Mitä kvanttitietokoneet voivat tarjota ilmastonmuutoksen lopulliseen ratkaisuun?
Kvanttilaskenta
Kvanttilaskenta on uusi lähestymistapa laskentaan, joka käyttää perusfysiikan periaatteita ratkaisemaan erittäin monimutkaisia ongelmia erittäin nopeasti. Eli kyseessä on edelleen perusfysiikan periaatteiden soveltaminen, kyse ei siis ole mistään mutufysiikasta.
Digitaaliset tietokoneet ovat helpottaneet tietojen käsittelyä vuosikymmeniä. Mutta kvanttitietokoneet ovat valmiita viemään tietojenkäsittelyn aivan uudelle tasolle. Kvanttitietokoneet edustavat täysin uutta lähestymistapaa tietojenkäsittelyssä. Ja vaikka ne eivät korvaa nykypäivän tietokoneita, kvanttifysiikan periaatteita käyttämällä ne pystyvät ratkaisemaan hyvin monimutkaisia tilastollisia ongelmia, joita nykyajan tietokoneet eivät pysty. Kvanttilaskennassa on paljon potentiaalia. Kvanttilaskenta – vain yksi nousevan kvanttiteknologian kolmesta pääalueesta – joidenkin arvioiden mukaan voisi olla arvoltaan lähes 1.3 biljoonaa dollaria vuoteen 2035 mennessä.
Toimintaperiaate
Klassinen tietojenkäsittely, kannettava tietokone ja älypuhelimen tehoa käyttävä tekniikka, on rakennettu biteille. Bitti on tiedon yksikkö, joka voi tallentaa joko nollan tai ykkösen. Sitä vastoin kvanttilaskenta perustuu kvanttibitteihin tai kubitteihin, jotka voivat tallentaa nollia ja ykkösiä. Kubitit voivat edustaa mitä tahansa sekä nollan että ykkösen yhdistelmää samanaikaisesti – tätä kutsutaan superpositioksi.
Kun klassiset tietokoneet ratkaisevat ongelman useilla muuttujilla, niiden on suoritettava uusi laskenta joka kerta, kun muuttuja muuttuu. Jokainen laskutoimitus on yksi polku yhteen tulokseen. Kvanttitietokoneissa on kuitenkin suurempi työtila, mikä tarkoittaa, että ne voivat tutkia valtavan määrän polkuja samanaikaisesti. Tämä mahdollisuus tarkoittaa, että kvanttitietokoneet voivat olla paljon nopeampia kuin klassiset tietokoneet.
Mutta ensimmäinen todellinen todiste siitä, että kvanttitietokoneet pystyivät käsittelemään klassisille tietokoneille liian monimutkaisia ongelmia, saatiin vasta vuonna 2019, jolloin Google ilmoitti, että sen kvanttitietokone oli tehnyt suuren läpimurron: se ratkaisi 200:ssa sekunnissa ongelman, joka olisi vaatinut klassiselta tietokoneelta 10 000 vuotta.
Vaikka tämä oli tärkeä virstanpylväs tietojenkäsittelyssä, se oli pikemminkin teoreettinen harppaus kuin käytännöllinen, koska kvanttitietokoneen ratkaisemalla ongelmalla ei ollut todellista käyttöä.
Miten kvanttitietokoneet ratkaisevat ongelmia?
Nykypäivän klassiset tietokoneet ovat suhteellisen yksinkertaisia. Ne toimivat rajoitetulla joukolla syötteitä ja käyttävät algoritmia ja sylkevät vastauksen – eivätkä syötteitä koodaavat bitit jaa tietoja toisistaan.
Kvanttitietokoneet ovat erilaisia. Ensinnäkin, kun dataa syötetään kubitteihin, kubitit ovat vuorovaikutuksessa muiden kubittien kanssa, mikä mahdollistaa useiden erilaisten laskelmien tekemisen samanaikaisesti. Näin ollen kvanttitietokoneet pystyvät toimimaan paljon nopeammin kuin perinteiset tietokoneet.
Mutta se ei suinkaan ole tarinan loppu: kvanttitietokoneet eivät anna yhtä selkeää vastausta kuin klassiset tietokoneet; pikemminkin ne tarjoavat joukon mahdollisia vastauksia. Rajoitetuissa laskelmissa klassiset tietokoneet ovat edelleen suositeltavia työkaluja. Mutta erittäin monimutkaisissa ongelmissa kvanttitietokoneet voivat säästää aikaa kaventamalla mahdollisten vastausten valikoimaa.
Mitä kvanttitietokoneet voivat tarjota ilmastonmuutoksen lopulliseen ratkaisuun?
Ei itse asiassa mitään muuta kuin sen, että ne edelleen nojautuvat perusfysiikkaan ja monimutkaisten tilastollisten muuttujien (ei siis olemattomien tai keksittyjen ”piilomuuttujien”) tehokkaampaan, eli nopeampaan ratkaisemiseen.
Mutta on myös joitakin esteitä, jotka haittaavat kvanttilaskennan kehitystä!
Yksi suuri este kvanttilaskennan edistymiselle on se, että kubitit ovat haihtuvia. Kun bitti nykypäivän tietokoneissa voi olla joko ykkös- tai nollatilassa, kubitti voi olla mikä tahansa näiden kahden mahdollinen yhdistelmä. Kun kubitti muuttaa tilaansa, syötteet voivat kadota tai muuttua, mikä heikentää tulosten tarkkuutta. Toinen kehityksen este on se, että kvanttitietokone, joka toimii mittakaavassa, joka tarvitaan merkittävien läpimurtojen aikaansaamiseen (kuten esim. ilmastonmuutoksen lopulliseen ratkaisuun), vaatii mahdollisesti miljoonien kubittien yhdistämistä. Nykyään olemassa olevat harvat kvanttitietokoneet eivät ole lähelläkään tätä määrää.
Mitä pienempään kuvaan mennään, sitä vaikeammaksi ilmastonmuutoksen ratkaisu johtaa!
Vaikka tutkijat ovat onnistuneet kiertämään kvanttimekaniikan kulmakivenä pidetyn Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen (https://www.aalto.fi/fi/uutiset/tutkijat-onnistuivat-kiertamaan-kvanttimekaniikan-kulmakivena-pidetyn), missä hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Mutta tässä hankkeessa kyse on ollut kvanttimekaniikan ja yleisen suhteellisuusteorian yhteensovittaminen. Kun kysytään: mitä tekemistä tällä yhdistämisellä olisi ilmastonmuutoksen lopulliseen ratkaisuun pienessä mittakaavassa? En kyllä näkisi, että sillä on mitään tekemistä.
Viitteeni:
Antropogeeninen suuri kiihtyvyys ei välitä kubiteista
Mitä muita muuttujia tulisi ottaa huomioon kuin ne muuttujat, jotka ovat meillä jo tiedossa ja joilla tähän asti on ratkottu ilmastonmuutosta?
Kubitit tarjoavat vain lisää erilaisia vaihtoehtoja. Kuten aiemmin on tullut todettua, kvanttitietokoneet eivät anna yhtä selkeää vastausta kuin klassiset tietokoneet; pikemminkin ne tarjoavat joukon mahdollisia vastauksia. Rajoitetuissa laskelmissa klassiset tietokoneet ovat edelleen suositeltavia työkaluja. Mutta erittäin monimutkaisissa ongelmissa kvanttitietokoneet voivat säästää aikaa kaventamalla mahdollisten vastausten valikoimaa.
Periaatteessa olemme jälleen lähtöruudussa. Eli ts. kun luodaan erilaisia skenaarioita tulevasta ilmastonmuutoksesta, kvanttitietokoneet tarjoavat n. kpl joukon mahdollisia vastauksia ja vaihtoehtoja säästämällä aikaa.
Kun on säästetty aikaa, valinta on siis edelleen meidän, ei koneiden!
Suomessa tulee apua kvanttitietokokenisiin ja muuhunkin. Hyvää kehitystä menossa.
”VTT kehittää mikroelektroniikkaan ja sähkövirtaan perustuvaa jäähdytysteknologiaa. Sille voi löytyä sovelluskohteita kvanttiteknologiasta.”
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/de74dc65-f677-435e-ab3c-cc7b5c7fb482
Ilmoita asiaton viesti
Working (?) IQM Quantum Computer installed in Espoo, Finland in 2020.
Säitä on pidellyt 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Was KI als Endlösung der Klimafrage bieten kann, ist der Untergang!
Ilmoita asiaton viesti
Natürlich!
Ilmoita asiaton viesti
Vai että oikein lopullinen ratkaisu 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Niin, lopullista ratkaisuhan on oltu jatkuvasti hakemassa – nyt kubittien polkujen avulla. Mutta antropogeeninen suuri kiihtyvyys vain jatkaa omia polkujaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kvanttipisteet voidaan myös valjastaa sitomaan infrapunasäteilyä ja varastoida sitä akkuihin.
CO2 voidaan kvanttipisteiden avulla muuntaa formiaatiksi. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Formiaatti
”Tämä työ laajentaa tietä kehittää erittäin tehokkaita sähkökatalyyttejä, joilla on erinomainen aktiivisuus ja selektiivisyys sähkökemialliseen CO2-vähennysenergian muunnosteknologiaan ja -laitteeseen.”
https://quantum-solutions.com/wp-content/uploads/QDot-NIR-photoconversion.gif
Ilmoita asiaton viesti
Missä moista touhua harrastetaan, onko tekniikka jo valmis otettavaksi laajempaan käyttöön? Jos ei, kuinka kauan arvelisit kestävän ennen kuin sen avulla saadaan viilennystä. Olisiko kenties ratkaisu esim. kvanttitietsikan jäähdytykseen ja ennen kaikkea tarvitsisiko niitä kavanttitekniikkaan perustuvia jäähdytysjärjestelmiä itseään viilentää, siis vähän niinkuin itseään viilentäviä ikiliikkujia?
Which one do you predict will win by the end of this century 3°C average global warming or quantum technology, I mean without any crystal ball?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä nyt arvelisin, että lähinnä uutta tekniikkaa käytetään ns. aurinkopolttoaineiden valmistamiseen, jolloin ilmastonmuutos ja energiapula voidaan ratkaista. 😉
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Solar_fuel
”Aurinkopolttoaine on synteettinen kemiallinen polttoaine, joka tuotetaan aurinkoenergiasta. Aurinkopolttoaineita voidaan tuottaa fotokemiallisesti (eli aktivoimalla tietyt kemialliset reaktiot fotonien avulla), fotobiologisesti (eli keinotekoinen fotosynteesi), termokemiallisesti (eli käyttämällä tiivistetyn aurinkolämpöenergian tuottamaa aurinkolämpöä kemiallisen reaktion aikaansaamiseksi) ja sähkökemialliset reaktiot (eli aurinkopaneelien sähkön käyttäminen kemiallisen reaktion käynnistämiseen).[1][2][3][4] Valoa käytetään energialähteenä, jolloin aurinkoenergia muunnetaan kemialliseksi energiaksi, tyypillisesti pelkistämällä protonit vedyksi tai hiilidioksidia orgaanisiksi yhdisteiksi.
Aurinkopolttoainetta voidaan valmistaa ja varastoida myöhempää käyttöä varten, kun auringonvaloa ei ole saatavilla, jolloin se on vaihtoehto fossiilisille polttoaineille ja akuille. Esimerkkejä tällaisista polttoaineista ovat vety, ammoniakki ja hydratsiini. Erilaisia fotokatalyyttejä kehitetään näiden reaktioiden toteuttamiseksi kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.[5]”
Ilmoita asiaton viesti
Onko aurinko hiipumassa 🙃, no joo, sinänsä tosin hyvin mielenkiintoista.
Muuan Richard Feynman oli/on vieläkin kova nimi kvanttijutuissa, hän oli sitä mieltä, että:
”I think I can safely say that nobody understands quantum mechanics.”
Ilmoita asiaton viesti
Lue tuosta.
”Ammonia—a renewable fuel made from sun, air, and water—could power the globe without carbon
With copious solar and wind power, Australia aims to displace Haber-Bosch, a dirty, 100-year-old recipe for making ammonia”
https://www.science.org/content/article/ammonia-renewable-fuel-made-sun-air-and-water-could-power-globe-without-carbon
Ilmoita asiaton viesti
So what, according to that article, the Australians don’t even mention quantum tech in their plan to produce ammonia.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein, hidasälyisiä kun ovat.
Toisaalta heillä on valtavat alueet etämaata, jossa ei ole ristin sielua lähimain, joten aikovat päällystää erämaat vanhalla teknologialla.
😮
Ilmoita asiaton viesti
Ovatpas ne takapajuisia 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on poliitikoista, olihan Ruotsissakin, niin uskomattomalta kuin se nyt tuntuukin, poliitikot täyttämässä Norrlandin Ruotsin valtion omistuksessa olevia metsiä tuulivoimaloilla.
Tulivat viimein järkiinsä, kun kansalaisjärjestö Motvind nosti äläkän asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
(Googlen ehdottama) Dr Tim Palmerin yleisö luento The Royal Institution luentosalissa muutama kuukausi sitten
https://youtu.be/RkiEV47KPX4?si=D9PQeH2I4iwl41Lf
” The Primacy of Doubt: From Quantum Physics to Climate Change, How the Science of Uncertainty Can Help Us Understand Our Chaotic World”
Lopullinen ratkaisu (yhtenäisteoria) on yhdistää Kvanttimekaniikka ja Gravitaatio-teoria Kaaosteorian aka Fraktaalien avulla?
Ajatuksia herättävä luento, muttei liene ratkaisu ilmaston ennustamiseen vuosikymmeniksi eteenpäin … vaikka Palmer demonstroikin CO2 ’ilmastonmuutoksen’ kallistetun heilurin, joka liikkuu magneettikentässä, joka on tehty usean rengasmagneetin avulla (kohdassa noin 35:00 – 42:00 välillä, muistaakseni), avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Tulee mieleen edellinen ihmiskunnan suurin uhka jota ponnekkaasti myös pyrittiin ratkaisemaan lopullisesti.
Kuinka ollakaan, tiedekin on ihan samalla tasolla. Kysytään tiedemiesten mielipiteitä ja ratkaisu joka miellyttää useimpia on se lopullinen tieteellinen totuus.
Ilmoita asiaton viesti
Olet käsittänyt täysin väärin, nyt denialistijengi haluaa odotella, että pääsisivät kurkkaamaan kvantti-kristallipalloon 🤣
Ilmoita asiaton viesti
Luulisin että denialistit eivät kuvittele kykenevänsä ennustamaan tulevaisuutta kuten ilmastotiedemiehet kuvittelevat kykenevänsä.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi juuri kristallipallo 🤭
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastotiedemiehet eivät ennusta Tarot-korteista, vaan ennusteet perustuvat sekä menneisyydestä, että nykyisyydestä saatuun ilmastodataan, joista voidaan luoda tulevaisuuden skenaarioita. Denialistien skenaariot ovat järstäen vain toinen toistaan kieltäviä skenaarioita.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä, denialisteilla on vääriä skenaarioita ja ilmastotiedemiehillä oikeita skenaarioita.
Toiset ei osaa ennustaa, toiset osaa.
Voi ilmastodataa käyttää tarot-korttien sijasta. Molemmista näkee tulevaisuuden yhtä hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Curry puolestaan ilmoitti kongressin komitealle olevansa yhtä mieltä Wegman raportin sisällöstä. Hieman myöhemmin haastattelun yhteydessä häneltä kysyttiin mikä asia erityisesti McIntyren & McKitrickin paperissa sai hänet vakuuttumaan heidän olevan oikeassa, Currylta lipsahti ettei hän ollut vielä ehtinyt tutusta ko. paperin sisältöön. Heittämällä kolikkoa ennen lausunnon antamista kongressin komitealle hänellä olisi ollut 50% sauma olla nolaamatta itseään. Paperin lukeminen ei olisi auttanut mitään, se nimittäin kumottiin 🙃
Ainoastaan pitämällä kiinni vakiostaan myös McIntyren & McKitrickin ehdottaman kohdalla eli korostamalla niihin liittyvän niin paljon epävarmuuksia ettei niiden pohjalta voisi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä Curry olisi ollut kuivilla, eikä häneltä olisi kyselty myöhemmin asian tiimoilta enää mitään 😉
Ilmoita asiaton viesti
Hölösuu Clauser meni söhäsemään kusiaispesää lausuinnoillaan.
”Fotosynteettiset organismit muuttavat valoenergian elämää ylläpitäväksi kemialliseksi energiaksi monimutkaisten biokemiallisten prosessien kautta. Äskettäinen tutkimus vahvisti, että tämä reaktio voidaan käynnistää yhden fotonin absorptiolla, mikä muodostaa sillan kvanttifysiikan ja biologian ulottuvuuksiin. Teksti: Jenny Nuss / Berkeley Lab”
https://scitechdaily.com/natures-quantum-code-unraveling-the-secrets-of-photosynthesis/?expand_article=1
Ilmoita asiaton viesti
Onhan ne erikoisia nämä kvanttitietokoneet. Käyttäjä saa ratkaista, mikä sen esittämistä laskuista on eniten oikea.
Ilmoita asiaton viesti
Sama erikoisuus jatkuu tekoälyn puolelle, kun se penkoo internetistä vastauksia kysymyksiin.
Mainittakoon vielä tässä yhteydessä nobelisti kvanttifyysikko John Clauserin toteamus internettiä hyödyntävästä tekoälystä, että sillä voidaan valehdella vielä enemmän!
Ilmoita asiaton viesti
Että tekoäly voisi tai osaisi valehdella, on kyllä Aron kehittämä fantasia.
Ilmoita asiaton viesti
Sinivirran pilkka ja halveeraaminen kohdistuukin nobelistiin ja kvanttifyysikkoon John Clauseriin.
Niin monet ihmiset valehtelevat ilmastosta näinä päivinä – ja räikeästi – että ”jopa ChatGPT:n kaltaiset chatbotit voivat valehdella paremmin kuin ihmiset”, Clauser jatkoi valaisten tieteellistä perustaa keksimään ja levittämään myyttejä muuttuvasta ilmastosta.
https://www.naturalnews.com/2023-07-18-nobel-prize-winner-clauser-no-climate-crisis.html
Ilmoita asiaton viesti
Arolle. Kysymys ei ole pilkasta tai halveeraamisesta vaan siitä, että ”valehteleminen” ja väärä diagnoosi ovat totaalisesti kaksi eri asiaa. Valehteleminen on tietoista. Tietääkseni tekoäly ei ole patologinen valehtelija.
Ilmoita asiaton viesti
”In 2022, Clauser won the Nobel Prize in physics for his work in the field of quantum mechanics. He was joined by two other scientists who also received the same recognition.”
Ilmoita asiaton viesti
Saivatko he Nobelin palkinnon siitä, että tekoäly on patologinen valehtelija. Mahtavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valehteleminen juontaa juurensa ihmisiin, mutta chatbotit valehtelevat paremmin kuin ihmiset, siitä on kysymys.
”Many must be somewhat forgiven as they have been subjected to Goebbels’s big lie, driven largely by politicians, elitists, and the mainstream media seeking power and money.”
https://climatechangedispatch.com/understanding-the-big-lie-about-earths-ever-changing-climate/?utm_source=ReviveOldPost&utm_medium=social&utm_campaign=ReviveOldPost
Ilmoita asiaton viesti
Ollilalle. Niin, ei se kvanttitietokone ole yhtään sen älykkäämpi kuin klassiset tietokoneet. Se tekee samat asiat, mutta nopeammin. Kvanttitietokoneet eivät anna yhtä selkeää vastausta kuin klassiset tietokoneet; pikemminkin ne tarjoavat joukon mahdollisia vastauksia. Mutta erittäin monimutkaisissa ongelmissa kvanttitietokoneet voivat säästää aikaa kaventamalla mahdollisten vastausten valikoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Riippumatta siitä miten tehokkaita tietokoneita ja parempia ohjelmia kehitetään, niin ilmastomuutoksen lopullinen ratkaisu jää saavuttamatta. Näin koska ilmasto on luonteeltaan kaaottinen. Tosin ennusteiden ja skenaarioiden luotettavuus paranevat.
Ilmasto kuuluu kaaosteorian piiriin ja noudattaa ns potenssilakia ( vähän eri kuin eräs tunnettu muu potenssi). Kun kaaosteorian piiriin rajoittuvat tapahtumat lajitellaan niiden lukumäärän ja voimakkuuden mukaan ja piirretään logaritmipaperille on tuloksena suora. Potenssilaki on mittakaavasta riippumaton eli on voimassa sekä pienissä, että suurissa tapahtumissa, eikä tulevien tapahtumien voimakkuuksia tai määriä voida tietää etukäteen.
Potenssilaki on maailman kaaottisuutta kuvaava luonnonlaki , joka on voimassa mitä moninaisemmassa yhteydessä. Esimerkiksi, liikenneruuhkat, sähkökatkokset, ihmisen puhe, pörssikurssit ja jopa kaupunkien asukasluvut noudattavat potenssilakia, sekä lukuisa joukko muita tapahtumia.
Ilmoita asiaton viesti
Se mitä ilmastotutkijat sanovat lähes yhteen ääneen, sää on kaoottinen, koska ilma on kevyttä, sen kitka ja viskositeetti on alhainen, se laajenee voimakkaasti joutuessaan kosketuksiin kuumien pintojen kanssa ja johtaa huonosti lämpöä. Siksi sää ei ole koskaan tasapainossa ja tuuli aina puhaltaa.
Kun taas ilmasto selittyy enimmäkseen säteilyn tasapainofysiikalla, joka jarruttaa maapallon lämpötilojen vaihtelua. Sään, auringon, tulivuorten jne, vaikutukset aiheuttavat tällä hetkellä vain vähän kaoottista käyttäytymistä verrattuna deterministiseen, ennustettavaan kasvihuonekaasupakotteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä niinkin, mutta kasvihuonepakote on ollut voimissaan jo pitkään, eikä Ilmakehän kaaottisuus ole hävinnyt – tämän päivän sää on huomisen ilmastoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja jälleen kerran, ei pidä sekoittaa säätä ilmastoon.
Tämän päivän sää ei ole huomisen ilmasto. Sää ja ilmasto ovat kaksi erillistä käsitettä, jotka viittaavat eri aikaskaaloihin ja ilmiöihin.
Sää tarkoittaa vallitsevia ilmakehän olosuhteita tietyssä paikassa tietyllä hetkellä. Se sisältää muuttujat, kuten lämpötila, kosteus, sademäärä, tuulen nopeus ja ilmanpaine. Sää voi muuttua nopeasti päivästä toiseen tai jopa tunnista tuntiin, ja sitä kuvataan tyypillisesti lyhytaikaisina olosuhteina, kuten aurinkoinen, sateinen tai pilvinen.
Ilmasto puolestaan viittaa sääolosuhteiden pitkän aikavälin kuvioihin ja keskiarvoihin tietyllä alueella pitkän ajanjakson aikana, tyypillisesti 30 vuotta tai kauemmin. Ilmasto kattaa alueen keskilämpötilan, sademäärän ja muut säähän liittyvät muuttujat. Se tarjoaa laajemman näkemyksen siitä, millainen tyypillinen sää alueella on pitkällä aikavälillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tämän päivän sää voi antaa tietoa vallitsevista ilmakehän olosuhteista, se ei anna käsitystä alueen pitkän aikavälin ilmastotrendeistä. Ilmasto määräytyy pitkän aikavälin mallien mukaan, eikä se ole vain tämän päivän tai huomisen sään jatke. Ilmastoon vaikuttavat tekijät, kuten globaalit ilmastomallit, merivirrat ja kasvihuonekaasupitoisuudet, ja se kehittyy paljon pidemmän ajan kuluessa kuin päivittäiset tai viikoittaiset säämuutokset.
Kaaosteoriassa on ominaista äärimmäinen herkkyys alkuolosuhteille, vaikka se olisi olemassa maailman tappiin.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilemättä sää ja ilmasto ovat kaksi eri asia.
Lienee kuitenkin niin, että tämän päivän säätiedot meillä ja muualla muodostavat alustan, johon myöhemmän ajan tilastot osaltaan perustuvat ja johon ilmastomuutoksesta keskusteltaessa tullaan viittaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sää- tai ilmastoennusteet eivät koskaan voi olla tarkempia kuin säätä tai ilmastoa kuvaavat mallit, lasketaan ne sitten perinteisillä tietokoneilla tai kvanttitietokoneilla. Ikävä kyllä mallit ovat monimutkaisia epälineaarisia differentiaaliyhtälöitä, joille on tyypillistä nk. bifurkaatiot, eli ratkaisut ovat äärimmäisen herkkiä mallitusvirheille ja alkuarvoille ja tällaisen bifurkaation jälkeistä käyttäytymistä ei pystytä mitenkään ennustamaan eli tulos jää kaoottiseksi. Ainoa mahdollisuus saada jonkinlaisia ennusteita on yksinkertaistettujen mallien käyttö, jolloin pitää tiedostaa mallitusvirheen tuottama ennusteiden epävarmuus.
Ilmoita asiaton viesti
Esittämäsi asiat sisältävät joitakin totuuden elementtejä, mutta myös liiallisia yksinkertaistuksia ja vivahteita.
Sää- ja ilmastoennusteet eivät todellakaan voi koskaan olla täysin tarkkoja. Tämä johtuu ensisijaisesti maapallon ilmakehän monimutkaisuudesta ja lukuisista siihen vaikuttavista tekijöistä.
Sää- ja ilmastomallit ovat todellakin monimutkaisia, epälineaarisia differentiaaliyhtälöitä, jotka kuvaavat ilmakehän ja valtamerten käyttäytymistä. Nämä mallit ottavat huomioon laajan valikoiman fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja, mukaan lukien muun muassa nestedynamiikan, termodynamiikan ja säteilyn siirtymisen.
Herkkyys alkuolosuhteille, jota kutsutaan usein ”perhosefektiksi”,pienet virheet alkuolosuhteissa voivat johtaa merkittäviin eroihin ennustetussa tuloksessa ajan myötä. Tämä on kaoottisten järjestelmien perusominaisuus.
Bifurkaatiot ovat pisteitä järjestelmän käyttäytymisessä, joissa pieni muutos parametrissa voi johtaa laadulliseen muutokseen järjestelmän dynamiikassa. Vaikka joissakin ilmakehän osissa havaitaan kaoottista käyttäytymistä, se ei tarkoita, että kaikki sää- ja ilmastoilmiöt olisivat kaoottisia. Kaaosteoria auttaa selittämään, miksi pitkän aikavälin ennusteet ovat luonnostaan epävarmoja, mutta se ei tarkoita, että lyhyen aikavälin sääennusteet olisivat mahdottomia.
Mitä niihin yksinkertaistettuihin malleihin tulee, niitä käytetään eri tarkoituksiin, mukaan lukien sää- ja ilmastoennusteet. Nämä mallit antavat likiarvoja ja kompromisseja laskennan monimutkaisuuden vähentämiseksi.
Mallinnusvirheet ja epävarmuudet ovat keskeisiä näkökohtia sää- ja ilmastoennusteissa. Säämalleja ajetaan useita kertoja pienillä vaihteluilla alkuolosuhteissa luodakseen joukon ennusteita, jotka ottavat huomioon epävarmuuden. Ilmastomallit sisältävät myös epävarmuutta, erityisesti pitkän aikavälin ennusteissa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on tärkeää tunnustaa, että sään ja ilmaston ennustaminen on haastava tehtävä maapallon järjestelmien luontaisen monimutkaisuuden ja kaoottisuuden vuoksi. Vaikka täydellisiä ennusteita ei voida saavuttaa, mallintamisen, tietojen assimiloinnin ja laskentatehon edistyminen on parantanut lyhyen aikavälin sääennusteiden tarkkuutta, jotta ymmärtämistämme pitkän aikavälin ilmastotrendejä.
Eli päinvastoin tulos ei jää kaoottiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä taida löytyä ratkaisua mutta onhan tyynessä meressä vielä tilaa.
Ilmoita asiaton viesti