Malli mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua, jos ihmiskunta jatkaisi nykyisellä tahdilla?
Malli
Ihmiskunnan aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten ilmastonmuutos, biodiversiteetin väheneminen ja saastuminen, voivat ylittää luonnon kyvyn toipua, mikä voi johtaa ekosysteemien romahtamiseen ja elinympäristöjen tuhoutumiseen. Jos ihmiskunta jatkaa nykyisellä tahdilla, voimme odottaa:
1. Ilmaston lämpenemistä: Keskimääräinen lämpötila voisi nousta merkittävästi, mikä vaikuttaa sääilmiöihin ja ekosysteemeihin.
2. Biodiversiteetin vähenemistä: Lajikato kiihtyy, ja ekosysteemit menettävät kyvyn toimia.
3. Veden ja ravinteiden ehtyminen: Vesivarojen ja maaperän laadun heikkeneminen voi johtaa nälänhätään ja konflikteihin.
Matemaattisesti tämä voitaisiin kuvata seuraavasti. Merkitään, että N(t) on populaation koko ja H(t) on ympäristön tila, joka voi heikentyä ihmistoiminnan vuoksi:
∂N/∂t rN (1 – N/K) – αHN
∂H/∂t = –βN – γH
Missä:
- r = kasvuaste.
- K = kantokyky.
- α = ihmistoiminnan vaikutus populaatioon.
- β = ympäristön heikkenemisen nopeus populaation vuoksi.
- γ = ympäristön luonnollinen heikkeneminen.
Tämä malli kuvaa, kuinka ihmistoiminta vaikuttaa sekä populaatioon että ympäristöön. Jos α ja β ovat suuret, tulevaisuus voi olla uhkaava ja elinolosuhteet saattavat heikentyä voimakkaasti.
Nyt herää kysymys: ovatko α ja β kasvamassa tällä hetkellä? Mielestäni ovat niin kauan, kunnes ihmispopulaatio taittuu. Lopultakin kyse on vain siitä, miten kehitys kehittyy ja mihin suuntaan. Sitä on kuitenkin aivan turhaa jäädä odottamaan, että kulman takana olisi välitön maailmanlaajuinen katastrofi, se on lähinnä liian vilkasta mielikuvistusta ja pelon lietsontaa.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Mutta hyvin todennäköistä on, että se jatkaa samoin periaattein, kuin se oli esim. 1827, kun ranskalainen luonnontieteilijä Joseph Fourier keksi kasvihuoneilmiön perusmekanismin: ilmakehä päästää hyvin lävitseen valoa, mutta ei lämpösäteilyä, joksi valo muuttuu maassa. Niinpä kasvihuoneilmiön ansiosta maapallon keskilämpötila on n. +15°C n. -18°C sijaan ja toivottavasti, se ei tule tästä merkittävästi koskaan muuttumaan.
Totta, keskimääräinen lämpötilan nousu joka kaventaa lämpöeroja vaikuttaa tosiaan sääilmiöihin mm. vähentämällä myrskyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta ymmärrettäisiin, mistä tässä puheenvuorossa on kyse, muuttujien α ja β kasvu on suoraan yhteydessä maapallon keskilämpötilaan.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus: ”….Joseph Fourier keksi kasvihuoneilmiön perusmekanismin: ilmakehä päästää hyvin lävitseen valoa, mutta ei lämpösäteilyä, joksi valo muuttuu maassa”.
Blogisti toistelee yleistä väitettä, että ilmakehä päästää hyvin lävitse valoa, mutta ei lämpösäteilyä. Tämä väite tarkoittaa, että maapallolle tuleva auringonvalo (hieman laventaen lyhytaaltoinen auringosta peräisin oleva lyhytaaltoinen säteily) pääsisi hyvin perille maanpinnalle, mutta maanpinnan säteilemä pitkäaaltoinen säteily eli infrapunasäteily pääsisi huonosti avaruuteen, koska sitä imeytyy ilmakehän kasvihuonekaasuihin, aerosoleihin ja pilviin. Eihän blogisti ole yksin tämän väitteen kanssa, koska tätä ilmaisua löytyy tieteellisistä julkaisuistakin.
Numeroarvot osoittavat jotain muuta. Maapallolle tulee auringosta varsin tarkkaan 340 W/m2 jaettuna koko maapallon pinta-alalle. Tästä määrästä vain 165 W/m2 päätyy maapallon pinnalle asti, koska n.100 W/m2 heijastuu takaisin ja n. 75 absorboituu ilmakehään. Maahan asti päätyy siis noin puolet eli n. 49 % auringon lyhytaaltoisesta säteilystä.
Maapallo emittoi eli säteilee pitkäaaltoista säteilyä n. 395 W/m2 ja avaruuteen päätyy n. 240 W/m2 eli 61 %. Matematiikan lakien mukaan pitkäaaltoista säteilyä pääsee ilmakehän lävitse 61 %, joka on prosenttilukuna suurempi kuin 49 %. Lopputulos: maapallon ilmakehä läpäisee infrapunasäteilyä paremmin kuin lyhytaaltoista säteilyä.
Ei kannata lähteä kikkailemaan valon ja lyhytaaltoisen säteilyn erolla, koska lyhytaaltoinen säteilykin pitää ottaa huomioon sen energiasisällön perusteella eli kaikki aallonpituudet. Ei myöskään kannata kikkailla sillä, että lyhytaaltoisen säteilyn heijastusta ei lasketa. Jos infrapunasäteily heijastuisi takaisin, niin tottakai se otettaisiin huomioon, että sekään osuus ei läpäise ilmakehää.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä kikkailut ovat hyvin kaukana jo vuodesta 1827. Eiköhän se kikkailu ole lähtöisin aivan muualta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/malli-siita-mita-tulevaisuudessa-voisi-tapahtua-jos-ihmiskunta-jatkaisi-nykyisella-tahdilla/#comment-4221298
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastauksestasi. Se oli aivan odotusteni mukainen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottu, tämä puheenvuoro liittyy muuttujien α ja β kasvuun, jotka ovat suoraan yhteydessä maapallon keskilämpötilaan. Se miten Joseph Fourier aikoinaan määritteli kasvihuoneilmiön mekanismin, se edelleen pätee, vai oletko eri mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän Fourier mittasi pakastinlämpötilan.
Ilmoita asiaton viesti