Kuinka paljon ihmiskunta on kuluttanut maapallon resursseja viimeisten 200:n vuoden aikana?
Mennään tällä kertaa vähän isommassa kuvassa
Ihmiskunta on kuluttanut maapallon resursseja valtavalla nopeudella viimeisten 200 vuoden aikana, erityisesti teollistumisen myötä. Tämän ajanjakson aikana on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet luonnonvarojen kulutukseen:
1. Teollistuminen: 1800-luvun alussa alkaneen teollistumisen myötä raaka-aineiden, kuten hiilen, öljyn ja metallien, kysyntä kasvoi huomattavasti. Tämä on johtanut ympäristön kuormittumiseen ja resurssien liikakäyttöön.
2. Väestönkasvu: Maailman väkiluku on kasvanut merkittävästi, ollen noin 1 miljardi vuonna 1800 ja yli 7.9 miljardia vuonna 2021. Mitä se on nyt, en tarkalleen tiedä! Tämä kasvu on lisännyt resurssien kulutusta, kuten vettä, maata ja energiaa.
3. Ympäristövaikutukset: Resurssien liikakäyttö on johtanut moniin ympäristöongelmiin, kuten metsäkato, biodiversiteetin väheneminen, saastuminen ja ilmastonmuutos. Esimerkiksi arvioiden mukaan ihmiskunta on ylittänyt maapallon kestävyysrajan useita kertoja, mikä tarkoittaa, että käytämme luonnonvaroja nopeammin kuin ne voivat uusiutua.
4. Ekologinen jalanjälki: Nykyisin ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on noin 1.7 maapalloa, mikä tarkoittaa, että tarvitsisimme yli yhden maapallon ylläpitääksemme nykyistä kulutustasoa. Tämä luku on noussut merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana.
5. Kestävyyden haasteet: Nykyisin keskustellaan paljon kestävästä kehityksestä, ja monet maat pyrkivät vähentämään resurssien kulutusta ja siirtymään kohti kestävämpiä käytäntöjä. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt, mutta silti suuri osa energiasta tuotetaan yhä fossiilisista polttoaineista.
Matemaattinen tarkastelu
Voimme mallintaa resurssikulutuksen R funktiona useista muuttujista, kuten väestöstä P, teknologisesta kehityksestä T ja kuluutustottumuksista C. Tällöin resurssikulutuksen kaava voidaan esittää seuraavasti:
R = f (P, T, C)
1. Väestön vaikutus
PDE – väestön suhteen ∂R/∂P kuvaa, kuinka paljon resurssikulutus muuttuu, kun väestö kasvaa:
∂R/∂P > 0
Tämä tarkoittaa, että resurssikulutus kasvaa, kun väestö kasvaa.
2. Teknologinen vaikutus
PDE teknologian suhteen ∂R/∂T, voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, riippuen siitä, kuinka kestäviä teknologiat ovat:
- Jos teknologinen kehitys lisää energiatehokkuutta ∂R/∂T < 0.
- Jos se kuitenkin lisää resurssien kulutusta ∂R/∂T > 0.
3. Kulutustottumusten vaikutus
PDE kulutustottumusten suhteen ∂R/∂C kuvaa kulutuksen muutosta:
∂R/∂C > 0
Tämä tarkoittaa, että kulutustottumusten lisääntyminen johtaa resurssikulutuksen kasvuun.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan ilmaista resurssikulutuksen muutoksen seuraavalla tavalla:
dR = ∂R/∂P x dP + ∂R/∂T x dT + ∂R/∂C x dC
Tässä dR kuvaa resurssikulutuksen kokonaismuutosta, joka riippuu väestön, teknologian ja kulutustottumusten muutoksista. Tässä eri tekijät vaikuttavat maapallon resurssien kulutukseen ja kuinka voimme mahdollisesti hallita tätä kulutusta tulevaisuudessa.
Introssa puhut ensin maapallon resurssien kulutuksesta ja sitten luonnonvarojen kulutuksesta. Jokseenkin erilaisia suureita. Mitä muutosta haluat tällä mallinnuksella itseasiassa määrittää? Miten absoluuttisesti ja suhteellisesti määrität kaikki elementit, joita käytät mallissa?
Itse lakkasin seuraamasta omaa ”hiilijalanjälkeäni” kun joitain vuosia sitten sain huomattavan jalanjäljen varsin vaatimattomasta elämästäni, syystä, että täyssähkötaloni kulutus mitoitettiin todella rankasti. Nyt sitten samat määrittäjät siunaavat kaiken sähköllätoimivan ja haluavat sähköistää koko elämän. Suhde sähköön on muuttunut asennetasolla paljon enemmän, kuin suomalaisen kulutussähkön tuotantokuormitus.
Voisi olettaa, että sama asennekulma vaikuttaa 200-vuotistarkastelussa.
Ilmoita asiaton viesti
”Introssa puhut ensin maapallon resurssien kulutuksesta ja sitten luonnonvarojen kulutuksesta. Jokseenkin erilaisia suureita.”
Minun ymmärrykseni mukaan, maapallon resurssit ovat luonnonvaroja.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea voi tarkastella matemaattisestakin näkökulmasta, mutta tuota resurssien kulutusta ei voi yleistää. Ja kuinka me yksilöinä voimme hallita kulutusta, mahdollisesti?
Ilmoita asiaton viesti
Maailman isoin ongelma on ylisuuri väestö, koska ekologinen katastrofi on paljolti sen seurausta. Silti aihe on merkillisen alikäsitelty. Päinvastoin näkee paljon huolta syntyvyyden pienenemisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, juuri näin.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo väestönkasvu ole aika moneen kertaan pureskeltu aihe? Siitä kokee huolta yleensä ne, jotka eivät asu niissä maissa, joissa väki sikiää kovaa vauhtia. Meillä sen sijaan keskitytään syyllistämään ihmisiä milloin mistäkin. Esim. ”näin sytytät saunan kiukaan mahdollisimman vähäpäästöisesti” tms.
Ilmoita asiaton viesti
”Päinvastoin näkee paljon huolta syntyvyyden pienenemisestä.”
Ongelmat ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Liikasyntyvyys on ongelma siellä missä sitä on, väestön väheneminen taas toisaalla.
Suomi tuottaa enemmän luonnonvaroja mitä sen väestö pystyy kuluttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se väestön väheneminen olisi hyvä juttu korkean elintason maissakin, koska niissä energiankulutus on kovinta per capita.
Ilmoita asiaton viesti
Millä mekanismilla energiankulutus per capita laskee jos väestö vähenee?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiskunta kuluttaa maapallon resursseja vuodessa noin 1,5 maapallon verran. Eli kohti loppumista.
Ilmoita asiaton viesti
Minkälainen maapallo on sitten kun resurssit loppuu?
Ilmoita asiaton viesti
Kuollut
Ilmoita asiaton viesti
Emme ole vielä nähneet edes oikeaa tulevaa kulutusta. Lyhyt esimerkki: …miettikää kun kaikki köyhienkin maiden henkilöt saa varallisuutta hankkiakseen oman älypuhelimen, auton, uudet tekniset välineet, alkavat matkustelemaan, ostamaan kaikkea uutta …
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän se on.
Samalla ihmiskunta tähän sähköriippuvuuteensa kehittää sitten lisää uraanivoimalaitoksia ja pienemmässä vielä mittakaavassa voimaloita saadakseen enemmän sähköaineen virtausta.
Tämähän tarkoittaa lisääntyvää sähkölaitteiden tarvetta.
Tämähän tarkoittaa lisääntyvää kulutusta.
Tämähän tarkoittaa lisääntyvää radiomagneettista säteilyä (on sähköaineen värähtelevää virtausta).
Tämähän tarkoittaa lisääntyvää ydinvoimariskiä sekä rauhan aikana että kahjojen sodan käynnin aikana.
Miten muuten on menty siihen että ydinvoima on turvallista? Eihän se ole.
Ja ihmiset tällä hetkellä riitelee uskonnoista, rahasta, omaisuudesta. Mainokset suoltaa lisääntyvää kulutustarvetta. Elokuvat väkivaltaa ja tähtien sotia robotteineen. Ja kansalaisille kerrotaan että työnantaja ja työntekijä maksaa eläkkeet tuloistaan. Eihän sekään niin ole. Ne tulothan tulee meiltä kansalaisilta. Samaten verot.
Miten näin on?
No, eihän sammakko näe pitkälle. Ei pikkulintu kauas. Ja muurahainen on omassa pesässään. On yksilön vaikea ymmärtää maapallon mittakaavan asioita jos ei ymmärrä itseään ensin ja oman olemassa olonsa tarvetta.
Mitenkä minä voisin ymmärtää maapallon kulkevan kohti tuhoaan jos sitä ei ymmärrä sammakko, pikkulintu tai muurahainen? Sammakkoa, pikkulintu ja muurahainen, joiden aivoja ei sekoiteta monenlaisilla turhalla ihmisen harhaajatuksella.
Mutta onko se tuho maapallon tuho, vaiko vain ihmisten elämisen ehtojen katoaminen. Haluaako ihmiskunta kuitenkaan kadota? Ei, en minäkään, vaikka se vääjäämättä tapahtuukin. Katoan ja poistun. Olin hetken maapallon mitassa. Mutta tulevaisuus jatkuu,,uusilla ihmisillä. Kyllä maapallon elinehtoja kannattaa puolustaa,,hmm,,meidän omia itsekkäitä haluja vastaankin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti