Missä vaiheessa gravitaatio olisi muuttanut maapallon nykyistä ilmastoa?

Tästä aiheesta, eli gravitaation vaikutuksesta globaaliin ilmastoon on vähemmän keskusteltu, joten ihan mielenkiinnosta avaan sen keskustelun nyt.

Maapallo ajan myötä

Useimmat tutkijat uskovat, että maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksessä ~14 miljardia vuotta sitten. Alkuräjähdys oli valtava räjähdys, joka tuotti kaksi asiaa – aineen ja energian. Alkuräjähdyksen aikaan koko maailmankaikkeus puristui tuhansia kertoja neulanpäätä pienempään kuplaan. Se oli kuumempaa ja tiheämpää kuin mikään, mitä voimme kuvitella. Universumi kasvoi ja jäähtyi ja lopulta muodostui tähtiä ja galakseja.

Uusimpia havaintoja on myös saatu Webb- teleskoopin avulla. Mutta toistaiseksi seuraava aikajana lähtee liikkeelle seuraavasti:

10^-32 s => kosminen inflaatio päättyy

10^-6 s => protonit muodostuvat

100 s => deuterium, helium ja litium syntetisoituvat

100 miljoonaa vuotta => ensimmäiset tähdet muodostuvat

500 miljoonaa vuotta => galaksit (Webb on löytänyt toistaiseksi maailmankaikkeuden vanhimman tunnetun galaksin – Glass-z13, joka on syntynyt 13.5 miljardia vuotta sitten)

4 miljardia vuotta => tähtien muodostumisen huiput

Kun tarkastellaan näiden aikajanojen pituuksia kosmisesta inflaatiosta lähtien, muutos on ollut äärimmäisen nopeaa, aina äärimmäisen pitkiin muutoksiin kohti nykyisen maapallon muodostumista. Eli muutosnopeus on aluksi ollut äärimmäisen nopeaa ja sitten se on muuttunut äärimmäisen hitaaksi, mutta silti pysynyt kiihtyvänä. 

Nyt herää kysymys: kun tämä kaikki on ollut luonnollista muutosnopeutta, joka on hidastunut kiihtyvällä vauhdilla ja lopulta asettunut nykyiseen muutosnopeuteen, miten on mahdollista, että maapallo ryhtyisi ratkaisevasti muuttamaan sijaintiaan omassa aurinkokunnassamme ja linnunradassa, esimerkiksi poikkeuksellisten gravitaatiovoimien seurauksena?

Jos ensimmäisiä gravitaatio-havaintoja olisi kyetty säännöllisesti tekemään esim. alkaen sata vuotta sitten, olisimme paljon viisaampia.

Mutta kuinka todennäköistä on, että maapallo lähtisi yllättäen ”muljahtamaan” geodeettisesti, missä geodesia mittaa ja tutkii Maan kokoa, muotoa ja gravitaatiokenttää, -kohteiden sijaintia, sekä niiden ajallisia muutoksia..!

Tarkka geodeettinen mittaustieto on kriittisen tärkeää päätöksenteossa, kun ennustetaan ilmastomuutokseen sopeutumista ja sen vaikutuksia elinympäristöömme ja talouteemme.

Paikkatiedon ja geodeettisen mittaustiedon tarkkuusvaatimukset kasvavat jatkuvasti. Paikkatieto perustuu erityisesti ilmastonmuutoksen konkreettisten vaikutusten arviointiin. Satelliittimittausten tarkkuudesta riippuu, kuinka luotettavasti arktisen alueen muutoksia voidaan seurata ja arvioida muutosten vaikutuksia, esim. merenpinnan nousuun ja elinolosuhteisiimme.

Lähteitä:

https://ggim.un.org/meetings/2013-2nd_HLF_Qatar/documents/Geodesy%20as%20a%20toolbox%20for%20better%20understanding%20the%20effect%20of%20the%20climate%20change%20on%20earth%20(2).pdf

https://waset.org/satellite-geodesy-applications-in-environmental-and-climate-change-conference-in-july-2023-in-singapore

Eli vastaus edellä olevaan kysymykseen on: kun tämä kaikki on ollut luonnollista muutosnopeutta, joka on hidastunut kiihtyvällä vauhdilla ja lopulta asettunut nykyiseen muutosnopeuteen, miten on mahdollista, että maapallo ryhtyisi ratkaisevasti muuttamaan sijaintiaan omassa aurinkokunnassamme ja linnunradassa, esimerkiksi poikkeuksellisten gravitaatiovoimien seurauksena, -ja näin ilmasto olisi muuttumassa-, ei ole havaintojen mukaan mahdollista.

Väittämäni edelleen on, että muutosnopeudesta vastaa nykyinen ihmisen aiheuttama kehitys, joka on vaikuttanut ilmastoon ja huomattavasti nopeammin, kuin luonnon dynamiikka, joka pyrkii jatkuvasti korjaamaan ihmisen aiheuttamaa nopeaa vaikutusta, mutta monta kertaluokkaa hitaammin.