Ilmastonmuutoksessa luontaiset tekijät ja ihmisen vaikutus summautuvat
Vaikutustekijöiden jakaminen
Ilmastonmuutosta voidaan lähestyä mallintamalla eli jakamalla vaikutustekijät kahteen ryhmään:
1. Luontaiset tekijät (kuten aurinkosykli, vulkaaninen toiminta, valtamerten virtaukset jne.)
2. Ihmisen aiheuttamat tekijät (kuten kasvihuonekaasupäästöt, metsien hävitys, teollisuus jne.).
Olkoon:
- T(t) = ilmastonmuutos (lämpötilan muutos) ajanhetkellä t.
- TL (t) = luontaisten tekijöiden aiheuttama ilmastonmuutos ajanhetkellä t.
- TI (t) = ihmisen vaikutuksen aiheuttama ilmastonmuutos ajanhetkellä t.
Silloin kokonaismuutos voidaan mallintaa summana:
T(t) = TL (t) + TI (t)
Tarkastellaan nyt ilmastonmuutoksen nopeutta eli lämpötilan muutosta ajan suhteen:
dTL (t) /dt = kL f(t)
Missä:
- kL = on vakio, joka kuvaa luontaisten tekijöiden keskimääräistä vaikutusnopeutta (esimerkiksi aurinkosyklin vaikutus).
- f (t) = satunnainen, ajan mukana vaihteleva funktio, joka kuvaa esimerkiksi aurinkosyklien ja muiden luontaisten tekijöiden ajoittaisia vaikutuksia.
Ihmisen vaikutus
Havaintojen mukaan ihmisen vaikutus on voimakkaasti kasvavaa, erityisesti teollisen vallankumouksen jälkeen. Tämä voisi seurata eksponentiaalista tai ainakin lineaarisesti kasvavaa trendiä kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisen vuoksi. Voimme esittää ihmisen aiheuttaman vaikutuksen differentiaaliyhtälönä seuraavasti:
dTI (t) /dt = kI ert
Missä:
- kI = vakio, joka kuvaa ihmisen vaikutuksen alkuperäistä nopeutta.
- r = kasvunopeuskerroin, joka kuvaa sitä, kuinka paljon ihmisen vaikutus kasvaa ajan myötä (esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen ja kasvihuonekaasujen lisääntymisen myötä).
Kokonaismuutoksen malli
Kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen nopeutta kuvaava differentiaaliyhtälö olisi siis:
dT(t) / dt = kL f(t) + kI ert
Tässä yhtälössä ensimmäinen termi kuvaa luontaisten tekijöiden vaikutusta, joka on suhteellisen vakaa tai jaksollinen, ja toinen termi kuvaa ihmisen aiheuttamaa vaikutusta, joka kasvaa eksponentiaalisesti ajan kuluessa.
Ratkaisu
Ratkaisemalla tämä differentiaaliyhtälö voimme saada mallin, joka kuvaa lämpötilan muutosta ajan funktiona:
T (t) = ∫ (kL f (t) + kI ert) dt
Integroimalla voisimme saada tarkan mallin ilmaston lämpötilan muutokselle ajan kuluessa. Huomioidaan kuitenkin, että tarkka malli riippuu valitusta funktiosta f (t), joka voisi esim. edustaa auringon aktiivisuuden sykliä tai muita luonnollisia vaihteluja.
Tämä malli tarjoaa yksinkertaisen tavan kuvata sekä luonnollisten tekijöiden että ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen differentiaaliyhtälöiden avulla.
Ratkaistaan annettu integraali
Jaetaan integraali osiin, jolloin voimme integroida summan termi kerrallaan:
T (t) = ∫ kL f(t) dt + ∫ kI ert dt
Ensimmäinen termi
Ensimmäinen termi ∫ kL f(t) dt riippuu funktiosta f (t), joka kuvaa luontaisten tekijöiden vaikutusta ilmastoon. Ilman tarkkaa tietoa siitä, mitä f (t) on, voimme jättää tämän toistaiseksi yleiseen muotoon:
∫ kL f (t) dt = kL F(t) + C1
Missä F(t) on funktio f(t) integraali ja C1 on integraalivakio.
Toinen termi
Toinen termi on helpompi ratkaista:
∫ kI ert dt
Koska eksponenttifunktion integrointi antaa tulokseksi alkuperäisen funktion jaettuna eksponentin kertoimella r, saamme:
∫ kI ert dt = kI/r ert + C2
Missä C2 on integraalivakio.
Kokonaisratkaisu
Yhdistämällä molemmat osat saadaan kokonaisratkaisuksi:
T (t) = kL F(t) + kI/r ert + C
Missä C = C1 + C2 kokonaisintegraalikivakio.
Tuloksen selitys
- kL F(t) kuvaa luontaisten tekijöiden vaikutuksen integrointia ajan funktiona, ja se riippuu siitä, miten luontaiset tekijät vaihtelevat ajan mittaan.
- kI/r ert kuvaa ihmisen vaikutuksen eksponentiaalista kasvua ajan myötä.
- C = vakio, joka voidaan asettaa alkuarvoksi, riippuen siitä, mikä lämpötila on esimerkiksi ajanhetkellä t = 0.
Kysymys ilmastodenialisteille ja kreationisteille
Jos halutaan tarkempaa analyysiä ensimmäisestä termistä, tarvitsemme lisää tietoa funktiosta f (t), niin kysymys ilmastodenialisteille ja kreationisteille: Mikä tämä funktio f(t) pitäisi olla, jotta se eliminoisi ihmisen vaikutuksen, sillä tuo integrointi kertoo sekä luonnollisen, että ihmisen vaikutuksen summan kaikissa tilanteissa?
Moi!
Oletko kuullut seuraavaa kysymystä koskaan? Toivon, että vastaat siihen, ok?
Tyhmä ja viisas keskustelivat eivätkä kummatkaan ymmärtäneet toisiaan. Kumpi oli tyhmä?
😉
Ilmoita asiaton viesti
Toki. Kysymys on enemmän filosofinen tai retorinen, ja sillä voi olla useita tulkintoja. Yksi mahdollinen tulkinta on, että jos kumpikaan ei ymmärrä toista, molemmilla voi olla oma näkemyksensä, joka ei kohtaa. Se voi tarkoittaa, että viisaus ja tyhmyys ovat suhteellisia käsitteitä, ja molemmat osapuolet saattavat pitää itseään viisaana ja toista tyhmänä.
Toisaalta voidaan ajatella, että viisas henkilö yrittäisi ymmärtää toista ja voisi olla avoimempi toisen näkökulmalle. Jos kumpikaan ei ymmärrä toista, se voisi vihjata, ettei viisas henkilö toiminut viisaasti tässä tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kun vastasit.
Sain ajatuksenjuoksustasi aika hyvin kiinni.
Heitän pienen mutta viisaan sanonnan, joka on esim. minua usein auttanut hankalissa keskustelutilanteissa. Vaatii kylläkin valmistautumista tuleviin debatteihin mutta kun siihen satsaa se palkitsee varmasti.
”Kuka tahansa osaa sanoa yksinkertaisen asian monimutkaisesti mutta heitä on vähemmän, jotka kykenee sanomaan monimutkaisen asian yksinkertaisesti.”
Palataan asioihin! 👍
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksesi kuuluu kategoriaan, milloin lopetat vaimosi hakkaamisen?
Ilmoita asiaton viesti
Jos Tapio Keskinen vastasit minulle, on todettava, että metsään meni vastauksesi.
Sorry, et ymmärtänyt ollenkaan.
Hannu ymmärsi ja vastasi luonteensa mukaisesti.
Silleen 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se oli vastine blogistin kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ok.
Pahoittelut, ymmärsin vastauksesi olleen minulle. Sorry!
Ilmoita asiaton viesti
Tämähän on jo edistystä, myönnetään että luonnollisillakin tekijöillä on vaikutusta ilmaston lämpenemiseen/jäähtymiseen! Kohta varmaan jo todetaan että on olemassa sellaisiakin luonnollisia tekijöitä joita ilmastomallit eivät ota huomioon tai joita ei vielä edes tunneta.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti summautuvat. Ihan matematiikankin mukaan 1 + 0,00001 on
1,00001, eli ihminen summauttaa ihan hitusen.
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuorossa on esitetty hyvin selkeä kysymys ja mitään järkeviä vastauksia ei ole toistaiseksi esitetty:
”Jos halutaan tarkempaa analyysiä ensimmäisestä termistä, tarvitsemme lisää tietoa funktiosta f (t), niin kysymys ilmastodenialisteille ja kreationisteille: Mikä tämä funktio f(t) pitäisi olla, jotta se eliminoisi ihmisen vaikutuksen, sillä tuo integrointi kertoo sekä luonnollisen, että ihmisen vaikutuksen summan kaikissa tilanteissa”?
Ilmoita asiaton viesti
Tieteellisen kokemuksen mukaan vuosittaisten mittausten tuloksena on todettavissa, että valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila alailmakehän keskimääräisen CO2-pitoisuuden säätää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei liity millään tavalla kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi luonnonlakien mukaan muiden CO2-päästöjen vaikutus ilmakehän CO2-pitoisuuden nostossa kumoutuu sitä mukaa, kun fysikaaliseen kemiaan liittyvien luonnonlakien mukaan valtamerien pintavesistä ilmakehään aiheutuvat CO2-päästöt vastaavasti pienenevät.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa kysymykseen, mikä on f(t)..?
Ilmoita asiaton viesti
Funktio f(t) :llä pitää ratkaista suola/lämpökierron ja lämpö/ suolakierron aiheuttama luonnollinen lömpötilavaihtelu. Eli siirretään auringon ja tulivuoritoiminnan sääteleviä vaihtelevia energimääriä viiveiden mukaisesti vapautumaan tietyllä aikavälillä. Aikavälin energiamäärät lasketaan yhteen niin saadaan tulos joka kertoo viiveellisen vaikutuksen.
Yksinkertaista?
Ilmoita asiaton viesti
Höpö, höpö, f(t) = ajan funktio, eli mikä se on? Ja pitihän sen nyt arvata, että te reppanat ette ymmärrä edes kysymystä. Eli mikä on tuon integraalin summa ja vielä sellainen, että luonnolliset tekijät eliminoisivat ihmisen vaikutuksen on täysi mahdottomuus.
Ilmoita asiaton viesti
1) Meressä liuenneena oleva CO2 määrä on valtava. 38 000 Gt. Meren ja ilmaston väillä vallitsee tasapaino CO2 konsentraatioissa. Nykyään voidaan arvioida melko tarkasti, paljonko hiiltä varastoituu eri paikkoihin. Meri, jossa on noin 38 000 gigatonnia (Gt) hiiltä, sisältää 16 kertaa enemmän hiiltä kuin maanpäällinen biosfääri, eli kaikki maapallon kasvit ja maaperät, ja noin 60 kertaa niin paljon kuin esiteollinen ilmakehä, eli ennen aikaa, jolloin ihmiset alkoivat muuttaa dramaattisesti ilmakehän CO2-pitoisuutta lisääntyneen hiilen polttamisen vuoksi. Tuolloin ilmakehän hiilipitoisuus oli vain noin 600 gigatonnia hiiltä. Meri on siis suurin hiilivarastoista ja määrää olennaisesti ilmakehän CO2-pitoisuuden.
2) Mereen liukenee CO2 sen osapaineen P funktiona likipitäen suoraan verrannollisesti.
https://water.usgs.gov/water-resources/software/PHREEQC/documentation/phreeqc3-html/phreeqc3-84.htm
Merten syvyyksissä hiilidioksidin osapaine on keskimäärin 200–400 kertainen ilmassa olevaan, koska paine kasvaa 1 ATM kymmentä metriä kohden, ja merten keskisyvyys noin 2 km (eteläisen jäämeren keskisyvyys on noin 4 km): Osapaine ~= 0,04 % * syvyys/10,
3) CO2:n liukenevuus kasvaa likipitäen kääntäen verrannollisesti lämpötilan T suhteen. Napa-alueilla liukenee paljon, ja päiväntasaajalla käy päinvastoin.
https://www.engineeringtoolbox.com/gases-solubility-water-d_1148.html
4) T ilmassa ~= k*CO2 konsentraatio vedessä ~= k1*P/(k2*T).
https://www.ncei.noaa.gov/sites/default/files/2021-11/8%20-%20Temperature%20Change%20and%20Carbon%20Dioxide%20Change%20-%20FINAL%20OCT%202021.pdf
Dynamiikka ei kuitenkaan ole selvillä!
Ilmoita asiaton viesti
No jo on vaikeata!
Ilmoita asiaton viesti