Keskeinen kysymys edelleen kuuluu : vaikuttaako ihminen ilmastoon ja kuinka paljon?

Keskeinen kysymys edelleen kuuluu: vaikuttaako ihminen ilmastoon ja kuinka paljon?

Kysymyksen asettelu on jo sellainen, että ihmisen vaikutus ilmastoon on keskeinen. Se kuinka paljon ihminen ilmastoon vaikuttaa, vaikutuksen pois-sulkeminen on juuri sen suuruinen, kuin jos meitä ei olisi. Itse asiassa voidaan sanoa, että on järjen vastaista väittää, että luonto elää omaa elämäänsä ja me ihmiset elämme sen ulkopuolella, vaikuttamatta ekosysteemiin millään tavalla. 

Kun ilmastoa on ryhdytty tutkimaan ja määrittelemään, siihen on tarvittu ihan niitä samoja tieteellisiä menetelmiä, kuin tähänkin asti. Tiede korjaa itseään sanotaan: toden totta, se tekee sitä jatkuvasti. Menetelmät kehittyvät, jolloin teoriat ja havainnointi on kehittynyt huimaa vauhtia sitten Newtonin.

Jotkut väittävät, että ilmaston tutkiminen on niin ylivoimainen tehtävä, ettei siihen riitä mitkään fysikaaliset menetelmät, ei edes ihmisen järki: tämä väittämä on sama, kuin heittäisi kaikki nykyiset menetelmät ja havainnot kankkulan kaivoon ja aivot narikkaan. Sekin on tietysti yksi tapa, mutta ketkä siitä eniten hyötyvät ovat ne, joilla on taipumus asettaa kaikki vastakkain ja kieltää muutoksen mahdollisuus, joka on periaatteessa ainut pysyvä tendenssi. 

Oli se muutos sitten osittaisdifferentiaalinen (sitä se joka tapauksessa on), -dynaaminen, -staattinen, -epälineaarinen, niillä jokaisella on oma paikkansa ja merkityksensä. Millä muilla matemaattisilla menetelmillä voi ilmastoa tutkia kuin niillä menetelmillä, mitkä ovat käytettävissä.

Ratkaisukeskeisyydellä: uteliaisuudella, -sinnikkyydellä, -mielikuvituksella ja peräänantamattomuudella, sekä ylipäätään positiivisuudella, syntyy enemmän tulosta kuin sillä, että asettuu joka käänteessä vastakkain ja toistaa omien virheiden sijaan muiden tekemiä virheitä tai vajavaisuutta.

Mutta se varsinainen kysymys: kuinka paljon ihminen vaikuttaa ilmastoon? 

Se jo riittää antamaan suuntaa, kun tutkii globaalisaatiota, -informaatioteknologiaa, -digiaikaa, -avaruustutkimusta, -satelliittitoimintaa, -lähes jokainen tässä maailmassa kantaa nykyisin mukanaan kännykkää, joka on käytännössä pieni tietokone jne..jne.

Sopivasti informaatiota suodattamalla, se kaikkein todennäköisin vaihtoehto on sieltä kyllä löydettävissä. Ja itse asiassa, se on jo löydetty.  

0
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Kantavia voimia mm. Albert Einstein.

(𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu