Meteorologien selvitys pohjoisen pallonpuoliskon poikkeuksellisesta sääilmiöstä

Meteorologien selvitys pohjoisen pallonpuoliskon poikkeuksellisesta sääilmiöstä

Polaaripyörre syntyy ylempään ilmakehään napa-alueen ympärille ja se kätkee sisäänsä arktisen kylmän ilmamassan. Jos pyörre syystä tai toisesta hajoaa, kylmää ilmaa pääsee valumaan eteläisemmille leveysasteille.

Muistellaan hetki viime talvea. Eteläisen Suomen osalta kunnon talvesta ei voida edes puhua, sillä esimerkiksi Helsingissä ja Turussa meteorologisen määritelmän täyttävää termistä talvea kesti vaivaiset viisi vuorokautta – se on ennätyksellisen vähän.

Suomen talvisäät heittelevät laidasta laitaan, sillä kuulumme väli-ilmastoon, jossa on piirteitä sekä Atlantin merellisen lauhasta että Venäjän mantereisen kylmästä talvi-ilmastosta.

On sattumasta kiinni, mistä suunnasta meillä milloinkin tuulee ja mitkä ilmamassat talvisäätämme muovaavat. Suursäätyypin ja vallitsevan tuulensuunnan määrittelee leveysasteillamme ennen kaikkea polaaripyörre.

Polaaripyörre syntyy äärimmäisistä lämpötilaeroista

Polaari- eli napapyörre syntyy kiertämään napa-aluetta talvikuukausiksi, kun napa-alueen ja tropiikin väliset lämpötilaerot kasvavat äärimmilleen. Polaaripyörre lukitsee sisäänsä arktisen kylmän ilman, joka pysyy visusti pyörteen sisäpuolella loukussa, mikäli polaaripyörteestä pääsee syntymään tiivis.

Polaaripyörteen reuna-alue yltää tyypillisesti Suomen leveysasteille. Mitä nopeammin napa-alue jäähtyy syyskuukausina ja mitä laajempi jääpeite sitä ympäröi, sen tiiviimpää polaaripyörrettä voidaan odottaa.

Vahvan polaaripyörteen aikana länsivirtaukset ovat keskimäärin voimakkaita leveyspiirillä 60 °N eli juurikin Suomen kohdalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että matalapainetoiminta on Atlantilla vilkasta ja sieltä kulkeutuu sateita ja lauhaa meri-ilmaa myös Suomeen.

Tiiviin polaaripyörteen aikana talvisäämme on leutoa, sateista ja osassa maata myös lumetonta. Talvi 2019–2020 on hyvä esimerkki voimakkaan napapyörteen vaikutuksista.

Kun polaaripyörre hajoaa, talvisäämme hyytyy

Tiiviskin polaaripyörre voi hetkessä hajota tai jakaantua useammaksi pyörteeksi, jolloin hyistä, arktista ilmaa vyöryy eteläisemmille leveysasteille. Tällöin länsivirtaukset keskimäärin heikkenevät leveysasteillamme ja vaihtuvat itätuuliksi, jolloin sää hyytyy.

Talvisin polaaripyörteen heikkenemisen voi aiheuttaa napa-alueen ympäristössä tapahtuva voimakas ja äkillinen stratosfäärin lämpeneminen (Major Sudden Stratospheric Warming). Keväisin polaaripyörre puolestaan hajoaa luonnollisista syistä, sillä pohjoisen napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot pienenevät.

Polaaripyörteen jakaantuminen on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen ilmiö, sillä stratosfääri pääsi lämpenemään Siperian yllä äkillisesti vuodenvaihteessa. Tämän seurauksena osassa Eurooppaa saattaa olla edessä kylmin sydäntalvi moneen vuoteen.

Meteorologit seuraavat polaaripyörteessä tapahtuvien muutosten vaikutusta talvisäähän keskipitkistä sääennusteista, jotka yltävät neljän viikon päähän.

Polaaripyörteen vaikutuksissa sattuma mukana

Mainittakoon vielä, että polaaripyörteen heikkenemisen vaikutukset ovat täysin sattumanvaraisia. Kun huomataan, että stratosfääri yllättäen lämpenee lähellä napa-aluetta, voidaan todeta, että tavanomaista kylmemmän talvisään todennäköisyys on kasvanut keskileveysasteilla.

Kylmeneminen on kuitenkin paikallista ja useimmiten se tapahtuu Euraasiassa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa, mutta ei suinkaan kaikkialla samanaikaisesti. Talvisää voi hyytyä joillain näistä alueista kuta kuinkin viikon tai kahden viiveellä stratosfäärin voimakkaasta lämpenemisestä.

Esimerkiksi Euraasiassa ja Yhdysvaltojen itäosassa tavanomaista kylmempää talvisäätä voi kestää muutamankin kuukauden polaaripyörteen heikkenemisen seurauksena.

(Meteorologit)

Kysymys on siis äärimmäisen voimakkaista lämpötila-eroista ja kuten meteorologit toteavat, kylmeneminen on kuitenkin paikallista  ja useimmiten se tapahtuu Euraasiassa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa, mutta ei suinkaan kaikkialla samanaikaisesti.

Vaikka polaaripyörre on hyvin dokumentoitu, sen äärimmäinen käyttäytyminen on seurausta ilmastonmuutoksesta. Maapallon lämpeneminen on johtanut arktisen merijään menetykseen, mikä muutti erittäin heijastavan jäisen pinnan tummaksi absorboivaksi pinnaksi. Muutos lämmittää korkeampia leveysasteita ja vähentää lämpötilaeroa lämpimämmän keskileveyden ja napa-alueen välillä. Tämä heikentää ja epävakauttaa polaarista suihkuvirtausta, jolloin se putoaa matalammille leveysasteille ja tuo polaarisen ilman kauemmaksi etelään. Tuleva ilmastonmuutos heikentää edelleen polaarista suihkuvirtausta, mikä tuottaa äärimmäisiä ja epätavallisia säämalleja.

Luonnollinen kasvihuoneilmiö ja siellä tapahtuvat muutokset edelleen säätelevät globaalia lämpötilaa, vaikka auringon aktiivisuus laskisi tai nousisi merkittävästi.

HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI) Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Kantavia voimia mm. Albert Einstein. (𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu