Konkreettinen esimerkki ihmisen aiheuttamasta muutosnopeudesta – mikä on metsiemme tilanne?
Konkretiaa
Voimme käsitellä ihmisen toiminnan ja luonnon reaktion eroja, mallintaen esimerkiksi metsän kasvua ja tuhoa.
1. Ihmistoiminnan muutosnopeus
Oletetaan, että ihmistoiminta, kuten metsien hakkuu, tapahtuu nopeudella vH , joka kuvaa metsän pinta-alan vähenemistä ajan suhteen. Tämä voidaan kuvata seuraavalla yhtälöllä:
∂A(t) / ∂t = – vH
- A(t) = metsän pinta-ala ajanhetkellä t
- vH = ihmisen toiminnan nopeus (metsän tuhuoamisnopeus)
Tässä oletetaan, että vH on vakio, eli ihmisen toiminta etenee tasaisella nopeudella.
2. Luonnon reaktio
Luonnon reaktio metsien tuhoamiseen voidaan ajatella metsän uudelleen kasvuna, jota voidaan kuvata luonnollisella kasvunopeudella v1, joka riippuu esimerkiksi metsän nykyisestä pinta-alasta A(t). Luonnon kasvu voidaan esittää seuraavalla yhtälöllä, joka kuvaa luonnollista palautumisprosessia:
∂A(t) / ∂t = v1 (A)
Tässä v1 (A) on luonnon kasvunopeus, joka on yleensä verrannollinen metsien nykyiseen pinta-alaan, esim:
v1( A) = r A
Missä r on luonnon kasvuun liittyvä vakio. Tämä yhtälö kuvaa eksponentiaalista kasvua, eli mitä suurempi metsän pinta-ala on, sitä nopeammin se kasvaa. Mutta jos pinta-ala on pienentynyt merkittävästi, kasvu on hidasta.
3. Yhtälöiden vertaaminen
Koska ihmisen toiminta ja luonnon palautuminen tapahtuvat samanaikaisesti, voimme asettaa nämä kaksi yhtälöä vastakkain. Yhteinen malli voisi olla seuraava:
∂A(t) / ∂t = r A(t) – vH
Tässä luonnon kasvu rA(t) kilpailee ihmisen tuhoamisnopeuden vH :n kanssa. Jos ihmistoiminta on nopeampaa kuin luonnon kasvu, saamme tilanteen, jossa metsän pinta-ala pienenee ajan myötä. Toisin sanoen, jos vH > rA(t), metsää tuhoutuu nopeammin kuin se kasvaa takaisin.
Ratkaisu ja analyysi
Yhtälön ratkaisu riippuu alkuarvosta A(0), mutta oleellisesti tilanne voidaan tiivistää:
- Lyhyellä aikavälillä: Kun metsän pinta-ala on vielä suuri, luonnon kasvu voi olla merkittävää, mutta ihmisen toiminnan nopeus voi silti olla suurempi, jos vH on riittävän suuri.
- Pitkällä aikavälillä: Kun metsän pinta-ala pienenee, luonnon kasvu hidastuu (koska A(t) pienenee), mutta ihmisen toiminta jatkuu vakiona, mikä johtaa metsän täydelliseen tuhoon, ellei ihmistoiminta pysähdy.
4. Johtopäätös
Näiden yhtälöiden avulla voidaan osoittaa, että ihmisen toiminnan muutosnopeus (metsän tuhoaminen vakionopeudella vH) voi olla suurempi kuin luonnon kyky reagoida (metsän luonnollinen kasvu rA), erityisesti kun metsän pinta-ala pienenee ja kasvunopeus hidastuu. Näin ollen, metsän tuhoaminen voi edetä nopeammin kuin mihin luonto ehtii sopeutua ja palautua.
Kysymys siis kuuluu (tai tässä tapauksessa näkyy): mikä on metsiemme tila tällä hetkellä?
(ks. artikkelikuva)
Lähde:
Metsien kasvu ei ole suoraan riippuvainen pinta-alasta. Sinivirsi ei ymmärrä mitään puiden kasvusta. Sanon vain yhden esimerkin, koivu kasvaa parhaiten, kun niiden keskinäinen etäisyys on noin neljä metriä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän mallin mukaan, metsien kasvu on suoraan riippuvainen pinta-alasta, kuten mallissani näkyy. Luonnon kasvunopeus rA(t) on verrannollinen metsän nykyiseen pinta-alaan A(t). Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi metsän pinta-ala on, sitä nopeammin se kasvaa, ja vastaavasti mitä pienempi pinta-ala on, sitä hitaammin metsä kasvaa takaisin. Tällä on myös suora vaikutus Suomen hiilinieluihin. Jos tästä ollaan eri mieltä, siitä voi esittää korvaavat muutosnopeuslaskelmat.
Ilmoita asiaton viesti
Levität täällä disinformaatiota.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittelet virheellisiä väittämiä. Miksi et oikaise asioita vaikka sinulle siitä huomautetaan?
Ilmoita asiaton viesti
Heti kun oikaiset puheenvuoron yhtälöt, kun toteat niiden olevan virheelliset.
Ilmoita asiaton viesti
Eli jatkat perinteisellä höpöttelykiemurtelulla.
Kun esität olevasi primus inter pares, niin voisit myös toimia niin.
Ilmoita asiaton viesti
En suinkaan osoita olevani mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirta on niin kaavojensa pauloissa, ettei se voi hyväksyä reaali maailmaa. Ehkä joku aika Niuvanniemessä helpottaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli oikein ymmärsin Ylen jutun perusteella, niin hiilinielu olisi huvennut pikkuhiljaa kymmenen vuoden aikana suometsien uuden laskentakaavan vuoksi, vaikka oksaakaan ei olisi metsissä taitettu.
Jos vaikka perehtyisit ensialkuun metsien kuutiointiin Hannu Sinivirta. Sitten pohtisit, kuinka eri kasvatusmenetelmillä saadaan kiintokuutioita tuotettua 80 vuoden aikana ja vertaisit vielä ikimetsien vuosittaisen kasvun kanssa, niin pääsisit jyvälle siitä, mitä metsien hiilinieluilla tarkoitetaan.
Luonnontilaisten soiden tuottamat metaanipäästöt on muuten jätetty jostain syystä kokonaan taselaskelmien ulkopuolelle. Mielestäni kun tehdään tiedettä, niin pitäisi jättää tarkoituksenmukaisuudet pois, ettei siitä tulisi pelkkää politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
En mene tällaisiin detaljeihin, sillä mallini perustuu yksinomaan metsien pinta-alojen muutosnopeuteen ja malli ei katso sitä, miten metsiä hoidetaan. Se on kokonaan toinen kysymys. Ja se miten jotkut laskentakaavat muuttuvat hiilen sidonnassa, sehän on täysin riippumaton mallistani. Hiilinielujen ja päästöjen laskentamallit kehittyvät jatkuvasti, ja tämä vaikuttaa siihen, miten hiilinieluja ymmärretään ja mitataan eri aikoina ja eri ympäristöissä.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tässä siis kysymyksessä metsäpinta-alan häviäminen rakennusmaaksi, tienpohjaksi ja pelloisi, siis metsäkato?
Laskemattakin on selvää, että peltomaa nielee myös hiiltä jos siellä jotain kasvatetaan. Kasvukeskusten rakennelmat vähemmän. Turha tästä on alkutuottajia syyttää ja sormella osoitella vaan syylliset ovat jossain elokapinallisten syntysijoilla.
Ilmoita asiaton viesti
En ole täällä syyttämässä ketään, enkä ole myöskään levittämässä disinformaatiota (niinkuin eräs toinen tuolla jatkuvasti jokaista puheenvuoroani seuraten ahdistelee). Vaan analyysini perustuu ihan puhtaasti siihen, kuinka nopeasti metsiä kaadetaan ja kuinka nopeasti luonto ehtii siihen reagoimaan. So simple as that.
Ilmoita asiaton viesti
Ai! No voin selittää. Keinollisella uudistamisella yleensä koetetaan nopeuttaa metsittymistä mutta kyllä hyvin lähtee uusi metsä kylvömenetelmälläkin. Hoidin tuossa kesemmällä sellaista nuorta metsää joka oli uudistettu taimien avulla v. 2008. Jäävä puusto oli sellaista vajaa kymmenmetristä ja rinnan korkeudelta n. 10 cm. Seassa oli myös luonnontaimia jotka eivät oleellisesti poikenneet kooltaan istutetuista. Paljon jäi maahan polttokelpoista rankaa sitomaan hiiltä pidemmäksi aikaa ja ravitsemaan tulevaa metsän kasvua. Kuusta ja koivua oli ilmaantunut luonnostaan ja toteutin sitten siirtymää sekametsään. Pituuskasvu vaikutti olevan nykyisellään puolen metrin luokkaa vuodessa.
Toinen alue oli vajaa kymmenen vuotta sitten kylvömenetelmällä uudistettua. Vajaa miehenmittainen taimikko jäi jäljelle kun raivailin. Vuosikasvaimet männyllä olivat luokkaa 35 cm.
No jos olisin piipertäjä, niin toipuminen metsäksi olisi ilmeisesti viivästynyt ja metsäalat olisivat vesakoituneet.
Ilmoita asiaton viesti
Toki ymmärrän mihin pyrit ja sehän on hyvä asia. Mutta kysehän on ihan puhtaasti ihmisen aiheuttamasta muutosnopeudesta, joka on huomattavasti suurempi, kuin mihin luonto ehtii reagoimaan. Tästä on kysymys, mikäli ymmärrät, mihin minä tuolla matemaattisella mallillani pyrin?
Ilmoita asiaton viesti
Muutosnopeudesta puheenollen, hankipa käsiisi vanhoja maisemavalokuvia (I.K. Inha esim.) niin niistä näkee ainakin maiseman metsittymisnopeuden. Sehän on ollut aakeeta laakeeta koko Suomen maa ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta ennen ei ole nyt..
Ilmoita asiaton viesti
Pieni Vihdissä sijaitseva metsikköni on kasvanut tänä kesänä nopeammin kuin koskaan 50-vuoteen.
Tarpeksi CO2 , lämpöä ja vettä saa kasvikunnan kukoistamaan täällä kotomaassa kuin Sahelissakin. CO2 sidontaa parhaimmillaan.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole metsikköä, joillakin sitä on, eikä se ole kasvanut milloinkaan. Kun argumentit ovat tätä luokkaa, niin?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt vain oli tällainen ”tavan tallaajan” kokemus, toisaalta monen muunkin ympäri maailmaa oleva empiirinen kokemus.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kaavasi huomioi puuston kasvun ja hakkuun.
Yksi syy miksi Suomessa hakataan paljon puuta on puun energiakäyttö. Suomessa palaa puuta energiaksi n 30 miljoonaa k-m3 eli hieman vajaa 1/3 vuotuisesta kasvusta. Se energiapuun lisääntynyt käyttö on varmaan sitä ”vihreää siirtymää”. Runsaista hakkuista huolimatta puuvarannot ovat silti lisääntyneet.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-kaytto/puun-energiakaytto-2023-ennakko
Ilmoita asiaton viesti
Tässä blogissa olevat Sinivirran vastaukset osittaa mikä jäärä meillä täällä on. Elää omassa uskossaan vaikka kerrotaan että on totaalisen väärässä luuloineen.
Tossa vähän faktaa, lisää löytyy vaikka kuinka paljon.
2020:
”Luke: Suomen metsät ovat tihentyneet ja järeytyneet
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten.”
Forest.fi: 2022
”Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut metsien kasvuun. Runkopuuston tilavuus on kasvanut 1970-luvun alusta lähtien lähes 70 prosenttia. Tästä lähes 40 prosenttia johtuu ympäristötekijöistä, kuten ilmastonmuutoksesta, ja loput metsänhoidosta. Koska metsäpinta-ala on säilynyt pitkän aikaa suurin piirtein ennallaan, kasvu merkitsee, että metsien puusto on tihentynyt ja puuston keskimääräinen määrä hehtaaria kohti on kasvanut saman lähes 70 prosenttia.”
Maa- ja metsätalousministeriö:
”Puuston kokonaismäärä kasvoi vuonna 2022 noin 14 miljoonalla kuutiometrillä.”
Sinivirta todennäköisesti poistaa tämän vastauksen ennemmin kuin tunnustaa olevansa totaalisen väärässä.
Ilmoita asiaton viesti
Luotan näissä asioissa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tuomo Kalliokosken arvioihin, en Lehtisen kitinään.
Ilmoita asiaton viesti
😆 Ei oikeastaan ihmetytä että politiikkokin kelpaa sulle auktoriteetiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Luotatko tähän?
https://www.facebook.com/groups/747419647468951/posts/806688761542039
Ilmoita asiaton viesti
On jotenkin tuskastuttavaa seurata tietämättömien ihmisten kauhistelua Suomen ja suomalaisten muka pahasta vaikutuksesta omaan elinympäristöön, saatikka muun maailman ympäristöön.
Sillä Suomella on ylivoimaisesti Euroopan paras Biocapacity (gha/person)!
1. Finland 13.44
2. Sweden 10.62
3. Estonia 10.53
4. Latvia 9.55
5. Norway 8.18
6. Lithuania 5.67
7. Denmark 4.78
8. Ireland 3.73
9. France 3.11
10. Bulgaria 2.86
11. Croatia 2.80
12. Slovakia 2,71
13. Czech Republic 2.46
14. Slovenia 2.35
15. Romania 2,32
16. Germany 2.27
17. Ukraine 2.27
18. Hungary 2.92
19. Poland 2.08
20. Luxembourg 1.68
21. World 1.68
22. Bosnia and Herzegovina 1.63
23. Greece 1.61
24. Turkey 1.52
25. Switzerland 1.3
26. Spain 1.25
27. Serbia 1.25
28. Belgium 1.19
29. Albania 1.18
30. Netherlands 1.17
Muita surkeita maita:
71. China 0.71
163. North Korea 0.60
164. India 0.45
184. Pakistan 0.35
186. Haiti 0.20
Ilmoita asiaton viesti