Kansainvälinen julkinen mielipide ilmastonmuutoksesta 2022
Jatko edelliseen blogiin ”Ilmastobarometri Suomessa 2023”
Tiivistelmä
Tämä raportti kuvaa ilmastonmuutokseen liittyviä uskomuksia, asenteita, politiikkaa koskevia mieltymyksiä ja käyttäytymistä Facebookin käyttäjien keskuudessa 110 maassa, alueella ja maantieteellisessä ryhmässä (jäljempänä ”alueet”). Kaiken kaikkiaan nämä 110 aluetta edustavat 192 maata ja aluetta maailmanlaajuisesti.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Data for Good at Metan kanssa 25.3.-14.4.2022. Maailmanlaajuisen tason tärkeimpiä tuloksia:
Ilmastonmuutostieto, uskomukset ja sitoutuminen
- Tieto ilmastonmuutoksesta: Suomalaiset (92%) ja unkarilaiset (90%) kertovat todennäköisimmin tietävänsä ilmastonmuutoksesta ”paljon” tai ”kohtalaisen määrän”. Vastaajat sitä vastoin Beninissä (34%), Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa ja Haitissa (kaikki 32%) sanoivat todennäköisimmin, etteivät ole koskaan kuulleet ilmastonmuutoksesta.
- Ilmastonmuutos tapahtuu: Unkarin (96%), Portugalin (95%) ja Costa Rican (94%) vastaajat uskovat todennäköisimmin ilmastonmuutoksen tapahtuvan, kun taas vastaajat Laosissa (67%) ja Haitissa (67%) ) ja Bangladesh (70%) ovat vähiten todennäköisiä.
- Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama: espanjalaiset (65%), ruotsalaiset (61%) ja taiwanilaiset (60%) ovat todennäköisimmin sitä mieltä, että ilmastonmuutos johtuu suurimmaksi osaksi ihmisen toiminnasta, kun taas Indonesiassa (18%). ) ja Jemenissä (21%) ovat vähiten todennäköisiä.
- Ilmastonmuutoksesta kuuleminen jokapäiväisessä elämässä: Vastaajat Ruotsissa ja Saksassa (molemmat 66%) kertovat todennäköisimmin kuulevansa ilmastonmuutoksesta jokapäiväisessä elämässään vähintään kerran viikossa, kun taas vastaajat Jemenissä (7%), Algeriassa, ja Kambodža (molemmat 9%) ovat vähiten todennäköisiä.
Huoli ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit
- Huoli ilmastonmuutoksesta: Meksikossa (95%), Portugalissa ja Chilessä (molemmat 93%) vastaajat sanoivat todennäköisimmin olevansa ”erittäin huolissaan” tai ”jossain määrin huolissaan” ilmastonmuutoksesta, kun taas jemeniläiset vastaajat (32%) ja Jordania (48%) ovat vähiten todennäköisiä.
- Ilmastonmuutos vahingoittaa tulevia sukupolvia: Meksikon (83%), Chilen, Puerto Ricon ja Costa Rican (kaikki 80%) vastaajat sanovat todennäköisimmin, että ilmastonmuutos vahingoittaa tulevia sukupolvia ”paljon”, kun taas vastaajat Jemen (23%) sanoo niin vähiten.
- Ilmastonmuutos on henkilökohtaisesti haitallinen: Vastaajat sanovat todennäköisimmin, että ilmastonmuutos vahingoittaa heitä henkilökohtaisesti ”paljon” Malawissa (62%) ja Chilessä (61%), ja vähiten sanovat niin Tšekissä (3%) ja Norjassa (5 %).
- Ilmastonmuutoksen henkilökohtainen merkitys: Angolassa ja Sambiassa (molemmat 86%) vastaajat sanoivat todennäköisimmin, että ilmastonmuutos on joko ”erittäin” tai ”erittäin” tärkeä heille henkilökohtaisesti, kun taas Tšekin ja Jemenin vastaajat (molemmat 26%) vähiten sanovat niin.
- Ilmastonmuutos on uhka seuraavan 20 vuoden aikana: Malawissa (93%), Portugalissa ja Meksikossa (molemmat 92%) vastaajat ajattelevat todennäköisimmin, että ilmastonmuutos on joko ”erittäin vakava” tai ”jokseenkin vakava” uhka ihmisiä maassaan tai alueellaan seuraavan 20 vuoden aikana, kun taas Jemenissä (42%) ja Jordaniassa (53%) vastaavat vastaajat ovat vähiten sanoneet niin.
Vastuu ilmastonmuutosta koskevista toimista
- Kuka on vastuussa ilmastonmuutoksen syiden vähentämisestä? Vastaajat Romaniassa, Uzbekistanissa ja Libanonissa (kaikki50 %) ajattelevat todennäköisimmin, että hallitus on eniten vastuussa ilmastonmuutosta aiheuttavan saastumisen vähentämisestä. El Salvadorissa (52%), Sambiassa ja Panamassa (molemmat 49%) vastaajat ajattelevat todennäköisimmin yksittäisten ihmisten olevan vastuullisimpia, kun taas saksalaiset ja meksikolaiset (molemmat 43%) ovat todennäköisimmin sanoneet, että yritykset ovat vastuullisimpia.
- Ilmastonmuutos hallituksen prioriteettina: Chilen (91%), Meksikon ja Puerto Ricon (molemmat 88 %) vastaajat sanovat todennäköisimmin, että ilmastonmuutoksen tulisi olla joko ”erittäin korkea” tai ”korkea” prioriteetti heidän hallitukselleen. , kun taas Jemenissä (36%) ja Kosovossa (47 %) vastaavat vastaajat ovat vähiten sanoneet niin.
- Kansallinen vastuu ilmastonmuutoksen vähentämisestä: Australialaiset ja portugalilaiset vastaajat (molemmat 65%) ajattelevat todennäköisimmin, että heidän maansa tai alueensa tulisi vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavaa saastumistaan riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Sitä vastoin Bangladeshissa (14%) ja Kambodžassa (15%) vastaavat vastaajat ovat vähiten sitä mieltä.
Energia ja talous
- Ilmastonmuutosta vähentävien toimien havaitut taloudelliset vaikutukset: Vastaajat Malawissa, Brasiliassa ja Angolassa (kaikki 77%) ajattelevat todennäköisimmin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien parantavan talouskasvua ja luovan uusia työpaikkoja tai niillä ei ole vaikutusta taloutta ja työpaikkoja. Tšekin (47%) ja Japanin (50%) vastaajat ovat vähiten sitä mieltä.
- Uusiutuvan energian käytön lisääminen: Unkarin (91%), Portugalin ja Espanjan (molemmat 89%) vastaajat sanoivat todennäköisimmin, että heidän maansa tai alueensa tulisi käyttää ”paljon enemmän” tai ”hieman enemmän” uusiutuvaa energiaa. vastaajat Indonesiassa (48%) ja Tansaniassa (53%) ovat vähiten todennäköisiä.
- Fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen: Vastaajat Tanskassa (79%), Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa (molemmat 72%) sanoivat todennäköisimmin, että heidän maansa tai alueensa tulisi käyttää joko ”paljon vähemmän” tai ”jonkin verran vähemmän” fossiilisia polttoaineita , kun taas Kambodžassa (12%) ja Mosambikissa (16%) vastaavat vastaajat ovat vähiten todennäköisiä.
Ilmastoaktivismi
- Halukkuus liittyä ilmastotoimien järjestäytyneeseen ryhmään: Sambian (75%) ja Malawin (74%) vastaajat sanovat todennäköisimmin, että he osallistuvat parhaillaan järjestäytyneeseen ryhmään, joka pyrkii vakuuttamaan johtajia ja ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vähiten todennäköisimpiä ovat Suomessa (9%) ja Alankomaissa (10%).
Tämä yhteenveto saattaa vaikuttaa hieman sekavalta. Mutta kun sitä ajan kanssa ja ajatuksella käy läpi, ei voi olla eri mieltä siitä, miksi mielipiteet näin jakautuvat!
Voi olla eri mieltä siitä miksi mielipiteet näin jakautuvat.
Sinivirta ei kylläkään kertonut omaa kantaansa mutta lyön vetoa siitä että minulla on eri kanta syistä kuin Sinivirralla.
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen voi näkemänsä ja lukemansa perusteella ottaa kantaa ja kertoa mielipiteensä, blogisti on sen jo tehnyt vuonna 2014.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olet osannut ottaa kantaa 2022 tehtyyn tutkimukseen jo vuonna 2014?
Ilmoita asiaton viesti
Edellistä kommenttiani tarkentaen, kansallisista ja kansainvälisistä mielipidetilastoista ja barometreista huolimatta, päättelin ilmastonmuutoksen syyn ja seurauksen, sekä teoreettisesti, että empiirisesti vuonna 2014.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Karisen itsevarmuus oman osaamisensa osalta on kyllä ihailtavaa, toki myös sen takia että olen tahattoman huumorin suuri fani.
Ilmoita asiaton viesti
Tahattoman humoristisesti Mikkonen kuvittelee kaikkien vastanneiden olevan ilmastonmuutoksen asiantuntijoita?
Minä tiedän että ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamana on suuri tieteellinen harharetki. Oppi joka ei kestä sen paremmin empiriaa kuin teoreettistakaan tarkastelua.
Täysin verrannollinen rotuoppiin ja marxismi-leninismiin jotka myös ovat olleet suuria tieteellisiä harharetkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Blogissa oleva tutkimus on kansainvälinen mielipidetutkimus, missä on nähtävissä, miten ihmiset ympäri maailmaa suhtautuvat ilmastonmuutokseen. Se kertoo myös siitä, miten ihmiset ajattelevat ja reagoivat eri puolilla maailmaa. Eli kysymys on akuutti, joka vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja sitä kautta myös tekoihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Minä tiedän…”
Etkä tiedä, se on nähty.
”Oppi…”
Ei ojaan kaada, sinä kompuroit sinne ihan itse.
”Täysin verrannollinen rotuoppiin ja marxismi-leninismiin jotka myös ovat olleet suuria tieteellisiä harharetkiä.”
..ja sitten täysin sekopäiseksi, kuten tapana. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Sattumalta rotuoppiin ja marxismi-leninismiin uskottiin yhtä kiihkeästi kuin ilmastonmuutokseen nyt. Ja molemmissa väitettiin opin perustuvan tieteeseen.
Ilmussa on se heikko piirre ettei hiilidioksidi ole ilmastossa tehokas vaikuttaja. Pitoisuus on pieni ja pitoisuuden muutos pieni.
Toiseksi se, ettei ihmisen osuus hiilidioksidista ole merkittävä. Ne molemmat havainnot ovat tieteen todellisia saavutuksia, nämä kaksi asiaa tiedetään varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä näet Jocken tavoin kommareita ja salaliittoja kaikkialla, olisikohan aika hakea ammattiapua näihin harhoihin?
Ilmoita asiaton viesti
Jo yli kolme vuosikymmentä sitten YK:n poliitikot perustivat ilmastopaneeli IPCC:n hakemaan tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle, mutta tähän päivään mennessäkään siinä ei vielä ole hypoteesiä pidemmälle etenemään pystytty.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä Heimonen on tästä kansainvälisestä ilmastonmuutokseen liittyvästä julkisesta mielipidetutkimuksesta, vuodelta 2022?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vasta mielipiteinä esitetyiltä näkemyksiltä puuttuu vaadittava tieteellinen näyttö todellisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on todellakin mielipiteistä ja mitä ihmiset tietävät, niin miten Heimonen suhtautuu siihen, että näillä kansainvälisillä mielipiteillä ja tiedoilla voi olla yllättävän voimakas vaikutus?
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen leikkaukset ilman tieteellistä perustetta virheellisinä tuottavat vain menetyksiä, mistä me kaikki tavalla tai toisella kärsimme.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ollut vastaus siihen, miten suhtaudut ihmisten mielipiteisiin ilmastonmuutoksesta ja minkälainen vaikutus sillä on..?
Ilmoita asiaton viesti
Se on sitten vain politiikkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole vain politiikkaa, kuten tuosta mielipidekyselystä käy ilmi. Ihmiset ovat hyvin tietoisia siitä, mitä ilmastossa tapahtuu ja miksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hekin – poliitikkojen tapaan – puhuvat ilman tieteellistä näyttöä todellisuudesta!
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin tässä mielipidekyselyssä poliitikkoja löytyy. Kyllä kyseessä ovat ihan tavalliset maailman kansalaiset ja heidän kykynsä ajatella ihan omilla aivoillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Herra puolivatti Sinivirta, he ajattelevat aivopestyillä aivoillaan. Tarpeeksi kun tuputetaan, niin se homma menee. Ei tarvitse kaukaa hakea esimerkkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisilla kommenteilla teet itsesi hölmöksi.
Ilmoita asiaton viesti
Arvo on ansaittava. Ja niin olet tehnyt, herra puolivatti Sinivirta.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tuo puoli wattia ei pidä paikkansa, vaan se on 0.272W/m3
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt käy nipottamaan desimaaleista, Herra puolivatti Sinivirta.
Kyseessä on arvonimi ja kunnia.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti näyttää painaneen ”paniikkinappulaa” näillä blogeillaan ja se on ymmärrettävää, kun tuleva hallitus tulee toivon mukaan laittamaan tämän ilmastonmuutos-hypetyksen ”säädyllisille raiteille.”
Kiinan tilastovirasto kertoo, että maassa oli 1411 miljoonaa 750 000 ihmistä vuoden 2022 lopussa. Suomen väkiluku oli samaan aikaan 5 miljoonaa 565 519 ihmistä. Kiinan väkiluku on 253 x Suomen väkiluku.
Kiina on suurin saastuttaja tällä pikku planeetallamme ja se tulee lisäämään hiilivoimaloita energian saannin tarpeeseen.
Meidän on pienenä kansana pakko ajaa kansakunnan omaa etua, jotta yhteiskuntamme säilyy elinvoimaisena. Muutoin perii ”Der Untergang.” Omaa etua voi kutsua kansalliseksi vastuuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei blogisti ole painanut mitään nappulaa. Blogi tarjoaa mahdollisuuden ottaa kantaa tähän kansainväliseen mielipidetutkimukseen vuodelta 2022, joka liittyy ilmastonmuutokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen kohta on mielenkiintoisin. Meillä ilmastohihhulointiryhmiin haluaa osallistua vain 9 %. Mitä tekevät päättäjämme? He haluavat, että olemme ensimmäisenä näyttämässä esimerkkiä hihhuloinnista!
Tästä tuli mieleen muutamanvuoden takiáinen juttu, kun tämä HINKU-kunta kutsui asukkaita työpajaan, missä ideoidaan toimenpiteitä HINKU-tilanteen saavuttamiseksi. Minäkin menin innokkaana paikalle. Tilaisuuteen oli jaksanut saapua runsaat 20 asiasta kiinnostunutta. Pari kunnan maksaman konsulttifirman edustajaa, kymmenkunta kunnan virkahenkilöä oli komennettu paikalle ja saman verran oli meitä tavallisia kuntalaisi.
40 000:n asukkaan kunnasta oli siis vaivautunut paikalle kymmenkunta eli vähemmän, mitä on valtuutettuja kunnanvaltuustossa ollut painamassa vihreää HINKU-nappia.
Olinkin jo nähnyt tarpeeksi ja poistuin paikalta. Jotenkin vaikutti, että jotkut ajoivat tätäkin asiaa kuin käärmettä pyssyyn eikä kuntalaisten mielipiteillä ollut mitään merkitystä. Olisi kannattanut jäädä kysymään, kuinka paljon kunta maksaa vuosittain tälle konsulttifirmalle, mutta tuskin sitä olisi kerrottu.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset mielipidetutkimukset ovat puhdasta propagandaa, jossa hyväuskoiset ihmiset joutuvat helposti ”hyödyllisen idiootin” osaan. Tutkimusta käytetään osana omien tarkoitusperien läpiviemiseksi ja siinä samalla heille tärkeän asian eli oman toimeentulon turvaamiseksi.
IPCC on myös yksi esimerkki. Sen raporteissa aurinkotutkijoille ei ole annettu mitään ”jalansijaa” tieteellisten tutkimusten esiin tuomiseksi. Ne on ”vaiettu kuoliaaksi.” Ne eivät sovi valtaa pitävien tarkoituksenhakuiseen agendaan.
Ilmastonmuutoksen sijaan pitäisi olla enemmän huolestunut tämän planeetan populaation holtittomasta lisääntymisestä varsinkin Afrikan maissa. YK:n raportin mukaan Afrikan väkiluku oli 1256 miljoonaa vuoden 2017 väestölaskennan mukaan. Se on 228 x Suomen väkiluku. Pelkästään yhden prosentin siirtyminen Eurooppaan tarkoittaa yli 12 miljoonaa ihmistä.
Mikäli tämän kokoisen populaation muuttohaluja ei hillitä, se tietää pitkässä juoksussa ja isossa kuvassa myös ongelmia Suomi-neidolle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä aliarvioida ihmisten kykyä ajatella. Nuo väitteet ”aivopesusta” ja tai ”salaliittoteorioista” on juuri sitä propagandaa, mitä tulisi välttää. Jokaisella ihmisellä on tietysti oikeus mielipiteeseen, mutta jos se perustuu syytöksiin, ei se johda mihinkään.
Mitä tuohon auringon toimintaan tulee, kyllä siellä IPCC:n 4000-sivuisilla raporteissa siitäkin puhutaan, se on päivänselvää, sama koskee populaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaiset olivat ennen vanhaan viisasta kansaa ja sitä siivitti tilanne, kun piti tulla toimeen omillaan. Siitä ovat osoituksena kansanviisaudet. Yksi niistä kuuluu: ”Joka uskoo valheeseen, tuhoutuu totuuteen.”
On turha puhua, että aurinko olisi ollut merkittävästi esillä IPCC:n raporteissa. Se on helppo todeta jo pelkästään käyttämällä hakurobottia auringon ”etsinnässä” IPCC:n raporteista. Aurinko on jätetty niissä täysin ”lapsipuolen asemaan.” Kaikkea muuta tutkimusta löytyy tuhansia sivuja raporteista. Tämä on toisaalta täysin ymmärrettävä, koska muutoin saattaisi tulla ongelmia niiden toimeentulossa, jotka askartelevat näiden ympyröiden parissa. Siinä voisi syntyä ”korttitaloilmiö.” Se ehkäistään pitämällä tiedemiehet kuten esimerkiksi aurinkotutkijat täysin ulkopuolella raporteista.
Mitä muhkeampi on raportti, sitä uskottavampi se on tietysti poliitikkojen silmissä.
Itänaapurissa vanhan vallan aikaan pidettiin puoluekokouksissa tuntien mittaisia puheita, jotta kuuntelijat saatiin varmasti vakuuttuneiksi kommunismin ilosanomasta. Tässä on vähän samaa kylläkin jättimäisten tuhansien sivujen raporttien muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
”Se on helppo todeta jo pelkästään käyttämällä hakurobottia auringon ”etsinnässä” IPCC:n raporteista”
Katsotaanpa. Rarportin voi ladata täältä: https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/
Haku termillä ”solar” tuottaa 672 osumaa. Mikähän olisi kommentoija Mikkolan mielestä riittävä määrä?
Ilmoita asiaton viesti
Herra puolivatti Härkönen on tullut taas esittelemään lukujaan ja erityisesti aurinkoon liittyen. Mutta metsään meni jälleen totuttuun tapaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sanalla ”sunspot” saadaan 11 osumaa 2409-sivuisessa raportissa, joten meillä ei ole huolen häivää. Auringon aktiivisuuden muutoksilla, johon pilkut oleellisesti liittyvät, kun tuntuu olevan merkitystä tälle pikku maapallomme joskus jopa ”korvatillikan” muodossa.
https://tekniikanmaailma.fi/tuhoisa-aurinkomyrsky-vuonna-1859-rikkoi-viestintalaitteita-ympari-maailmaa-kaaosta-nyky-yhteiskunnassa-synnyttava-carringtonin-tapaus-voi-toistua-muutaman-vuosikymmenen-valein-kertoo-t/
Kiitos muuten linkistä tähän viimeiseen raporttiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ne on ”vaiettu kuoliaaksi.”
Muistuttaisin kuitenkin, että kaikki internetistä löytyvä ei ole totta. On myös hyvä joskus pysähtyä itsekin miettimään, ettei itse ole juuri se hyväuskoinen. Jos aurinkotutkijat olisivat jotenkin laajasti sitä mieltä, että nykyinen käsitys ilmastonmuutoksen syistä on väärä, niin oletettavasti asiaa yritettäisiin tuoda meille ilmastotutkijoillekin esiin. En ole kuitenkaan koskaan kuullut näin tapahtuneen. Olen kyllä hyvin avoin uusille perustelluille näkemyksille, jos joku niitä haluaa esittää.
Ilmoita asiaton viesti
Professori, aurinkotutkija Kalevi Mursula toteaa esitelmänsä lopussa vuonna 2020, että perinnetalvet eli kylmät talvet tulevat yleistymään tänä auringon hiljaisen aktiivisuuden aikana. Hän ennusti vuonna 2020, että talvi 2020/2021 on perinnetalvi ja niin myös tapahtui meillä Suomessa.
Tässä on erittäin mielenkiintoinen esitelmä:
https://www.youtube.com/watch?v=8SVnYXWgOzY&ab_channel=Ilmastosi
Professori Mursulan tutkimusryhmän tutkimuksia ei ole noteerattu millään tavoin IPCC:n viimeisessäkään raportissa. Hakusanalla ”Mursula” ei ole yhtään osumaa.
Meillä on aurinkotutkimus joka tapauksessa huippuluokkaa. Sama koskee myös puiden lustotutkimusta, jossa auringon aktiivisuusvaihtelut ja puiden vuosilustojen paksuusvaihtelut näyttävät kulkevan ”yhtä jalkaa käsi kädessä.”
Professori emeritus Kari Mielikäinen kirjoitti artikkelin lustotutkimuksesta, joka julkaistiin Tiede-lehdessä vuonna 2013. Hän kirjoittaa:
”Tässä avuksi tulevat puiden vuosirenkaista eli vuosilustoista luodut aikasarjat, lustokalenterit, jotka sisältävät vuodentarkkaa tietoa menneistä sääoloista. Yksi maailman pisimmistä kalentereista löytyy meiltä Suomesta. Se on koottu Lapin männyistä ja kattaa 7 640 vuotta, lähes koko viime jääkauden jälkeisen ilmastohistorian.” Valitettavasti linkkiä tähän kirjoitukseen ei ole enää netissä saatavilla.
Olen ollut kiinnostunut auringosta ja sen aktiivisuustason muutoksista harrastuksena vuodesta 1989 lähtien. Pilkkuja ja osittaista auringonpimennystä on tullut kuvattua menneinä vuosina JS-Dobsonilla. Ammatissa taas sääopin tuntemusta piti henkivakuutuksena.
Ilmoita asiaton viesti
Yhden talven perusteella tuskin kannattaa tehdä suoraan mitään päätelmiä. Tieteen kannalta oleellisinta ja mielenkiintoisinta on myös se mekanismi, jonka takia kahdella asialla on yhteys.
Kuten sanoin Mursulallakin on mahdollisuus avata teorioitansa meille tutkijoille jos haluaa tieteellistä vaikuttavuutta eikä eläkepäivillä kerätä henkilökohtaista huomioita.
Mikä/mitkä Mursulan tutkimuksista olisi pitänyt ottaa IPCC:n raportissa huomioon?
Ilmoita asiaton viesti
Katso ensin esitelmä ja kommentoi sitten, mikäli tarvetta on.
Ilmoita asiaton viesti
Olen katsonut. Otan nyt kritiikkisi vakavasti ja voin yrittää korjata asiat, jos siihen todella on mielestäsi tarve. Sitä ennen minun on kuitenkin ymmärrettävä, mikä on pielessä ja miten korjata se. Osaatko sanoa omin sanoin, mitä IPCC:n tai meidän ilmastotutkijoiden tulisi mielestäsi ottaa tuosta huomioon?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tähän Laakson esittämään kysymykseen on helppo yhtyä, sillä näihin ilmastokysymyksiin liittyy myös runsaasti ns. arvopohjalatauksia.
Muutaman vuoden takaa ehkä maailman siteeratuin ilmakehätutkija ja akateemikko Markku Kulmala Suomen hiilinieluista, mihin auringolla on myös oleellinen vaikutus.
Suosittelen lukemaan ja seuraamaan muutamaa videoclippiä!
https://dynamic.hs.fi/2019/hiilinielu/?_ga=2.148810807.1686738319.1565087693-1950853678.1445625537
Ilmoita asiaton viesti
Keskustelu tästä sitten jatkuu siten, että Mikkola häviää areenalta kuin maan nielemänä, ilmestyäkseen jonkin ajan kuluttua uudestaan johonkin toiseen ketjuun, kertoen kuinka IPCC on unohtanut aurinkotutkijat.
Näinhän nämä keskustelut tapaavat mennä.
Mutta toivottavasti olen tällä kertaa väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän nämä menee. Tutkijana tämä on vaan välillä todella turhauttavaa kun täälläkin jatkuvasti saa arvostelua ja kritiikkiä, ja välillä toivotaan potkuja tai ollaan muuten antamassa millon mitäkin tuomiota. Jos sitten suhtautuu aidosti näihin huoliin ja yrittää kysellä tarkemmin, miten tässä pitäisi toimia, niin sitten ei kuitenkaan osata vastata mitään konkreettista.
En ihan ymmärrä mihin tällä Mikkosen kritiikilläkään pyrittiin, kun asiasta ei kuitenkaan haluta puhuta sen enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Herra puolivatti Härkönen voisi perustella miten sana ”solar” liittyy aurinkotutkimuksiin hakusanana raportista (672 kpl).
Ilmoita asiaton viesti
Tuota sinun pitää kysyä Mikkolalta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse esität jonkun hakusanan merkitsevän aurinkotutkimusta ja yrität kääntää vielä vastuun toiselle. Älä nyt oikeasti viitsi enempää naurattaa, Herra puolivatti Härkönen.
Ilmoita asiaton viesti
”On turha puhua, että aurinko olisi ollut merkittävästi esillä IPCC:n raporteissa. Se on helppo todeta jo pelkästään käyttämällä hakurobottia auringon ”etsinnässä” IPCC:n raporteista. ”
Näin Mikkola tuossa ylempänä. Mitäpä jos lakkaisit trollaamasta.
Ilmoita asiaton viesti
Puhe oli tutkimuksista eikä sanasta solar. Voi hyvää päivää, herra puolivatti Härkönen. Esitätkö noin tyhmää vai oletko todella.
Ilmoita asiaton viesti