Infraäänet – melu

Teemana on tällä kertaa pohtia, onko mahdollista välttyä infraääniltä ja melulta

Kaikkialla värähtelee erilaisilla taajuuksilla ja amplitudeilla. Itse asiassa, kaikkialla vallitsee enemmän tai vähemmän taajuuksien ja amplitudien modulaatioita, -interferenssejä, -harmonisia, -eli periaatteessa kaaosta, kakofoniaa. Sitä tapahtuu luonnostaan ja ihmisen aikaansaamana. Kuinka tätä kakofoniaa voidaan analysoida niin, että sieltä voitaisiin erottaa sellaisia taajuuksia ja amplitudeja, jotka vaikuttavat häiritsevästi ja tuottavat jopa terveydellisiä haittoja. Periaatteessa pitäisi olla niin kattava suodatin, joka vaimentaisi kaiken melun varmuuden vuoksi < 1dB (a -z) 0Hz:stä 1000MHz:iin (infra- ja ultraäänet). Liian kovasta melusta kärsivät paitsi ihmiset, myös eläimet. Mutta onko tämä mahdollista?

Melu voi olla hyvinkin vähäistä, jos havaitsija on melun ulkopuolella. Eli melun havaitseminen on suhteellista. Jos havaitsija on elänyt pitkään lähes täydellisessä hiljaisuudessa, melun ei tarvitse olla merkittävää, kun havaitsija kokee sen häiritsevänä. Eli pitkään eläminen rauhallisessa ympäristössä, altistaa melulle herkemmin, kuin jos eläisit pitkään lähempänä melua. Pitkäaikainen altistuminen melulle on myös suhteellinen käsite, joka riippuu yksilöstä.

Melumittauksissa on tähän asti käytetty dB (a – z) painotuksia, jotka ovat taajuus-selektiivisiä, jolloin äänenpaineen tasot voivat vaihdella riippuen siitä, kuinka herkkä mittaus on kyseessä. Tavallisin melumittauksissa käytetty on dB(a) -painotus. 

On aivan selvää, jos kyseessä on (z=zero) painotettu mittaus, joka antaa äänenpainetasoja suodattamatta taajuuksia lainkaan, niistä saadaan juuri sellaisia lukemia kuin ne ovat, jolloin ne ovat vertailukelpoisia oskilloskooppeilla tai vastaavilla saatuihin tuloksiin. Skaalaa vaihtamalla voi todeta amplitudin voimakkuuden suoraan jännitelukemana (p-p). Mutta miksi sitten ollaan siirrytty mittaamaan äänenpaineen tasoja tehosuureina?

Koska ihmisen kuulo ei ole lineaarista, dB-asteikko sopii paremmin kuin Pascal-asteikko, koska äänen teho on verrannollinen äänenpaineen neliöön. Eli dB on dimensioton yksikkö, joka vertailee tehosuureiden suhteita logaritmisella asteikolla. Painotusta muuttamalla, myös dB-asteikko muuttuu.

Mikä infraäänissä ja ylipäätään melussa on ongelmallista, on sen häiriöetäisyyden määritteleminen, sillä tuskin kukaan nykymaailmassa voi niiltä täysin välttyä. Infraääniä ja melua, sekä niille altistuminen riippuu paljon niiden kestosta ja toistettavuudesta, mikä sekin on suhteellista yksilöistä riippuen. Joku voi häiriintyä pienimmistäkin häiriölähteistä. 

Yksi esimerkki:

Oletetaan, että olet vuorotyössä ja tulet päiväsaikaan väsyneenä töistä kotiin. Haluat silloin nukkua. Koska on kaunis kesäpäivä, naapurisi haluaa leikata nurmikkonsa ja käynnistää bensakäyttöisen ruohonleikkurin ja ryhtyy toimeen. Siihen menee aikaa ehkä 15min tai enemmän, mutta on suhteellisen  varmaa, ettet saa nukutuksi. Jos sitä jatkuu koko kesän, pitäisikö siitä syyttää naapuria ihmisoikeuksien loukkaamisesta, vai kotirauhan rikkomisesta.

On paljon vastaavia esimerkkejä, missä naapurisikin voi olla todella rasittava, puhumattakaan yhteiskunnan infrasta, joka levittäytyy yhä laajemmalle alueelle.

Mitä sitten voidaan tehdä, sillä melusta kaiken kaikkiaan on syntynyt jo yhteiskunnallisia ongelmia?

Paraneeko se kehittämällä uusia melun ja infraäänien mittausjärjestelmiä vai sillä, että vallitsevissa olosuhteissa ne saataisiin kuriin vaimentamalla. Jälkimmäiseen ollaan jo aikaa sitten ryhdytty ja se on osoittautunut kohtuullisen hyväksi ratkaisuksi. Todellisuudessa jo vallitsevia infrassa olevia olosuhteita ja niistä johtuvia infraääniä ja melua on vaikeaa muuttaa, mutta tulevaisuuden visoissa se on mahdollista. 

+1
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Kantavia voimia mm. Albert Einstein.

(𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL) = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu