IPCC:n arviointiraporteista yhä kiukutellaan

Tähän alkuun vielä varmuuden vuoksi, ettei jälleen syntyisi epäselvyyksiä 

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on poliittisen päätöksenteon tueksi vuonna 1988 perustettu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista koottu elin, jonka tehtävänä on koota ja arvioida ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä.

Päivittäin valtamediassa käsitellään aihetta ilmastonmuutos. Ukrainan tilanteesta johtuen, nyt jopa hieman enemmän. Useimmiten kun aiheesta käydään keskustelua, se lipeää helposti ns. överiksi ja provosoivaksi.

Keskusteluissa mielipiteet ovat tietysti vapaita, mutta tieteen kannalta niillä ei ole suurtakaan merkitystä, kun ei ole esittää yksiselitteisiä pitäviä tieteellisiä vasta-argumentteja. Näinhän näissä keskuteluissa on jatkuvasti käynyt.

Toinen seikka jossa keskustelut eivät ole kohdanneet todellisuutta, on ymmärtämättömyys vakiintuneita yhteismitallisia vakioita kohtaan, kuten esim. Planckin vakio suhteessa kehittyneisiin mittaustekniikoihin. Ja ketkä näihin ovat erikoistuneet muut kuin alan asiantuntijat, jotka ovat kentällä työskennelleet ja päässeet keskenään yhteisymmärrykseen mittaustuloksista ja niiden todellisista vaikutuksista.

On tietysti luonnollista, että jotkut yksittäiset tutkijat jotka eivät vaikuta tai ole enää vaikuttamassa virallisissa organisaatioissa, voivat tuoda julki omia arvioitaan, mutta sen tiedon kanavoiminen ei kohtaa ns. virallista linjaa. On myös sanottava, että näiden tutkijoiden vaikuttamisen taustalla voi olla henkilökohtaiset, joskus jopa epäilyttävät motiivit, jossa tieteellinen todenmukaisuus hämärtyy.

Toisaalta kun on ns. virallinen linja ja ns. vapaan ajattelun linja (tai toisinajattelevien linja), ei ne pois-sulje toisiaan. Ajatteleminen on kaikille täysin vapaata toimintaa riippumatta siitä, mitä organisaatiota tai ajatus-suuntaa edustaa.

Käytännön kannalta on kuitenkin todettava, että ne jotka päivittäin ovat kentällä tekemässä havaintoja, eli miten mitkäkin suureet käyttäytyvät, he osaavat ne kyllä oikein analysoida. Eli kuinka mitatuista tuloksista tehdään johtopäätöksiä, se ei liene ylivoimainen tehtävä niille, jotka ovat nämä menetelmät kehittäneet.

Jos prosesseista halutaan esittää virheitä, eikös ne todelliset virheet tule esiin kentällä suorittavan tutkijan toimesta, ei niinkään heiltä, jotka eivät ole olleet missään tekemisissä näissä prosesseissa.

Valikoivaa on myös se, että mitä lähteitä kukin käyttää ja soveltaa, joka on vähintäänkin epäilyttävää siinä mielessä, että kaikki lähteet eivät perustu yhteismitallisiin analyyseihin. Varsinkin tänä päivänä internet levittää myös valheellista tietoa vähän joka suhteessa, eli jokaiselle haluavalle mielensä mukaista tietoa, joka antaa pontta vain mielikuvitukselle.

Tiedettä tehdään kenttätyönä, ei sosiaalisessa mediassa.

+2
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu