastoon vaikutat, jos itse lakkaat hengittämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on väestöä 0,07 prosenttia maailman väestöstä. Poistamalla vain joka toisen suomalaisen suomalaisten vaikutus maailman ilmastoon puolittuisi. Huono suunta.
Suomalaiset. Lopettakaa lisääntyminen ja kuolkaa pois, niin maailma pelastuu.
Ilmoita asiaton viesti
Taas niin läpi näkyvää demokraattista touhua, eikö Herra puolivatti Sinivirta.
Barometrin kysymyksiä ei näy missään julkisesti. Vanhemmat kyselyt on hävitetty kokonaan.
Luotettavuus huipussaan.
Ilmoita asiaton viesti