Meidän yhteinen maapallomme ja elinkelpoinen kasvihuoneilmiö – NEO (NASA Earth Observations) ja Mars lento
Meidän yhteinen maapallomme ja elinkelpoinen kasvihuoneilmiö – NEO (NASA Earth Observations) ja Mars lento
Sputnik-1 oli ensimmäinen Maata kiertävä keinotekoinen satelliitti. Sen laukaisi Neuvostoliitto 4. lokakuuta 1957 ja se pysyi kiertoradalla kolme kuukautta. Yhdysvallat laukaisi ensimmäisen Explorer 1 -satelliittinsa 31. tammikuuta 1958.
Pelkästään NASA:n laukaisemia suoritettuja satelliittimissioita on tällä hetkellä avaruudessa 48, nykyisiä 29 ja tulevia 17, eli yhteensä 94 satelliittia. Joukossa on myös Suomi NPP (NOAA).
Jokaisella niistä on oma tehtävänsä. Eli saamme valtavan määrän informaatiota reaali-ajassa mitä tapahtuu avaruudessa, -auringossa, -maapallolla ja ilmakehässä. Viime vuosikymmeninä on kiinnitetty huomio lämpötilan kehittymiselle.
https://eospso.gsfc.nasa.gov/index.php
Maapallon tarkimpia globaaleja pinta-lämpötiloja (thermometer-based records) on ryhdytty mittaamaan jo vuodesta 1850. Tämän kaiken perusteella aikasarjat osoittavat, että maapallo on lämmennyt vuodesta 1850 ~1°C.
Miten luotettavaa tämä tieto on? Jos näitä menetelmiä ei olisi kehitetty, meillä olisi edelleen käytettävissämme vain pätkä narua ja muutama keppi ja kiviä, sekä filosofisia ajatuksia jostakin, mitä emme olisi kyenneet todentamaan.
Tähän kohtaan voisin lainata Albert Einsteinia joka aikanaan totesi:
”En tiedä millä aseilla kolmas maailmansota soditaan, mutta neljäs maailmansota tullaan sotimaan kepeillä ja kivillä”.
Vaikka oheinen brutaali lainaus ei suoranaisesti liity itse teemaan, maapallon kohtalo on meidän käsissämme. Ihmisen vaikutus näkyy sekä avaruuteen, että maamittaus-asemien lukemissa lämpötilan kasvuna, minkä aiheuttaa luonnollisessa kasvihuoneilmiössä tapahtuva muutos.
Taustalla on kuitenkin edelleen suurvaltojen militaariteknologia ja asevarustelu, sekä avaruuden valloituksen uudet haasteet.
Seuraava miehitetty lento Marsiin on lähempänä kuin uskommekaan. NASA kehittää ydinkäyttöistä rakettia, joka veisi ihmiset Marsiin hujauksessa. Eli nykyisellä teknologialla yhdensuuntainen matka Marsiin kestäisi 9 kuukautta, ydinkäyttöisellä vain 3 kuukautta.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/29bc94e1-d964-45c6-ac63-83671fe461fb
Ihmisen elimistö ei kestäisi useamman vuoden painottomuutta vaikkapa lennolla Marsiin, vaan surkastuisi kaikilta osin niin, että paluu painovoimakenttään olisi tappava.
Lisäksi maapallon magneettikentän ulkopuolella kosminen säteily on tappavaa, sillä ihminen ei voi valmistaa avaruusaluksia paksulla lyijysuojuksella.
Vaikka joskus valmistettaisiin huippunopeita avaruusaluksia, mitä tekemistä ihmisellä on Marsin äärimmäisen vihamielisessä ympäristössä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsin_asuttaminen
Ilmoita asiaton viesti
Mars lento ei missään tapauksessa ole helppo, sitä on simuloitu vuosikymmeniä. Nasa on pohtinut miehitettyjä lentoja Marsiin jo 1950-luvulla.
Ilmoita asiaton viesti
Näin insinöörinä väitän, että ihmisen lähettäminen Marsiin ja takaisin on teknisesti helppo tehtävä. Ongelmat johtuvat politiikasta tai rahoituksesta, mikä sinänsä on ymmärrettävää, koska Mars matkailu ei ole järkevää.
Ilmoita asiaton viesti
Se olisikin vain harjoitus, ja keino kehittää tiedettä, teknologiaa ja saada taloudellista aktiviiteettia kuten pari uutta piilaaksoa.
Oikeasti ihmiskunnan täytyisi selviytyäkseen tehdä geeneistä varmuuskopio toiseen aurinkokuntaan. Se ei ole enää ole helppo tehtävä. Edes se pitkä matka ei ole se ongelma vaan se, että miten populaatio saa rakennettua elinympäristön todennäköisesti tuntemattomassa ympäristössä niin että saa resurssinsa sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ydinkäyttöinen raketti toteutuu, lento Marsiin ja takaisin ei ole ongelma. Matka kestäisi yhteensä vain ~6 kuukautta. Astronautteja ja kosmonautteja on koulutettu ks. lentoa varten jo vuosia, sama koskee painottomuuden vaikutuksia. NASA on myös luottavainen siinä, että sekä auringosta tuleva säteily, että kosminen säteily voidaan kyetä estämään. Kuitenkin tätä ennen ja tai samaan aikaan olisi kyettävä ratkaisemaan kasvihuoneilmiön voimistumisen hidastaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitit varmaan että se säteily pystytään ehkä ”torjumaan” eikä estämään 🙄 .
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä mitä tarkoitin sanaa estämään. Synonyymeja sanalle estää on mm:
– rajoittaa (säteilyä)
– rajata (säteilyä)
– vähentää (säteilyä)
– hankaloittaa (säteilyä)
– vaikeuttaa (säteilyä)
– jarruttaa (säteilyä) jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteen kuvalehdessä on muutamia pitkiä artikkeleita, mitkä liittyvät miehitettyyn lentoon Marsiin ja kuinka ne toteutetaan.
Esimerkiksi ilman tuottamiseen tarvitaan saastuttavaa teollisuutta ja ilmakehän kehittämiseksi täytyy saastuttaa sen verran.
Sinne lähetetään useita eri moduuleja miehistöille varten, missä ne voivat hyödyntää Marsin materiaaleja rakentaakseen siirtokunnan perustarpeet, joten maalta ei oteta kuin tärkeimmät hyviksi havaidut kasvit, mitkä kestävät Marsin kovaa ilmastoa.
Näitä asioita on tutkittu niin kauan ennen 2000-lukua ja moneen kertaan suunnitelmat ovat muuttuneet uusien tutkimuksien vuoksi ja koko ajan parannellaan, jotta miehistö pärjäisi omillaan eikä olisi riippuvainen maastamme.
Nyt se miehitetty lento on aina lähempänä ja ehkä tulee samanlainen tapahtuma kuten kuulento historiassa mutta nykyaikaisemmin katsellaan sitä 24 tuntia olevaa kanavaa, missä voi seurata Mars-miehistön elämää sekä kaikki tilpehöörit.
Ilmoita asiaton viesti
Vai marsin kovaa ilmastoa. Taitaa olla aika paljon isompi ongelma sen kaasukehä ja sen harvuus. Paine on alle sadasosa meikäläisestä.
Sitten pitäisi suojautua säteilyltä ja avaruudesta tulevalta kamalta.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi kuvitella, että vesikerros suojaa säteilyltä, ja vettä kuitenkin tarvitaan. Eli jos ne vesisäiliöt olisi rakennettu kerrokseksi seinien väliin niin homma voisi ratketa sillä.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan nyt ensin, että miten se matka sinne Marsiin ja takaisin onnistuu niin, ettei itse lennon aikana tapahdu ongelmia.
Marsin miehittäminen onkin sitten kertaluokkaa vaikeampi kysymys. Ehkä se vaatisi ensin emäaluksen Marsia kiertävälle radalle, mistä sitten voitaisiin laskeutua Marsin pinnalle.
Ongelmana on myös polttoainejärjestelmät, sekä laskeutujassa että emäaluksessa. Eli jos ydinkäyttöinen järjestelmä onnistuu ja jos Marsista löytyy uraania, siitä voitaisin valmistaa lisää polttoainetta.
Säteilyltä suojautuminen on myös vaikea tehtävä, mutta NASA:n mukaan se ei olisikaan aivan mahdoton ongelma.
Eiköhän tämä olisi se ensimmäinen varsinainen missio.
Kun vielä keksitään, että miten voimme estää Maapallon kasvihuoneilmiön voimistuminen, ehkä silloin myös Marsin valloitus tulee suuremmalla todennäköisyydellä onnistumaan.
Ilmoita asiaton viesti