Ilmastonmuutoksesta vuodesta 1970 – emeritusprofessori Juhani Rinne

Esitelmä ilmastonmuutoksesta Kirkkonummella 25.11. 2009 klo. 19 – 20:30. 

Aiheena: Ristiriitainen illmastonmuutos – emeritusprofessori Juhani Rinne

Esitelmästä lainattua:

Illan aiheissa pohdittiin sitä, miksi maallikoiden kuten professorien, tiedotusvälineiden tai yleisradion hallintoneuvoston käsitykset kasvihuoneilmiön voimistumisesta ovat niin ristiriitaisia. Sitä vastoin ammattilaisten ennusteet eivät ole muuttuneet sitten vuoden 1896, ne ovat ainoastaan tarkentuneet. Millä tavalla eri ryhmien ymmärrys ilmakehästä eroaa? 

Emeritusprofessori Juhani Rinne on pitkän linjan ilmastomallien asiantuntija. 1970-luvulla Suomessa oli vain pari henkilöä, jotka aktiivisesti seurasivat ilmastonmuutoskysymystä. Julkisuutta asia ei alkuunkaan kiinnostanut ja oli vaikea saada siitä minkäänlaista yleistajuista artikkelia julkaistuksi.

Rinne kuitenkin onnistui saamaan Helsingin Sanomiin ensimmäisenä artikkelin ilmastonmuutoksesta. Esitelmässä puhuttiin paljon siitä, mitä julkisuus nykyään asiasta tietää, koska se kuitenkin määrää poliittisen suhtautumisen ilmastokysymykseen. Esimerkkinä Juhani Rinne otti esiin sen, että presidentti Bushin neuvonantaja kyseenalaisti sen, että tutkijat samaan aikaan ennustavat ilmaston lämpiämistä ja jääkautta (tietysti ilmasto lämpiää lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä tulee jääkausi.). Rinne vertasi ennustetta siihen, että huomiseksi ennustetaan poutaa ja ylihuomiseksi sadetta.

Onko tulvilla ja myrskyillä yhteyttä ilmastonmuutokseen? Yleisesti ottaen myrskyillä ja muilla lyhytaikaisilla ilmiöillä ei ole mitään yhteyttä ilmastonmuutokseen. Väärinymmärryksiä on siis runsaasti. Sää ja ilmasto ovat eri asioita, jotka sekoitetaan usein. 

Ennusteita EI tehdä näin: katsotaan ilmaston vanha kehitys ja jatketaan nykyhetkestä eteenpäin. Ennusteet tehdään laskemalla ilmastomalleja.

Yleisönosastoissa ovat akateemiset kirjoittajat arvioineet meteorologien ilmastomalleja ja sillä perusteella myös ilmastonmuutosta. Lehtien pääkirjoituksissa on pohdittu sitä, miten samasta asiasta tutkijoilla voi olla niin erilaisia mielipiteitä. On myös havaittu, että aikaisempinakin aikoina ilmasto on muuttunut, joten ei tämä ole mitään uutta eikä ihmisellä itse asiassa ole merkittävää osuutta nykyisiin luonnollisiin vaihteluihin. Nämä kaikki ovat väärinkäsityksiä.

Miten ilmastonmuutos tapahtuu?

Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Maapallon keskilämpötila kohosi 1900-luvun aikana n. 0,6 astetta. Keskimääräistä nopeammin maapallolla lämpiävät pohjoiset manneralueet. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallon ilmastoon näkyvät erityisen selvästi 1970-luvulta alkaen. llmastonmuutos tulee jatkumaan. 

Muutoksen suuruus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasuja on kaikkiaan kertynyt ja tulee kertymään ilmakehään. Maapallon keskilämpötilan lasketaan edelleen kohoavan vuoteen 2050 mennessä tyypillisesti 1-2 astetta ja vuoteen 2100 mennessä 2-5 astetta.

Nopea ilmastonmuutos on koko maapalloa koskeva uhka. Joillakin alueilla helteet ja kuivuuskaudet yleistyvät. Tämän seurauksena mm. ruoantuotanto vaikeutuu. Meriveden pinta kohoaa. Suomessa on ilmastonmuutokseen ryhdytty varautumaan mm. kokoamalla sopeutumisen toimenpidesuosituksia. Sopeutuminen on välttämätöntä, koska näköpiirissä olevat päästörajoitukset eivät riitä ilmastonmuutosta pysäyttämään. Maapallon ympäri ulottuvalla vyöhykkeellä, johon kuuluvat mm. Välimeren maat ja Väli-Amerikka, ilmasto muuttuu kuivemmaksi. Elämän edellytykset vähenevät, kun nyt hedelmälliset kasvillisuusalueet kuivuvat liikaa.

Ilmastonmuutos Suomessa

Suomessa keväät ovat lämmenneet n. 2 astetta viimeisten 150 vuoden aikana. Talvet ovat leudontuneet viimeisen n. 30 vuoden aikana. Suomessa lämpenemisen lasketaan olevan suuremman kuin maapallolla keskimäärin, siis 1,5 –  3 astetta vuoteen 2050 ja 3 – 7,5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Vertailukohtana voitaisiin ajatella Pohjois-Saksan nykyisen ilmaston siirtymistä ajanoloon Etelä-Suomeen. Suomen ilmaston suuri vaihtelevuus säilyy, mutta kylmät talvet harvinaistuvat ja leudot yleistyvät. Talvien sademäärä kasvaa ja rankkasateet voimistuvat. Talvisateista aiempaa suurempi osa lankeaa maahan vetenä. Mallitulokset eivät osoita mitään selvää myrskyisyyden lisääntymistä, mutta nykyiset tyypilliset matalapaineiden kulkureitit saattavat muuttua. Suomen havumetsävyöhyke kapenee huomattavasti ja meille tulee Keski-Euroopan koivu- ja lehmusvaltainen puusto. Etelärannikolle voi kasvaa myös pyökkiä.

Ilmaston riskit

Ilmastonmuutoksen kaikkia riskejä ei tunneta. Katastrofaaliset kehityskulut kuten Pohjois-Atlantin merivirtojen muutokset, luonnon metaanivarastojen purkautuminen ilmakehään ja Etelämantereen jäätikön äkilliset muutokset eivät ole kokonaan poissuljettuja.

Suurin ja eniten vaikuttava muutos tapahtuu kuitenkin luonnolle itselleen, jonka täytyy muun stressin lisäksi sopeutua myös ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

Blogisti herättää kysymyksen. Onko tällä sanomalla merkitystä, kun on kysymys pitkän linjan konkarista, hänen vankasta kokemuksestaan, -tietämyksestään, -osaamisestaan ja joka on tehnyt väsymätöntä työtä ilmastonmuutoksen todellisesta tilasta. Jos tällä sanomalla ei ole merkitystä, niin millä perusteella?

HannuSinivirta

Työura: (el. vanh. tut. / 2016) FMI / avaruusteknologia ja havaintopalvelut 1990 - 2016 (26v). Eflab Oy - Labsystems Oy / lääketieteellinen teknologia / tutkimus ja tuotekehitys 1980 - 1990v (10v). Nokia Oy / atomivoimalaitostekniikka ja militaaritekniikka 1975 - 1980 (5v). Planar Ky / tietoliikennetekniikka / tutkimus ja tuotekehitys 1968 - 1975 (7v). Kantavia voimia mm. Albert Einsteinin 10 kenttäyhtälöä. Olen tutkinut ilmastonmuutosta n. 5 vuotta ja päätynyt arvioon, että muutos tapahtuu sekä antropogeenisten eli ihmislajin toiminnan seurauksena (A) että luonnollisten eli planetaaristen (L) vaikutusten muutos-vauhdin suhteessa, missä antropogeeninen dominoi (𝝏A / 𝝏t) / (𝝏L / 𝝏t) = paljon suurempi kuin 1. Tutkimukseni ei perustu perinteisiin julkaisu-periaatteisiin, mutta henkilökohtaiseen kokemukseen, havaintoihin ja puhtaaseen matemaattiseen tulkintaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu