Kosminen säteily vs. globaali lämpötila (päivitetty 10.11.2019) – Svensmark hypoteesi

Kosminen säteily vs. globaali lämpötila – Svensmark hypoteesi

Astrofyysikko Henrik Svensmarkin mukaan nimetty hypoteesi väittää, että Maahan tulevan kosmisen säteilyn määrä vaihtelee Auringon akiivisuuden mukaan ja näin ollen vaikuttaa pilvi-ytimien muodostumiseen ja globaaliin lämpötilaan.

Svensmark hypoteesi

A. Jos Auringon magneettikenttä on heikko, se päästää lävitseen enemmän kosmista säteilyä Maahan, mikä alkaa muodostamaan enemmän pilvi-ytimiä ja pilvisyys lisääntyy, jolloin globaali lämpötila laskee (ylempi kuva)

B. Vastaavasti jos Auringon magneettikenttä voimistuu (auringon pilkut lisääntyvät) se alkaa estämään kosmisen säteilyn pääsyä Maahan, mikä alkaa vähentämään pilvi-ytimien määrää ja pilvisyys vähenee, jolloin globaali lämpötila nousee (alempi kuva)

(ks. kuva 1)

Kuva 1.

Kosmisen säteilyn ja lämpötilan välinen korrelaatio viimeisten 500:n miljoonan vuoden ajalta (paleo-kosminen rekonstruktio).

(ks. kuva 2)

Musta käyrä kuvaa meren pinta-lämpötilaa ja punainen kosmisen säteilyn intensiteettiä.

Kuva 2.

Näin voi ollakin. Mutta kuva 3. esittää pilvien anomalian (%) ja kosmisen säteilyn välistä korrelaatiota vuodesta 1984 vuoteen 2000.

(ks. kuva 3

Sininen käyrä kuvaa alinta pilvikerrosta ja punainen kosmisen säteilyn intensiteettiä.

Kuva 3.

Liite: http://stephenschneider.stanford.edu/Publications/PDF_Papers/Laut2003.pdf

Kuvasta voidaan havaita, kuinka korrelaatio erkanee n. vuodesta 1994. Itse tulkitsen tätä eroa Auringon irradianssi-muutoksena, en niinkään kosmisen säteilyn ja pilvikerrosten välisenä korrelaatio-muutoksena.

Svensmark selitti viiveen johtuneen mittausten epävarmuudesta. Hän myös väittää korrelaation katkeamisen vuoden 1994 jälkeen johtuvan ISCCP:n satelliittien kalibrointi ongelmista. ISCCP oli eri mieltä.

Lähde: https://isccp.giss.nasa.gov/docs/calib.html

Kuvassa 4. nähdään kosmisen säteilyn ja globaalin lämpötilan välinen korrelaatio toisen asteen polynomisena sovituksena, vuodesta 1957 vuoteen 2012.

(ks. kuva 4)

Kuva 4.

Lähde: NMDB (Neutron Monitor Database)

http://www.nmdb.eu

Kuten seuraavasta linkistä (plotting) voi havaita (päivittyy joka 5. minuutti), neutronien määrä noudattaa erittäin tasaista anomaliaa tällä aika-välillä.

http://www.nmdb.eu/cr_now/

Lähde: Kulmala et al. (2010)

https://www.atmos-chem-phys.net/10/1885/2010/acp-10-1885-2010.pdf

Päätelmiä:

Noin vuodesta 1957 vuoteen 2102 (n. 55 vuotta) tehtyjen empiiristen tutkimusten mukaan, galaktisten kosmisten säteiden ja uusien pilvi-ytimien muodostumisen välillä, ei ole ollut yhteyttä. Tämän perusteella voidaan myös päätellä, että globaali lämpötilan nousu-trendi johtuu muista tekijöistä. Pilvien osuus on lähinnä viilentävä, mutta sillä ei näytä olevan juurikaan efektiivistä vaikutusta pitkäaikaiseen lämpötila-trendiin.

Sen sijaan selvä korrelaatio hiilidioksidin ja lämpötilan välillä on edelleenkin nähtävissä.

(ks. kuva 5)

Kuva 5.

Lähde: https://www.globalchange.gov/browse/multimedia/global-temperature-and-carbon-dioxide

Kuva 6. antaa lisävalaistusta kuvaan 3, missä on huomioitu mm.

  1. Globaali lämpötila
  2. aa-indeksi
  3. Irradianssi
  4. Revontulifrekv.
  5. Auringonpilkut
  6. Kosminen säteily (14C)

Kuva 6.

Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/36635/2012nro3.pdf?sequence=1 (sivu 31)

Graafista voi päätellä, että globaali lämpötila erkanee selvästi n. vuoden 1994 tienoilla.

HannuSinivirta

Työura: (el. vanh. tut. / 2016) FMI / avaruusteknologia ja havaintopalvelut 1990 - 2016 (26v). Eflab Oy - Labsystems Oy / lääketieteellinen teknologia / tutkimus ja tuotekehitys 1980 - 1990v (10v). Nokia Oy / atomivoimalaitostekniikka ja militaaritekniikka 1975 - 1980 (5v). Planar Ky / tietoliikennetekniikka / tutkimus ja tuotekehitys 1968 - 1975 (7v). Kantavia voimia mm. Albert Einsteinin 10 - 12 kenttäyhtälöä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu