IPCC:n faktan tarkistuksia 2.

IPCC:n faktan tarkistuksia 2.

IPCC:n agenda ja faktantarkistuksia 1. käsitteli mielestäni IPCC:n yleistä linjaa

Viitteeni

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/ipccn-agenda-ja-faktan-tarkistuksia/

Tässä puheenvuorossa pyrin omien käsityksieni mukaan vastaamaan IPCC:tä koskeviin muutamiin esiin tulleisiin kysymyksiin.

Suora lainaus (A. Ollila)

1. ”Miksi IPCC muutti omaa kasvihuonemääritelmäänsä eli kyseiset määritelmät ovat erilaisia raporteissa AR5 ja AR6? Löytyy muuten AR6:ssa vain luvusta ”Glossary”, johon se on piilotettu.”

Vastaus

Jokainen arviointiraportti pohjautuu aiempiin, mutta niihin voi sisältyä tarkennuksia tai päivityksiä, jotka perustuvat tieteellisen ymmärryksen edistymiseen. Vaikka kasvihuoneilmiön peruskäsite pysyy samana, sen määrittelyssä tai kuvauksessa voi olla eroja eri arviointiraporttien välillä.

Ilman erityisiä yksityiskohtia kasvihuoneilmiön määritelmien eroista AR5:ssä ja AR6:ssa, on haastavaa tarjota tarkkaa vertailua. Ei kuitenkaan ole harvinaista, että IPCC:n kaltaiset tieteelliset organisaatiot tarkentavat tai mukauttavat määritelmiään, terminologiaansa tai selityksiään uusien tutkimustulosten, parantuneiden menetelmien tai kehittyvän tieteellisen konsensuksen perusteella.

Mahdollisia järkeen käypiä syitä eroihin kasvihuoneilmiön määritelmässä AR5:n ja AR6:n välillä

Tieteellisen ymmärryksen edistysaskel: Uudet tutkimustulokset ovat saattaneet johtaa kasvihuoneilmiön mekanismien ja monimutkaisuuden syvempään ymmärtämiseen, mikä on vaatinut muutoksia määritelmään tai kuvaukseen.

Parannetut mallit ja tiedot: AR6 on saattanut sisältää päivitettyjä ilmastomalleja ja havainnointitietoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa siihen, miten kasvihuoneilmiö määritellään tai karakterisoidaan.

Terminologian selventäminen tai tarkentaminen: Tieteellinen terminologia kehittyy ajan myötä, ja IPCC on saattanut päivittää kasvihuoneilmiön kuvaamiseen käytettyä kieltä selkeyden tai tarkkuuden parantamiseksi.

Erityisten näkökohtien korostaminen: Kunkin arviointiraportin painopisteen mukaan saattaa olla eroja siinä, miten kasvihuoneilmiön tiettyjä näkökohtia korostetaan tai niistä keskustellaan.

Sidosryhmien palaute: IPCC tekee yhteistyötä tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja sidosryhmien kanssa arviointiraporttinsa valmistelun aikana. Näiltä ryhmiltä saatu palaute on saattanut vaikuttaa kasvihuoneilmiön esittämiseen tai määritelmään AR6:ssa.

Suora lainaus (A. Ollila)

2. ”Jos IPCC ei tee omaa tiedettä, niin mihin tieteellisiin artikkeleihin IPCC:n kasvihuonemääritelmät perustuvat? On syytä huomata, että kasvihuoneilmiön olemassaolon havaitseminen ei ole kasvihuonemääritelmä, vaan kyseinen määritelmä kertoo, mistä tulee ja aiheutuu maapallon pinnalla mitattu energiavuo n. 505—510 W/m2, kun maapallo saa auringosta vain 240 W/m2.”

Vastaus

IPCC luottaa arvioinneissa ja raporteissaan ensisijaisesti vertaisarvioituihin tieteellisiin tutkimuksiin. Kasvihuoneilmiöön liittyvät määritelmät ja käsitteet, mukaan lukien energiavirtaa maan pinnalla koskevat, perustuvat laajaan joukkoon tutkijoiden maailmanlaajuisesti tekemiä tieteellisiä tutkimuksia.

IPCC:n arvioinnit perustuvat useisiin tieteenaloihin kuten ilmakehätieteeseen, fysiikkaan, kemiaan, maaperätieteeseen ja muihin. Nämä arvioinnit sisältävät tuhansien hyvämaineisissa julkaisuissa julkaistujen tieteellisten julkaisujen tulosten synteesin.

Mitä tulee energiavirtauslukuihin (~505 – 510 W/m²), käsitykseni mukaan nämä arvot on johdettu Maan energiabudjettitutkimuksista ja säteilyn siirtomalleista, jotka analysoivat energian absorboitumista, emittoitumista ja siirtymää maa-ilmakehä järjestelmässä. Näissä malleissa otetaan huomioon sellaiset tekijät kuin auringon säteily, maan pinnan ja ilmakehän lähettämä infrapunasäteily, sekä kasvihuonekaasujen rooli lämmön vangitsemisessa ja lähettämisessä.

Vaikka IPCC ei itse tee alkuperäistä tutkimusta, sen raportit perustuvat olemassa olevan tieteellisen tutkimuksen tarkkaan tarkasteluun ja synteesiin mikä varmistaa, että sen arvioinnit edustavat ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien ilmiöiden, kuten kasvihuoneilmiön nykyistä tieteellistä ymmärrystä.

Suora lainaus (A. Ollila)

3. Millä perusteella IPCC nosti CO2 :n säteilypakotteen pitoisuudella 560 ppm arvoon 3.93 W/m2 (vanha arvo 3.70 W/m2 kolmessa edellisessä raportissa) ja mistä tieteellisestä artikkelista tämä arvo löytyy.

Vastaus

Tuota arvoa 3.93W/m2 ei löydy, mutta arvo 3.9 ± 0.5W/m2 kyllä löytyy IPCC AR6 Technical Summary raportista sivulta 92 vasen alareuna:

”For CO2 , CH4 , N2O, and chlorofluorocarbons, there is now evidence to quantify the effect on ERF of tropospheric adjustments. The assessed ERF for a doubling of CO2 compared to 1750 levels (3.9 ± 0.5 W/m2) is larger than in AR5. For CO2, the adjustments include the physiological effects on vegetation” jne…

Lähde: https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/downloads/report/IPCC_AR6_WGI_TS.pdf

HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(FMI)

el. vanh. tut.

Teoriat ja mielipiteet ovat omiani, ne eivät edusta instituutteja tai organisaatioita.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu