Kuka niitä numeroita vielä kaipaa – ilmaston lämpeneminen
Ilmaston lämpeneminen
Kun esitetään kysymys, että kuinka nopeaa on maapallon luonnossa tapahtuva muutosnopeus, suhteessa ihmisen aiheuttamaan muutosnopeuteen. Osoitan tämän muutosnopeuksien suhteen differentiaaliyhtälöillä niin yksinkertaisesti kuin se on mahdollista, huomioiden Milankovichin syklit!
Maapallon luonnolliset muutokset, kuten jääkausien vaihtelut, tapahtuvat pitkällä aikavälillä ja niihin vaikuttavat esim. Milankovichin syklit, jotka kuvaavat mm. maapallon kiertoradan ja akselin kaltevuuden muutoksia. Nämä syklit vaikuttavat ilmaston ja ekosysteemien kehitykseen tuhansien vuosien aikana.
Ihmisen aiheuttama muutosnopeus, kuten ilmastonmuutos ja biodiversiteetin muutos on huomattavasti nopeampaa, ja sen vaikutukset näkyvät jo vuosikymmenien tai vuosisatojen kuluessa.
Voimme vertailla näitä kahta muutosnopeutta differentiaaliyhtälöiden avulla.
Merkitään:
- x (t) = luonnollinen muutos.
- y (t) = ihmisen aiheuttama muutos.
Voimme käyttää seuraavia yksinkertaisia yhtälöitä:
1. Luonnollinen muutosnopeus:
dx/dt = f (t)
Jossa f (t) kuvaa luonnollisten prosessien, kuten Milankovichin syklien vaikutusta ja voi olla esim. jaksollinen funktio.
2. Ihmisen aiheuttama muutosnopeus:
dy/dx = g (t)
Jossa g (t) kuvaa ihmisen toimien aiheuttamia muutoksia. Tämä voi olla lineaarinen tai eksponentiaalinen funktio, joka kasvaa nopeasti.
Vertaamalla näitä kahta muutosnopeutta voimme tarkastella suhdetta:
dy/dx = g (t) / f (t)
Jos g (t) kasvaa eksponentiaalisesti (havaintojen mukaan kyllä) ja f (t) on jaksollinen ja hitaampi, niin silloin dy/dx suurenee. Tämä osoittaa, että ihmisen aiheuttama muutosnopeus on nykyisin huomattavasti suurempi kuin luonnollisten prosessien aiheuttama muutosnopeus.
Milankovichin syklit
Milankovichin syklit voivat olla monimutkaisia ja niiden vaikutukset ilmastoon tapahtuvat pidemmällä aikavälillä. Luonnolliset syklit, jotka ovat kytköksissä f (t):hen, ovat aikajänteellä, joka voi olla 20 000 – 100 000 vuotta. Tämä tarkoittaa, että luonnolliset muutokset tapahtuvat hitaasti, kun taas ihmisen aiheuttamat muutokset tapahtuvat nopeasti (kymmeniä tai satoja vuosia).
Yhteenveto
Voidaan siis todeta, että ihmisen aiheuttama muutosnopeus on nykyisin huomattavasti suurempi kuin luonnollisten prosessien muutosnopeus, ja tämä ero voidaan mallintaa differentiaaliyhtälöillä.
Mitä NASA toteaa?
”Why Milankovitch (Orbital) Cycles Can’t Explain Earth’s Current Warming”
Lähde:
Ps. On monta tapaa osoittaa, miksi ilmasto lämpenee ihmistoiminnan seurauksena. Tässä niistä yksi, joka ei mielestäni sen enempää numeroita kaipaa, eikä edes niitä osittaisdifferentiaaleja!
Mielestäni tuossa esityksessäsi et todista yhtään mitään.
”Jos g (t) kasvaa eksponentiaalisesti (havaintojen mukaan kyllä) ja f (t) on jaksollinen ja hitaampi, niin dy/dx on silloin suuri. Tämä osoittaa, että ihmisen aiheuttama muutosnopeus on nykyisin huomattavasti suurempi kuin luonnollisten prosessien aiheuttama muutosnopeus.”
Siis ”Jos”. Kiistelynalaista on nimenomaan tuo ”havaintojen mukaan kyllä”. Todisteesi on tyyliä ”jos lämpötilahavainnot osoittavat ilmaston lämpenevän, niin ilmasto lämpenee.” Matematiikka siihen ympättynä ei anna mitään lisäarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuorossa on nimenomaan painotettu havaintojen mukaan kyllä. On turha lähteä spekuloimaan päivänselvä asiaa. Näin toteaa myös NASA.
Ja on myös perin omituista, miksi eivät numerot kelpaa?
Ilmoita asiaton viesti
Blogissasi ei ollut yhtään numeroa – ainoastaan funktioiden nimityksiä.
Tällaiset ulostulot kielivät ennemminkin siitä, että herkästi kyseenalaistettavissa olevan ”faktan” pöytään lyömisen sijasta pyrit esittämään asioita ulkonaisesti tieteellisellä tavalla, jotta matematiikkaa ymmärtämättömille tulisi tunne, että tiedät asiasta jotain todella syvällisemmin kuin muut.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä koko esitys on kehäpäätelmä, koska ”ihmisen aiheuttama muutosnopeus” g on jo kaavassa annettuna ja sitten sillä yritetään osoittaa että muutos on ihmisen aiheuttama.
Se mitä tuossa oikeasti ”osoitetaan” on, että sadan vuoden sykli on nopeampi kuin kymmenien tuhansien vuosien sykli.
Ilmoita asiaton viesti
Se kirjoitetun tekstin ymmärtämisen vaikeus. Kannattaisi lukea koko teksti läpi, ennenkuin esittää väitteitä kehäpäätelmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Luin koko tekstin läpi. Loppukappaleessa todetaan että ”On monta tapaa osoittaa, miksi ilmasto lämpenee ihmistoiminnan seurauksena. Tässä niistä yksi…”
Ei tuo osoita yhtään mitään, koska sinä olit ottanut jo kaavaasi mukaan ihmistoiminnan annettuna. Se tekee siitä kehäpäätelmän.
Yleisemmällä tasolla, ei kai kukaan väitä ettei kymmenien tuhansien vuosien sykliin mahtuisi ajoittaisia asteen-pari heilahduksia, jos sellaisesta nyt on kyse? Mm. pieni jääkausi on Euroopassa varsin hyvin dokumentoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Et lukenut koko tekstiä läpi. Miten ihmeessä muuten voi esittää differentiaaliyhtälöitä, jos ne eivät mitään sisällä?
Ilmoita asiaton viesti
Sun ainoa argumentti on hokea, että en ole lukenut koko tekstiä?
Ilmoita asiaton viesti
No jos se siltä vaikuttaa, olet täysin kujalla.
Ilmoita asiaton viesti
Merkitään:
x (t) = Sinivirran kehäpäätelmä
y (t) = Salosen vasta-argumentti
Voimme käyttää seuraavia yksinkertaisia yhtälöitä:
1. Sinivirran kehäpäätelmä
dx/dt = f (t)
Jossa f (t) Sinivirta esittää kehäpäätelmänsä ja voi olla esim. jaksollinen funktio.
2. Salosen vasta-argumentti
dy/dx = g (t)
Jossa g (t) kuvaa Sinivirran argumentoinnin heikkoutta. Tämä voi olla lineaarinen tai eksponentiaalinen funktio, joka kasvaa nopeasti.
Vertaamalla näitä kahta voimme tarkastella suhdetta:
dy/dx = g (t) / f (t)
Jos g (t) kasvaa eksponentiaalisesti (havaintojen mukaan kyllä) niin silloin dy/dx suurenee. Tämä osoittaa, että Sinivirran väite tosiaan on kehäpäätelmä.
Ps. On monta tapaa osoittaa, miksi Sinivirran laskelmat ovat päin helvettiä. Tässä niistä yksi, joka ei mielestäni sen enempää numeroita kaipaa, eikä edes niitä osittaisdifferentiaaleja!
Ilmoita asiaton viesti
Ei vaan mene perille. Mutta ei se mitään, ei ne kaikki differentiaaleja ymmärrä, muuten kuin kopioimalla niiden funktiota, mutta ei sitten osata asettaa niihin mitään sisältöjä. Lueppa nyt vielä kertaalleen mitä puheenvuorossa kaiken kaikkiaan kirjoitetaan ja mitä numeroita siellä käsitellään.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei vaan mene perille.”
Ei yllätä.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on ilmiömäinen kyky toistaa itseäsi, sehän se kehäpäätelmää on.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä täytyy olla sokea tai muuten fakkiintunut, kun ei puheenvuorossa olevia numeroita ymmärretä.
Ilmoita asiaton viesti
Alussa aina määritellään aihe.
->
Ei puhutakaan planeetan ilmastosta ylipäätään vaan ihmisen vaikutuksesta siihen. Täten saadaan hivutettua mittakaava pienemmäksi. Minimaaliseksi se saadaan, kun tietysti todetaan, että ihminen alkoi kaiketi vaikuttaa ilmastoon teollisen vallankumouksen jälkeen.
->
Mittakaava eli aika tuo t on saatu perhosen siipien räpäykseksi kun puhutaan vuosimiljoonien sijaan vuosista.
Kätevää.
Tällöinkin kehittivät joitain hulluja käsitteitä kuten globaalin lämpötilan.
Ja sitten väittävät, että kovasti on mittailtu, vaikka vieläkin voi olla montaa mieltä noista mittailuista.
Ja sitten joutuvat lopulta vertaamaankin koko roskaa, perhosen siipien räpäystä, planetaarisen ilmaston historiaan ja väittää, että
a)lämpösempää on kuin muutoin koska ihminen ja
b)jos tämän hyväksyy tässä on joku ongelma
Ilmoita asiaton viesti
Kun ihmisen toiminta aiheuttaa CO2-päästöjä ilmakehään, se – ja muutkin vastaavat keskimääräiset CO2-päästöt – ovat omiaan aiheuttamaan ilmakehän keskimääräisen CO2-pitoisuuden nousua ilmakehässä. Kun kuitenkin valtamerien pintavesistä tuleva CO2-pitoisuus ilmakehän CO2-pitoisuutta jo hallitsee – uuden, luonnonlakien mukaisen tasapainon saavuttamiseksi – fysikaalisen kemian mukaisesti CO2-päästöt valtamerien pintavesistä ilmakehään vastaavasti pienenevät sitä mukaa, kun valtamerien pintavesiin kosketuksissa olevan ilmakehän CO2-pitoisuus nousee. Näin ollen ilmakehään muualta tulevien CO2-päästöjen ei pitäisi olennaisesti ilmakehän CO2-pitoisuutta nostaa!
Ilmoita asiaton viesti
Väärin. Valtameret ovat CO2′-nettonieluja. CO2-päästöt syntyvät fossiilisista polttoaineista, jotka eivät kaikki sitoudu valtameriin ja maaperään. Ja siksi ilmakehän CO2 on kasvussa (Keeling-käyrä).
Ilmoita asiaton viesti
Tai toisinpäin: valtameret ovat lämmenneet, ja hiilidioksidia on ilmakehässä enemmän sen takia. Valtameret sisältävät suurimman osan hiilidioksidista ja ylläpitävät tasapainoa ilmaston kanssa. Ihmiskunnan CO2 -päästöt eivät riitä selittämään hiilidioksidin määrän nousua. Tulivuoret, maanpäälliset ja merenalaiset, maan sisäinen aktiviteetti, mannerlaattojen liikkeet, lyhyet syklit jne. voivat selittää osan ainakin.
On siis vaikeata todistaa, kumminpäin syyseuraus oikeasti menee!!
Lämpötilalla ohjattu vakio-osapainepainenlähdekö?
Meressä liuenneena oleva CO2 määrä on valtava. 38 000 Gt. Nykyään voidaan arvioida melko tarkasti, paljonko hiiltä varastoituu eri paikkoihin. Meri, jossa on noin 38 000 gigatonnia (Gt) hiiltä, sisältää 16 kertaa enemmän hiiltä kuin maanpäällinen biosfääri, eli kaikki maapallon kasvit ja maaperät, ja noin 60 kertaa niin paljon kuin esiteollinen ilmakehä, eli ennen aikaa, jolloin ihmiset alkoivat muuttaa dramaattisesti ilmakehän CO2-pitoisuutta lisääntyneen hiilen polttamisen vuoksi. Tuolloin ilmakehän hiilipitoisuus oli vain noin 600 gigatonnia hiiltä. Meri on siis suurin hiilivarastoista ja määrää olennaisesti ilmakehän CO2-pitoisuuden. Mereen liukenee CO2 sen osapaineen funktiona likipitäen suoraan verrannollisesti.
Osapaine ~ 0,04 % * (syvyys[m]/10 + 1). Lämpötila vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. 0 – asteiseen veteen liukenee noin 3 kertaa enemmän verrattuna 40 asteiseen veteen.
Ilmoita asiaton viesti
”On siis vaikeata todistaa, kumminpäin syyseuraus oikeasti menee!!”
Ei se mitenkään vaikeata ole. Hiilen kiertoa kuvataan hiilenkiertomalleilla, jotka vastaavat tehtyjä havaintoja ja jotka voidaan vahvistaa myös muilla tavoin, kuten isotooppimittaukset ja happipitoisuuden muutos. Sepite, että ilmakehän CO2-pitoisuus olisi spontaanisti ja ilman ihmisen vaikutusta lähtenyt sattumalta suunnattomaan kasvuun yhtäaikaa teollistumisen kanssa on täysin absurdi.
Ilmoita asiaton viesti
Sepite siitä että pieni jääkausi ei olisi poistanut meriin suuria määriä co2 kaasua on myös melko absurdi.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, että SUUNNATTOMAAN kasvuun. Lähes kasvien nälkärajalta 0,014%-yksikköä lisää pitoisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
No selitähän sitten tämä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1d/Ghgs-epcia-holocene-CO2-en.svg
Ilmoita asiaton viesti
Angervuori selitti jo osan tuosta kommentissaan.
Sen lisäksi on todettavissa, että kun nykyään pystytään mittaamaan hiilidoksidin määrä ilmakehässä varsin tarkkaan, niin aiempina vuosisatoina ja vuosituhansina sitä ei ole pystytty tekemään ja siihen aikaan liittyvä data on vain arviota. On mahdotonta tietää millaisia piikkejä muutamien vuosikymmenten aikanna syystä tai toisesta on vuosituhansiejn vieriessä tapahtunut. Ne piikit eivät näy tuon linkin käyrässä.
Lsäksi on ymmärrettävä kuinka vähän ilmassa on hiilidioksidia ylipäätään. Jos meillä on kymmenen metriä korkea salko, niin yksi PPM on yksi sadasosa millimetriä. Sata PPM on yksi millimetri. Neljäsataa PPM on neljä millimetriä siitä kymmenen metriä korkeasta salosta. 100 PPM:n lisäys tarkoittaa yhden millimetrin lisäystä – siitä kymmenen metriä korkeasta salosta. Sitä ei silmin juuri havaitsisi. Ja lopuksi: hiilidioksidi on maapallon kasvillisuudelle elämän ehto.
Ilmoita asiaton viesti
”On mahdotonta tietää millaisia piikkejä muutamien vuosikymmenten aikanna syystä tai toisesta on vuosituhansiejn vieriessä tapahtunut.”
Hiilidioksidi ei niin nopeasti poistu.
Ilmoita asiaton viesti
Naivistisia vertailuja. Ilmakehässä on nyt n. 420ppm CO2:ta, joka vastaa 0.420g/kg. Niin voisiko Kuinkka laskea, kuinka paljon sitä on koko ilmakehässä. Se on hyvin yksinkertainen kertolasku?
Ilmoita asiaton viesti
Vuosittain on todettavissa, että valtamerien pintavesien keskimääräinen lämpötila ilmakehän keskimääräistä CO2-pitoisuutta hallitsee.
Ilmoita asiaton viesti
Koita nyt ymmärtää, että CO2 nettomääräisesti tulee ihmiskunnan tuottamista fossiilisista päästöistä, jotka sitten imeytyvät valtameriin ja maaperään. Koska maaperän hiilinielut ovat liian pienet, ylijäämä CO2:sta jää ilmakehään.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän ne ihmiskunnan tuottamat CO2-päästöt jäävät ilmakehään, mutta kun fysikaalisen kemian vaikutuksesta valtamerien pintavesistä ilmakehään tulevat CO2-päästöt vastaavasti pienenevät, ilmakehän CO2-pitoisuus mistään ilmakehään muualta tulevien CO2-päästöjen vaikutuksesta ei nouse.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä…
Ilmoita asiaton viesti
Saisiko saman numeroilla, mutta ilman differentiaaliyhtälöitä?
Siis:
Luonnollisten syklien pituudet vuosina ja vaikutukset lämpötilaan asteina.
Ihmisen vaikutus lämpötilaan asteina.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan tähän hieman perusteellisemmin, sillä näyttäisi siltä, ettei puheenvuorossa olevia differentiaaliyhtälöitä täysin ymmärretä:
Milankovichin syklit koostuvat kolmesta pääkomponentista, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon:
Kiertoradan eksentrisyys (elliptisyys):
Kiertoradan muoto muuttuu lähes ympyrästä soikeaksi.
Sykli: noin 100 000 vuotta.
Vaikutus: Tämä voi aiheuttaa muutoksia maapallon saamassa auringonsäteilyssä noin 0.1–0.2 °C.
Akselin kallistuskulma:
Maan akseli kallistuu 22.1° ja 24.5° välillä.
Sykli: noin 41 000 vuotta.
Vaikutus: Tämä vaikuttaa vuodenaikojen eroihin, ja se voi aiheuttaa muutoksia maapallon keskilämpötilassa arviolta 1–2 °C pitkällä aikavälillä, mutta vaikutus jakautuu pitkälle ajalle.
Akselin prekessio (kierroksen kiertyminen):
Maan akselin asento muuttuu Auringon ympärillä.
Sykli: noin 23 000 vuotta.
Vaikutus: Tämä voi vaikuttaa paikalliseen ilmastoon, esimerkiksi vahvistamalla tai heikentämällä monsuunikausia ja muutoksia voi ilmetä satojen tai tuhansien vuosien aikana.
Milankovichin syklien vaikutus tapahtuu hitaasti ja aiheuttaa lämpötilan vaihteluita esimerkiksi jääkausien ja lämpimämpien kausien välillä. Yleensä nämä muutokset ovat muutaman asteen suuruusluokkaa (2-4 °C) pitkien ajanjaksojen kuluessa (kymmeniä tuhansia vuosia). Milankovichin syklit eivät kuitenkaan yksinään selitä nykyistä nopeaa ilmaston lämpenemistä, koska niiden aikaperiodi on paljon pidempi.
Ihmisen vaikutus lämpötilaan
Viime vuosikymmeninä havaittu lämpeneminen on hyvin erilaista, koska sen taustalla on ihmisen toiminta, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, kuten hiilidioksidin (CO₂) ja metaanin (CH₄), lisääntyminen. Tarkastellaan seuraavia lukuja:
Keskimääräinen lämpötilan nousu:
Vuodesta 1880 lähtien maapallon keskilämpötila on noussut noin 1.2 °C (vuoteen 2023 mennessä). Tämä nousu on pääosin tapahtunut viimeisen 50 vuoden aikana, ja suurin osa siitä johtuu ihmisen toiminnasta.
Nopeus:
Ilmastomallit ennustavat, että jos kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat nykyisellä tasolla, maapallon keskilämpötila voi nousta jopa 2–4 °C tämän vuosisadan loppuun mennessä (100 vuoden aikajänteellä).
Kasvihuonekaasujen vaikutus:
Hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä on merkittävä tekijä. CO₂-pitoisuudet ovat nousseet esiteolliselta tasolta noin 280 ppm nykyiseen noin 420 ppm tasoon.
Tämä lisäys aiheuttaa lämpötilan nousun, jonka nopeus on paljon suurempi kuin Milankovichin syklien aiheuttamat muutokset.
Yhteenveto: Milankovich vs. Ihmisen vaikutus
Luonnolliset syklit (kuten Milankovichin syklit) muuttavat maapallon ilmastoa noin 0.1–2 °C asteella kymmenien tai jopa satojen tuhansien vuosien aikana.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on nostanut maapallon keskilämpötilaa 1.2 °C vain 140 vuoden aikana, ja ennusteiden mukaan se voi nousta 2-4 °C seuraavien 100 vuoden kuluessa.
Näiden lukujen perusteella käy selvästi ilmi, että ihmisen toiminta aiheuttaa lämpötilan muutoksen huomattavasti nopeammin ja voimakkaammin kuin luonnolliset syklit, kuten Milankovichin syklit.
NASA ja monet muut tutkimuslaitokset ovat todenneet, että Milankovichin syklit eivät selitä nykyistä ilmaston lämpenemistä, koska syklit vaikuttavat hyvin hitaasti, kun taas ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos tapahtuu nopeasti ja on havaittavissa jo vuosikymmenissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Tämä oli helppo ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä nyt vain unohtui (luodaan tarkoituksella vaikutelma), että ilmasto olisi ilman ihmistä joku hitaasti muuttuva ilmiö. Näin ei suinkaan ole. Helpointa on käyttää heidän omaa termiään eli tipping pointtiaan (keikahduspiste) joka saa aikaan aika ajoin valtavia muutoksia joista helppo on ymmärtää vaikka suuret tulivuorten purkaukset, merivirtojen häiriöt & mannerjäätikön suuret muutokset.
Joskus kai pystymme näitä jopa ennakoimaan. Toistaiseksi emme näitä edes kunnolla ymmärrä.
Paras esimerkki ihmiselle on jopa saagoissa esiintyvä loputon talvi (Fimbulvetr) jääkauden lopulla jolloin tätä kesti vaatimattomat 1200 vuotta putkeen.
->
ilmastollisia ilmiöitä:
”Dansgaard-Oeschger -tapahtumat:
Nämä olivat nopeita lämpenemisjaksoja jääkauden aikana, jolloin lämpötilat nousivat useita asteita muutamien vuosikymmenien aikana. Näitä tapahtumia on havaittu jääkairanäytteistä Grönlannista, ja niitä esiintyi säännöllisesti noin 1470 vuoden välein. Vaikka nämä tapahtumat eivät aina johda pitkäaikaiseen ilmastonmuutokseen, ne osoittavat, kuinka nopeasti ilmasto voi muuttua.
Heinrich-tapahtumat:
Näissä ilmiöissä valtavia jäävuoromassoja irtosi Pohjois-Atlanttiin, mikä laski meriveden lämpötilaa ja vaikutti globaaliin ilmastoon. Nämäkin tapahtumat liittyvät jääkauden aikaisiin jaksottaisiin ilmastonmuutoksiin.
Holoseenin kylmät vaiheet:
Vaikka holoseenin aikana ilmasto on ollut suhteellisen vakaa, pienempiä kylmenemisvaiheita on silti esiintynyt, kuten ns. ”pieni jääkausi” noin 1300–1850 jKr. Tämäkin oli huomattavasti lievempi kuin nuorempi dryas, mutta osoittaa, että ilmastossa voi tapahtua äkillisiä muutoksia myös ilman suurta luonnonkatastrofia.”
Nämä väittävät, että edellistä geologista kautta kesti vaatimattomat 2,5 miljoonaa vuotta ja että meidän aikamme juuri alkoi eli holoseeni. Minkähän pituinen kausi tästä sitten tulee ja millaiset ilmiöt nyt vallitsevat? Voi toki uskoa, että joku mallintaa – simuloi vaikka seuraavat miljoona vuotta joka nyt on kai sitten oikea aikaskaala
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni
Ilmoita asiaton viesti
Tähän voi lyhyesti todeta, että viimeisten n. 170:n vuoden aikana, ilmaston lämpötila on noussut n. 1.2°C. Jos verrataan tätä lämpötilaa luonnollisiin muutoksiin (Milankovich syklit esim. 20000 vuotta) samaan aikaskaalaan 170 vuotta, lömpötilavaikutus on mitätön.
Ilmoita asiaton viesti
Ikään kuin hiilidioksidi ei olisi imeytynyt valtameriin lainkaan.
Suomessa lämpötilaa alettiin mittata 1860 -luvulla. Siitä lähtien ilmasto on lämmennyt tasaiseen tahtiin. Ihmiskunnan CO2 -päästöt ovat sen sijaan kasvaneet eksponentiaalisesti noista ajoista.
Tästäkös tuleekin tuo logaritminen käyttäytyminen CO2:n määrän ja ilmaston lämpötilan välillä? Tämä logaritminen yhteys epäilyttää. Lämpötila nousee lineaarisesti, kun päästöjen määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
P.S. mielenkiintoinen linkki: https://jitkonen.fi/?p=2115
Ilmoita asiaton viesti
Mistä niin päättelet, ettei lainkaan? Ja toisaalta, minua ei kiinnosta ”karvalakkiversiot” mihin linkkinä viittaat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi lämpeni välillä 1916-1935 peräti 2°C. Tässä sitä muutosnopeutta jota herra Sinivirta ei osaa selittää.
Ilmoita asiaton viesti
Selitys on hyvin yksinkertainen: Lehtisellä on aikaperspektiivi hukassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä olen Sinivirralle kertonut kymmeniä kertoja mutta, kun Sinivirta ei ymmärrä lukuja.
1 = yksi
2 = kaksi
3 = kolme
jne…
Ilmoita asiaton viesti