Logiikkaa ja yhteenvetoja ilmastosta: osa 4 – mikä on luonnollista lämpötilan vaihtelua?

Pilvien muodostumisen muut mekanismit

Kaikkein efektiivisin vaikutus luonnollisen lämpötilan vaihteluun tulee juuri silloin, kun on täysin pilvetön taivas, tai sitten pilvipeite on niin tiheä, ettei Auringon säteily pääse läpi Maan pinnalle. Tämä on tietysti ääritapaus, sillä harvoin koko ilmakehä on täysin pilvetön tai pilvinen. 

Mutta jos ajatellaan ilmakehän tilavuutta koko maapallon yli ja tehdään siitä luonnollisen lämpötilan vaihtelun arvio silloin, kun otetaan huomioon astrofyysikko Henrik Swensmarkin hypoteesi.

Svensmarkin hypoteesi pähkinänkuoressa on seuraava: kosmiset säteet ovat atomifragmentteja – enimmäkseen ytimiä – jotka on puhallettu avaruuteen räjähtävistä tähdistä, jotka jatkuvasti pommittavat Maata. Kun ne saapuvat ilmakehään, niiden sähkövaraus auttaa muodostamaan molekyyliryhmiä – aerosoleja – jotka puolestaan ​​toimivat siemeninä tai ytiminä, jotta vesipisarat tiivistyvät niiden ympärille ja muodostavat pilviä. Lisää kosmisia säteitä tarkoittaa enemmän ”pilvikondensaatiota” (CCN), enemmän pilviä ja kylmempää ilmastoa. Vähemmän kosmisia säteitä tarkoittaa lämpimämpää ilmastoa. Auringon aktiivisuuden aikoina, jolloin auringonpilkkuja on enemmän, oman tähtemme magneettikenttä auttaa suojaamaan Maata kosmisilta säteiltä, ​​mikä tarkoittaa vähemmän pilvien muodostumista ja siten korkeampia lämpötiloja. Kun Aurinko on ”hiljainen”, ilmakehässä on enemmän ionisaatiota, mikä tarkoittaa enemmän pilviä ja viileämpää ilmastoa.

Maahan tulevasta kosmisesta säteilystä on myös tehty suoria havaintoja

Paitsi että kosminen säteily vaihtelee, se osoittaa myös lievää nousevaa trendiä aikavälillä 2003 – 2020. Mikä tarkoittaa, että ”lisää kosmisia säteitä, sitä enemmän pilvikondensaatiota (CCN), enemmän pilviä ja kylmempi ilmasto”. 

Lähde: Oulun yliopisto

http://cosmicrays.oulu.fi/

Mutta miten luonnollinen lämpötilavaihtelu käyttäytyy, juuri päinvastoin!

Lähde: Met Office

Entä sitten ONI (Oceanic Nino Index), AO (Arctic Oscillation Index) ja PNA (Pacific North American Index). Niistä enemmän osassa 5.

0
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu