Korrelaatioita – auringon pilkut, hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila

Korrelaatioita – auringon pilkut, hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila

Maapallon lämpenemisen syitä haetaan joskus aivan liian kaukaa, sillä korrelaatiot on suoraan havaittavissa Maan pinnan ja ilmakehän välillä. Kosmologiset ilmiöt ovat monta kertaluokkaa hitaampia ja niiden sykliset muutokset on havaittavissa useiden kymmenien tuhansien vuosien aika-periodeilla. Siihen verrattuna Maan pinnalla tapahtuvat muutokset ja syklit noudattavat paitsi kosmologisia muutoksia, myös ihmisen aikaansaamia muutoksia. Maan pinnalla kosmologinen muutos-nopeus on siis monta kertaluokkaa hitaampaa, kuin ihmisen aikaansaama muutos-nopeus.

Joka vuosi niskaamme sataa tonneittain avaruuspölyä. Meteorit ym. saapuessaan Maan ilmakehään, ovat useimmiten pieniä kiviä. Koska meteorien nopeus on suuri ja ilmakehä niiden suhteen tiheä, siitä syntyy valtava kitka, joka lopulta polttaa ne tuhkaksi, jolloin hetkellisesti havaitsemme ne ”tähden lentoina”. Erittäin harvoin suurempia taivaankappaleita putoaa Maahan asti.

Mutta miten vuotuinen avaruuspölyn määrä ilmakehässä vaikuttaa pilvisyyteen ja globaaliin lämpötilaan? Mittarit näyttävät globaalin lämpötilan nousevan muutos-nopeutta, missä avaruuspölyn vaikutus pilvisyyden lisääntymiseen tulisi päinvastoin selvästi hidastaa lämpötilan nousua. Avaruuspölyn efektiivinen vaikutus jää siis olemattomaksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että avaruuspölyn vaikutus on jo mukana globaaleissa lämpötila-anomalioissa.

Sen sijaan auringon pilkkujen määrä, hiilidioksipitoisuuden ja lämpötilan korrelaatiot ovat hyvin selkeästi havaittavissa.

(ks. kuvat)

 

Yllä olevan NASA:n ilmastomallin (Instantaneous Forcing) mukaan, auringon tehollinen vaikutus globaaleihin lämpötiloihin aikavälillä 1850 – 2050 on arvioitu olevan luokkaa p-p 0.3W/m2, joka vastaa lämpötilaa vain ~0.08°C.

https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_activity_and_climate

+1
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Kantavia voimia mm. Albert Einstein.

(𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL) = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu