Kasvihuonekaasuemissiot – luonnolliset vs. ihmisen aiheuttamat

Kasvihuonekaasuemissiot – luonnolliset vs. ihmisen aiheuttamat

Lähes kaikissa keskusteluissa, jotka liittyvät hiilidioksidiin ja ilmastonmuutokseen, puhumme tavoista, joilla toimintamme on vaikuttanut ympäristöön. Ja tämä keskustelu näyttäisi jatkuvan edelleen. Tähän on ilmeisesti hyvä syy ja joskus tämän asian toistuva esiintuominen on alkanut jo kyllästyttämään: 

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan, keskimääräiset ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt (esimerkki vuosi 2017) nousivat vuodessa 1.4% eli 32.5:een gigatonniin ja nousevat edelleen. Joka vuosi he julkaisevat vuosittaisen tutkimuksen maailmanlaajuisesta hiilitasosta. Nämä ovat vain numeroita – mutta mitä ne todella tarkoittavat?

Kuvittele moottoritie, joka on jo melko täynnä autoja. Liikenneruuhka on valtava, ja autot liikkuvat etanan vauhdilla – puskurista puskuriin. Millainen vaikutus näillä autoilla on ympäristöön? Pakoputkistot pumppaavat hiilidioksidia ilmakehään. Lisää nyt vielä 170 miljoonaa autoa tälle moottoritielle. 

Aivan: 170 000 000.

Se on vaikutus, jonka tällä ihmisen hiilidioksidipäästöjen lisääntymisellä on nykypäivän maailmaamme. Tämä 1.4%:in lisäys – joka ei kuulosta kovin paljolta – vastaa 170:n miljoonan auton tuottamia päästöjä. 

Mistä päästöjä kaiken kaikkiaan tulee?

Teolliset tai antropogeeniset hiilidioksidilähteet syntyvät yleensä jokapäiväisestä toiminnasta, jota emme edes ajattele. Sytytitkö valot tänä aamuna? Vai luetko tätä täysin ladatulla puhelimella tai kannettavalla tietokoneella? Ajoitko autolla tai bussilla tänään? Tai entä syöminen? Onko sinulla ollut vihanneksia tai hedelmiä? Ja otitko ne ulos jääkaapistasi?

Sähköntuotanto on merkittävä tekijä ihmisen aiheuttamissa päästöissä – ja itse asiassa sähköntuotanto on suurin hiilidioksidin lähde. 

Mutta on melkein mahdotonta välttää hiilidioksidipäästöjä. Kuljetus, teollisuus, öljyntuotanto,  maatalouskäytännöt… nämä kaikki ovat toimintoja, jotka yleensä polttavat fossiilisia polttoaineita toimiakseen. Ja kuten tiedetään, fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja maakaasun polttaminen johtaa sivutuotteena lisääntyneisiin hiilidioksidipäästöihin.

Globaaleissa hiilidioksidipäästöissä on kuitenkin yksi tekijä, jota jotkut meistä eivät täysin ymmärrä: ne ovat luonnon lähteet.

Vaikka hiilidioksidin esitetään usein vahingoittavan ympäristöä, se ei ole kaikki vaarallista. On monia luonnollisia lähteitä, jotka vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään, ja hyvin suurina määrinä.

Mitkä ovat yleisiä luonnollisia hiilidioksidilähteitä?

Suurin hiilidioksidin lähde luonnossa on valtameri. Vuosittain valtameret tuottavat ylivoimaisesti enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu luonnon tai ihmisen aiheuttama lähde. Ilmakehässä oleva hiilidioksidi imeytyy mereen, jota sitten meressä asuva elämä käyttää. Monet organismit käyttävät hiilidioksidia vedessä. Mutta kun elävät olennot ja kasvien elämä kuolevat ja uppoavat syvään veteen, hiilidioksidi vapautuu ja siirtyy sitten pinnalle ja vapautuu jälleen ilmakehään.

Ilmakehässä on myös muista hiilidioksidi-lähteistä syntyviä pitoisuuksia. Kun eläimet ja kasvit hengittävät, ne hengittävät hiilidioksidia ilmakehään – aivan kuten ihmiset. Toinen lähde on orgaanisen aineen hajoaminen. Tämä, kuten hengitys, on väistämätöntä ja luonnollista. Katastrofit voivat myös vapauttaa merkittäviä määriä hiilidioksidia, kuten metsäpalot ja tulivuorenpurkaukset.

Kaiken tämän lisäksi maankuoressa on kerroksia, jotka sisältävät luonnossa esiintyviä hiilidoksidi-kerrostumia.

Kun kaikki tämä luonnollinen hiilidioksidi on ilmakehässä, sitä saattaa miettiä, missä suurimpien huolenaiheiden pitäisi olla. Mutta kaikkea hiilidioksidia ei synny yhtä paljon. 

Luonnolliset kasvihuonekaasupäästöt vs. ihmisen tuottamat: mitä eroa niillä on?

Ennen viime vuosisadan puolivälissä tapahtuvaa teollista vallankumousta, ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuudet olivat melko tasaiset. Ne olivat tasaisia ​​tuhansia vuosia.

Tämä johtuu siitä, että luonnollinen hiilidioksidi ei ole staattinen. Luonnollisesti muodostunut hiilidioksidi on osa luonnollista kiertoa, siksi tasot pysyivät vakaina.

Maalla ja meressä oleva hiili on pysynyt tasapainossa. Jään ytimistä tekemien mittausten avulla on pystytty osoittamaan historiallisia hiilidioksidi-tasoja sekä suoraan että epäsuorasti. Maapallo on pystynyt tuottamaan, absorboimaan ja kierrättämään hiilidioksidia luonnollisesti sukupolvien ajan.

Mitä tapahtuu, kun ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt alkavat nousta?

Luonnollinen hiilenkierto ilmakehässä on kyennyt käsittelemään ~750 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain, eli ~32.5 gigatonniamme näyttävät vähäisiltä ja merkityksettömiltä verrattuna siihen?

Mutta maapallomme on tehty käsittelemään ~750 gigatonnia luonnollisesti. Yli ~30:n gigatonnin lisääminen on ylimääräinen lisä, koska maa ja valtameri eivät kykene absorboimaan kyseistä hiilidioksidia.

Ongelma ei ole ~750 gigatonnia hiilidioksidia, jota planeettamme pystyy käsittelemään – se on ylimääräinen hiilidioksidi, jota päästämme ilmakehään, jota se ei pysty käsittelemään, eli 32.5 gigatonnia.

Noin 40% ilmakehässä olevasta ylimääräisestä hiilidioksidista absorboituu. Mutta mitä tapahtuu muulle hiilidioksidille, se jää ilmakehään.

Mikä on vaikutus?

Koska kasvihuonekaasut ovat lisääntyneet yli 30% teollisen vallankumouksen jälkeen, ilmakehässä on ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidi vangitsee lämmön ilmakehään aiheuttaen maapallon lämpötilan nousun. Mitä enemmän voimme vähentää päästöjämme, sitä nopeammin voimme palauttaa maapallon luonnollisen hiilen kierron ja suojella planeettaamme ilmastonmuutoksen prosessin aikana.

+1
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Kantavia voimia mm. Albert Einstein.

(𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu