Ilmastonmuutoksen syiden ratkaisemiseksi, löytyy myös helpompia tapoja – ihmisen dominanssi!
Otetaan kerran vielä alusta
Milankovićin syklit ovat serbialaisen tiedemiehen Milutin Milankovićin kehittämä teoria, joka selittää maapallon ilmaston pitkän aikavälin vaihteluita. Teoria perustuu maapallon kiertoradan ja akselikulman muutoksiin, jotka vaikuttavat siihen, kuinka paljon auringon säteilyä maapallon eri osat saavat. Näillä sykleillä on tärkeä rooli jääkausien synnyssä ja loppumisessa.
Milankovićin syklit koostuvat kolmesta pääkomponentista:
1. Eksentrisyys (kiertoradan soikeus): Maapallon kiertorata Auringon ympäri muuttuu hieman soikeaksi ja takaisin pyöreäksi noin 100 000 vuoden välein. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka paljon auringonvaloa maapallo saa eri aikoina.
2. Akselin kallistuskulma (inklinaatio): Maapallon pyörimisakselin kallistuskulma vaihtelee noin 41 000 vuoden jaksoissa 22.1 asteen ja 24.5 asteen välillä. Mitä suurempi kallistuskulma, sitä suurempia ovat vuodenaikojen väliset erot lämpötilassa.
3. Prekessio (akselin keinahtelu): Maapallon pyörimisakseli keinahtaa noin 26 000 vuoden sykleissä. Tämä vaikuttaa siihen, missä vaiheessa kiertorataa eri vuodenajat esiintyvät, mikä voi voimistaa tai lieventää niiden vaikutusta.
Yhdessä nämä syklit vaikuttavat maapallon ilmastoon pitkällä aikavälillä ja voivat laukaista jääkausia ja lämpimiä jaksoja, kun auringonsäteilyn jakautuminen maapallon pinnalle muuttuu.
Mikä näistä sykleistä vaikuttaa eniten maapallon ilmastoon?
Milankovićin sykleistä eksentrisyys eli maapallon kiertoradan soikeus vaikuttaa eniten maapallon ilmastoon jääkausien ja interglasiaalikausien vaihtelujen kannalta. Tämä sykli, jonka jakso on noin 100 000 vuotta, säätelee auringonvalon määrää, jonka maapallo saa vuoden aikana. Kun kiertorata on soikeampi (suurempi eksentrisyys), maapallo on kauempana auringosta osan vuotta, mikä vähentää auringon säteilyä ja voi edistää jääkauden alkamista.
Vaikka eksentrisyys ei yksinään ratkaise jääkausien syntyä, se on voimakkaasti yhteydessä niihin ja nähdään merkittävimpänä syklinä pitkän aikavälin ilmastovaihteluissa. Eksentrisyys toimii yhdessä akselin kallistuskulman ja prekession kanssa, jotka taas vaikuttavat vuodenaikojen voimakkuuteen ja auringon säteilyn jakautumiseen. Näiden kolmen syklin yhteisvaikutukset johtavat jääkausien syntyyn ja loppumiseen.
1. Eksentrisyyden mallintaminen
- Eksentrisyyden e (t) mallintaminen jaksollisena funktiona, joka vaihtelee 0.0050 ja 0.0058 välillä (voi tarkistaa asianmukaisista lähteistä) 100 000:n vuoden aikana. Eksentrisyys siis kuvaa Maan kiertoradan muotoa ja sen vaihtelut liittyvät kiertoradan parametrien, kuten eksentrisyyden muutoksiin.
2. Sinusoidinen approksimaatio
Koska eksentrisyys vaihtelee säännöllisesti ajan myötä, se voidaan hyvin approksimoida sinusoidisella funktiolla. Sinusoidinen funktio on tyypillinen malli säännöllisille ja jaksollisille ilmiöille, kuten kiertoradan muodon muutoksille.
Esimerkki sinusoidisesta funktiosta
e (t) = A sin (2π/T x t + φ) + D
- A = 0.058 – 0.005/2 = 0.0265 on amplitudi.
- T = 100 000 vuotta on jakson pituus.
- D = 0.058 + 0.005/2 = 0.0315 on eksentrisyyden keskitaso.
- φ = vaihekulma, jonka voimme asettaa nollaksi yksinkertaisuuden vuoksi (φ = 0).
Eksentrisyyden muutosnopeus
Eksentrisyyden muutosnopeus on funktion derivaatta ajan suhteen, eli:
de(t) / dt = A x 2π/T cos (2π/T x t + φ)
Koska φ = 0, tämä yksinkertaistuu muotoon:
de(t)/dt = A x 2π/T cos (2π/T x t)
Lasketaan arvoilla
Sijoitetaan arvot yhtälöön:
- A = 0.0265
- T = 100 000 vuotta
- 2π/T = 2π/100 000 = 6.2832 x 10-5 radiaania/vuosi
Derivaatan yhtälöksi saadaan:
de(t)/dt = 0.0265 x 6.2832 x 10-5 cos (6.2832 x 10-5 x t)
de(t)/dt = 1.6643 x 10-6 cos (6.2832 x 10-5 x t)
Muutosnopeuden laskeminen
Muutosnopeus riippuu t -arvosta (ajasta syklin aikana). Kosinin arvo vaihtelee välillä -1 ja 1. Tämä tarkoittaa, että:
- Suurin mahdollinen muutosnopeus tapahtuu, kun cos (6.2832 x 10-5 t) = ± 1, eli silloin:
de(t)/dt = ± 1.6643 x 10-6 vuodessa
- Pienin muutosnopeus tapahtuu, kun cos (6.2832 x 10-5 t) = 0, jolloin muutosnopeus on nolla:
de(t)/dt = 0
Näiltä osin yhteenveto
Eksentrisyyden muutosnopeus ajan funktiona on erittäin hidas, korkeintaan n. ± 1.6643 x 10-6 eksentrisyyden yksikköä vuodessa. Tämä hidas vaihtelu tukee sitä, että 100 000 vuoden sykli ei vaikuta merkittävästi nykyilmastoon.
Ihmisen aiheuttama muutosnopeus (CO2 -pitoisuuden kasvuvauhti)
Voimme yksinkertaistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen muutosnopeutta yksinkertaisella differentiaaliyhtälöllä, joka kuvaa esimerkiksi kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO₂), pitoisuuden nopeaa kasvua. Tällöin voidaan tarkastella hiilidioksidipitoisuutta ajan funktiona.
Yksinkertainen differentiaaliyhtälö ihmisen aiheuttamalle hiilidioksidipitoisuuden muutokselle voisi olla muotoa:
dC(t)/dt = r C(t)
- C (t) = hiilidioksidipitoisuus ajan hetkellä t.
- r = kasvunopeuskerroin, joka kuvastaa ihmisen aiheuttamaa hiilidioksidin nopeaa kertymistä ilmakehään (esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön vaikutus).
- dC(t)/dt kuvaa hiilidioksidipitoisuuden muutosnopeutta ajan suhteen.
Tämä on eksponentiaalinen kasvu, jossa hiilidioksidipitoisuus kasvaa ajan myötä, ja mallinnus osoittaa ihmisen aiheuttaman nopean muutoksen ilmastossa verrattuna Milankovićin syklien luonnollisiin ja hitaisiin vaihteluihin.
Perustelut
- Milankovićin syklien eksentrisyyden ja muiden tekijöiden vaikutus ilmastoon on erittäin hidas ja tapahtuu kymmenien tuhansien vuosien aikana. Esimerkiksi eksentrisyyden vaihtelu antaa muutosnopeudeksi vain ≈ 1.6643 x 10-6 yksikköä vuodessa.
- Ihmisen aiheuttama hiilidioksidipitoisuuden nousu on huomattavasti nopeampi, sillä hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli 50 % esiteollisesta ajasta vain ≈ 150–200 vuoden aikana.
Tämän teeman toistaminen ei ehkä miellytä kaikkia, mutta pyrin tässä selvittämään tätä perus ideaa luonnollisten ja ihmisen aiheuttamien muutosnopeuksien suhteella, missä ihmisen toiminta hyvin selkeästi nykyistä ilmastoa dominoi.
Voi hyvänen aika. Eikö tämä ole jo selvitetty että on muitakin syklejä, tunnettuja ja tuntemattomia.
Kun otetaan pieni pätkä aikaa, vaikkapa vuodesta 1961 tähän päivään, siihe mahtuu monenlaista sykliä joita kaikkia ei edes tunneta.
Jopa aika 1850 – 2024 on lyhyt aika maapallolle ja hitaille sykleille. Kaiken lisäksi on aika outoa väittää että ihmiskunnan hiildioksidipäästöt olisivat olleet kovin kummoisia ennen vuotta 1950.
Voisin muistuttaa että lämmennyt on vuodesta 1699. Se voi olla sykli jota emme tunnista sykliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on parempi että Karinen jättää väliin nuo kommenttinsa, koska hän ei ymmärrä sitä tosiasiaa, että jääkaudet ja interglasiaalikaudet ovat luonnollisia syklejä (100 000 vuotta) joiden yksikköhitaus aikavälillä 150–200 vuotta, ei vaikuta nykyilmastoon millään tavalla. Vaan nykyilmastossa on kyse ihmisen dominassista, mikä voidaan havaita hiilidioksidin kasvun muutosnopeutena. Tämä on hyvin yksikertaista kalkulointia, suosittelen. Aloita vaikkapa Kepleristä ja Newtonista. Kysymys on nyt enemmänkin siitä, miten tästä eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa oli useita virheväitteitä ja virheellisiä oletuksia. Mutta käy tietenkin mielipiteestä.
Ilmoita asiaton viesti
Missä tuossa kalkulaatiossa on virheväitteitä ja vääriä oletuksia ja mikä siinä on mielipide?
Ilmoita asiaton viesti
” Kaiken lisäksi on aika outoa väittää että ihmiskunnan hiildioksidipäästöt olisivat olleet kovin kummoisia ennen vuotta 1950.”
Niin ihmisen dominanssi onkin havaittavissa 1960-, tai ehkä vasta 1970-luvulta saakka.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun otetaan pieni pätkä aikaa, vaikkapa vuodesta 1961 tähän päivään, siihe mahtuu monenlaista sykliä joita kaikkia ei edes tunneta.”
Aivan, ennen tota vuotta kaikki oli luonnollista väittävät nämä totuudentietäjät.
Ilmoita asiaton viesti
Kun kysytään, että mitä muita luonnollisia syklejä viimeisen 150 – 200 vuoden ajalta, jotka voivat haastaa väitteet ihmisen vaikutuksesta hiilidioksidipitoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tässä muutamia:
1. Auringon aktiivisuussykli
Auringon aktiivisuudessa on noin 11 vuoden jaksoja, joita kutsutaan auringonpilkkusykliksi. Tämä sykli vaikuttaa maapallon ilmastoon, mutta sen vaikutus on melko vähäinen verrattuna ihmisen aiheuttamaan hiilidiokskdipitoisuuden kasvuun. Auringon aktiivisuuden vaihtelu saattaa vaikuttaa maapallon säteilypakotteeseen, mutta sen vaikutus lämpötiloihin on alle 0.1°C viimeisten 150 vuoden aikana. Näin ollen se ei selitä nykyaikaisia, ihmisen aiheuttamia ilmastonmuutoksen nopeita muutoksia.
2. Tulivuorten purkaukset
Tulivuorenpurkaukset voivat lyhyellä aikavälillä viilentää maapallon ilmastoa, koska ne vapauttavat ilmakehään suuria määriä aerosoleja ja rikkidioksidia. Nämä hiukkaset heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Kuitenkin tulivuorten purkausten vaikutus on vain lyhytaikainen, muutaman vuoden mittainen, eikä se selitä pitkäaikaisia ilmastonmuutoksia viimeisen 150–200 vuoden aikana.
3. Atlantin monivuosikymmeninen oskillaatio (AMO)
AMO on noin 60–70 vuoden sykli, jossa Atlantin valtameren pintalämpötilat vaihtelevat lämpimien ja viileiden vaiheiden välillä. Tämä sykli voi vaikuttaa pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoon, erityisesti lämpötiloihin ja sademäärään. Kuitenkin AMO -vaikutus on rajallinen ihmisen aiheuttaman hiilidioksidipitoisuuden kasvun rinnalla. Esimerkiksi 1900-luvun puolivälistä alkanut globaali lämpeneminen ei ole selitettävissä yksinomaan AMO avulla.
4. El Niño ja La Niña (ENSO-sykli)
El Niño ja La Niña ovat noin 2–7 vuoden syklejä, jotka liittyvät Tyynenmeren lämpötilavaihteluihin ja vaikuttavat globaaliin ilmastoon. El Niño -ilmiö lämmittää ja La Niña viilentää maapallon ilmastoa tilapäisesti. Vaikka nämä ilmiöt vaikuttavat lyhyellä aikavälillä ilmastoon, ne eivät pysty selittämään pitkäaikaisia globaaleja lämpenemistrendejä, jotka johtuvat ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä.
5. Maunderin minimi ja Daltonin minimi (pienet jääkaudet)
Maunderin minimi (1645–1715) ja Daltonin minimi (noin 1790–1830) olivat jaksoja, jolloin auringon aktiivisuus oli vähäistä, ja ne johtivat viileämpään ilmastoon. Näiden vaikutukset näkyivät etenkin Euroopan ja Pohjois-Amerikan ilmastossa. Kuitenkin viimeisten 200 vuoden aikana auringon aktiivisuus on ollut melko vakaa, ja siksi nämä minimit eivät selitä nykyaikaista lämpenemistä.
Näin ollen, Milankovićin syklit, jotka tapahtuvat kymmenien tai satojen tuhansien vuosien aikana, ovat liian hitaita selittämään viimeisen 150–200 vuoden aikana tapahtuneita ilmastonmuutoksia. Aurinkosyklit, tulivuorten purkaukset, valtamerien oskillaatiot ja pienet jääkaudet ovat kaikki luonnollisia ilmiöitä, mutta niiden vaikutus on verrattain lyhytaikainen tai vähäinen. Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö ja sen myötä hiilidioksidipitoisuuden kasvu, on selvästi nopeampi ja voimakkaampi ilmiö, joka dominoi nykyistä ilmastonmuutosta.
Tärkein johtopäätös on, että vaikka luonnollisia syklejä esiintyy, ne eivät kykene selittämään nykyistä nopeaa ilmastonmuutosta. Ihmisen toiminnan vaikutus on ylivoimaisesti merkittävin tekijä tässä ajassa.
Tässä muutamia syklejä, jotka ovat ne syklit, jotka eivät ylitä ihmisen aiheuttamaa muutosnopeutta. Oliko muita luonnollisia syklejä joita ei tunneta?
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrettäväsi syklejä joita ei tunneta, ei tunneta.
Mikä sykli on se jossa lämpeneminen on alkanut vuonna 1699? Niin, ette tiedä. Lienee sama sykli jonka edellinen lämmin periodi oli keskiajan lämpökausi. Roskatiede luulee että keskiajan lämpökausi oli paikallinen, satoja vuosia kestänyt paikallinen ilmiö (naurahtelua).
Sinivirran luettelosta puuttuu valtavasti tavaraa. Ei nyt taas jaksa toistaa kaikkea. Sinivirralla on niin usein näitä päivä murmelina-päiviä.
Ihmisen aiheuttama muutosnopeus on Sinivirran mantra jota toistelemalla Sinivirta luulee sen tulevan todellisemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sekavaa retoriikkahumppaa…
Ilmoita asiaton viesti
”Milankovićin sykleistä eksentrisyys eli maapallon kiertoradan soikeus vaikuttaa eniten maapallon ilmastoon jääkausien ja interglasiaalikausien vaihtelujen kannalta. Tämä sykli, jonka jakso on noin 100 000 vuotta, säätelee auringonvalon määrää, jonka maapallo saa vuoden aikana. Kun kiertorata on soikeampi (suurempi eksentrisyys), maapallo on kauempana auringosta osan vuotta, mikä vähentää auringon säteilyä ja voi edistää jääkauden alkamista.”
Omana mielipiteenäni esittäisin että eksentrisyys vaikuttaa myös maan
magneettikentän voimakkuuteen (sisäinen kiinteä pallo/ ulkokuoren erisuuruiset liikkeet ja sen johdosta syntyvät vaipan virtaukset) ja sitäkautta pilvisyyden määrään joka säätelee maapallolle pääsevää aurinkoenergiaa joka säätelee merenpinnan lämpötilaa joka säätelee ilmakehän lämpötilaa ja sen co2-pitoisuutta viiveet huomioiden.
Sitten muut:
”1. Auringon aktiivisuussykli”
Vaikka näkyvä lämpötilavaihtelu maapallolla suoraan tuon syklin huipusta matalimpaan kohtaan on vain muutama sadasosaaste niin se edustaa vain n1/6 koko vaihtelun osuudesta, loppuvaihtelu kun sitoutuu mereen ja tulee esiin suola/lämpökierron siirrettyä sen viiveellisesti vaikutusalueelle. Jos olettaisimme kaikkien viiveiden olevan samanpituisia esim 70vuotta niin 1/6 tulisi heti ja 5/6 70vuoden päästä jolloin vasta suurin osa vaihtelusta tapahtuisi. Näin ei kuitenkaan ole vaan viiveet ovat hyvin eripituisia joka suureksi osaksi tasoittaa lämpötiloja mutta aiheuttaa ajoittain lämpötilamuutoksia (syklejä) sekä (sarvia) riippuen aurinkoaktiivisuuden pitkän tai lyhyen aikavälin muutoksista.
”2. Tulivuorten purkaukset”
Suunnilleen samat siirtymäosuudet ja sama viiveellisyys näkyy myös tulivuorenpurkausten vaikutuksessa kuin aurinkoaktiivisuudenkin.
”3. Atlantin monivuosikymmeninen oskillaatio (AMO)”
Syntyy suola/lämpökierron viiveistä joihin vaikuttaa aurinkoaktiivisuus ja tulivuorenpurkaukset sekä tietenkin se mikä oli meren lämpötila kiertoon menevän veden upotessa.
Vaikuttaa oman osansa maapallon lämpötilavaihteluun ja voi hyvinkin olla eri vaiheessa ja tasolla kuin muut kierrot. (esim PDO tai ENSO).
”4. El Niño ja La Niña (ENSO-sykli)”
Kuuluu suola/lämpökiertoon eli on sen aiheuttama.
”5. Maunderin minimi ja Daltonin minimi (pienet jääkaudet)”
Maunderin minimi ja Daltonin minimi ovat vaikuttaneet ja tulevat vielä vaikuttamaan myös viivellisesti lämpötiloihin kuten myös pienellä osuudella sitä aiemmatkin minimit.
”Tärkein johtopäätös on, että vaikka luonnollisia syklejä esiintyy, ne eivät kykene selittämään nykyistä nopeaa ilmastonmuutosta. Ihmisen toiminnan vaikutus on ylivoimaisesti merkittävin tekijä tässä ajassa.”
Ilmastonvaihtelun ajurina toimii suola/lämpökierto jonka energia on aurinkoperäistä ja näiden viiveiden ”kasaantuminen” selittää viimeaikaisen lämpenemisen, ihmisen vaikutus on melko merkityksetön.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin ovat heppoiset eväät..
Ilmoita asiaton viesti
Nykyilmastotieteellä on kovin heppoiset eväät, jopa tragikoomisen heikot ja naurettavan yksisilmäiset eväät.
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/ilmastodenialistien-ja-kreationistien-salaliittoteorioista/
Ilmoita asiaton viesti
Analyyttiseen ajatteluun pystyvät ihmiset näkevät ilmastotieteen seisovan savijaloilla joiden kantavuus perustuu mutuun ja kehäpäätelmiin.
Kaikille ei ole moista ominaisuutta suotu, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Lue nyt kuitenkin tuo linkki edellisestä kommentistani, joka on myös osa kognitiivista vinoumaa, ja jonka hyvin vahvasti omaat, eli Dunning-Kruger-efektin. Ja toiseksi. Noissa väittämissäsi, aikahorisonttisi menee pahasti männikköön.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se kognitiivinen vinouma löydy teikäläisten puolelta, myös se mahdollisuus että auktoriteettiuskovaisuus (joka on hyvin yleistä hiilidioksiditeorian kannattajissa) estää tieteen kehityksen. Kenenkään ei tarvitse ja harva uskaltaa asettaa epämääräisiä tieteelllisiä kyhäelmiä kyseenalaisiksi. Ne jotka uskaltavat leimataan ja suljetaan ulkopuolelle. Harvalla pseudotieteellisen suunnan vastustajalla tai oikaisijalla on kuitenkaan tarjota syytä kasvihuonekaasujen tilalle ja vaikka olisikin (Ollila/ Timonen) tutkimuksen julkaisu vedettiin pois ilmeisesti painostuksen vuoksi.
Vieläkään ei siis ole tieteellistä yhteisymmärrystä luonnollisen vaihtelun syystä vaikka jo vuonna 1907 tiedemiespiireissä ymmärrettiin ilmaston 60-80v syklisyyden (30-40v alas ja 30-40v ylös) olemassaolo.
Ja mikä muka aikahorisontissa ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
”Harvalla pseudotieteellisen suunnan vastustajalla tai oikaisijalla on kuitenkaan tarjota syytä kasvihuonekaasujen tilalle ja vaikka olisikin (Ollila/ Timonen) tutkimuksen julkaisu vedettiin pois ilmeisesti painostuksen vuoksi.”
Mistä lähtien kreationistit vastustavat pseudotiedettä?
Kreationismi on pseudotiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa kenenkään uskonnollisiin arvoihin mutta väite ihmisen suuresta osuudesta lämpenemiseen on pseudotiedettä joka perustuu hiilidioksidiilmastouskontoon.
Ilmoita asiaton viesti
Pseudotiede määritellään niin, että ei voi todistaa vääräksi.
Hiilidioksidin vaikutukset ovat todistettavissa vääräksi, vähän niinkuin vaikka evoluutio. Näiden vääräksi todistamisessa vaan on epäonnistuttu.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta joku voitaisiin todistaa vääräksi se pitäisi ensin todistaa oikeaksi , siinä ei hiilidioksiditieteessä ole onnistuttu vaan on jouduttu turvautumaan mutuun.
Vasta sitten kun luonnolliset lämpötilamuuttajat ovat selvillä voi co2:n osuus ratketa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilidioksidia on tutkittu todella paljon, että sen fysikaaliset ominaisuudet tunnetaan ja maapallo mallinnettu moneen kertaa eri ihmisten toimesta ja lopputulos on se että hiilidioksidin lisääntyminen johtaa nostaa lämpötilaa merenpintatasolla ja yläilmakehä viilenee.
CO2:n osuuteen ei tarvita edes mitään tietoa luonnollisista sykleistä. Planeetan ei tarvitse mallissa liikkua, auringonsäteilytehon ei tarvitse vaihtua ja jne. Voi tarkastella mitä se pelkkä hiilidioksidipitoisuuden muutos tekee.
Kysehän ei ole mistään tilastojen ihmettelemisestä vaan fysiikan mallinnuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon on tutkittu löytämättä ratkaisua eikä sitä voida löytääkään koskahiilidioksidin vaikutus on niin vähäinen ja todellinen vaikuttaja on viiveellinen energia jonka osuutta tiede yrittää väkisin saada hiilidioksidin aiheuttamaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Voi voi ja lämmin leipä.
Ilmoita asiaton viesti
Voi on parasta ja leipä välttämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
Etkä muuten vastannut kysymykseeni aikahorisontin ongelmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kun asiaa käsitellään tieteellisesti, on todettavissa, että valtamerien keskimääräinen pintalämpötila alailmakehän keskimääräisen hiilidioksidipitoisuuden säätää. Tämä on jo mittausten mukaan todettu. Tieteellisyys tässä tarkoittaa mm. sitä, että on otettava huomioon se, miten on todettavissa fysikaalisen kemian vaikutus valtamerien pintavesien ja ilmakehän välillä. Siinähän fysikaalisen kemian mukaisesti hiilidioksidipäästöt valtamerien pintavesistä ilmakehään vähenevät sitä mukaa, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee muista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Turhaa toistoa ilman, että kirjoittaja tuo uutta informaatiota.
Ilmoita asiaton viesti