Mitkä ovat ihmiskunnan CO2 -päästöt suhteessa luonnollisiin – lämpötilan nousu
Perusasioiden toistoa
Tämän teeman ympäriltä näyttäisi edelleen syntyvän valtava määrä polemiikkia, epätietoisuutta ja spekulointia, että onko se IPCC oikeassa vai väärässä ja kuka vetää sen pidemmän tikun voidakseen kaataa tämän kansainvälisen ilmastopaneelin. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei IPCC tee varsinaista tutkimusta, joten aikomukset sen kaatamiseen ovat turhia. Tämän sijaan pitäisi kaataa koko tiedeyhteisö, joka niitä tutkimuksia tekee, ja sekin on turha yritys.
Todellisuudessa ihmiskunnan CO2 -päästöt ovat merkittävä osa kokonaispäästöistä, mutta niitä on tärkeää suhteuttaa luonnollisiin CO2 -päästöihin, jotta ymmärretään niiden vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Luonnolliset CO2 -päästöt
- Maanpäälliset ekosysteemit ja meret vapauttavat CO2:ta ilmakehään luonnollisissa prosesseissa, kuten kasvien hengityksessä ja merien kaasun vaihdossa.
- Vulkaaninen toiminta on myös vähäinen mutta jatkuva luonnollinen hiilen lähde ilmakehään.
Hiilen luonnollinen kierto
- Luonnolliset CO2 -päästöt ovat suuria, ja niitä arvioidaan olevan noin 750 miljardia tonnia (Gt) CO2:ta vuodessa, kun otetaan huomioon kaikki luonnolliset prosessit (esim. maaperän ja kasvien hengitys, valtamerten päästöt).
- Hiilen imeytymisprosessi (esim. fotosynteesi ja valtameret) poistaa käytännössä saman määrän CO2:ta ilmakehästä vuosittain, joten luonnollinen kierto on tasapainossa ilman ihmisen vaikutusta.
Ihmisen aiheuttamat CO2 -päästöt
- Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö (öljy, hiili, kaasu), metsien hakkuu ja maankäytön muutokset, lisäävät ilmakehään ylimääräistä CO2:ta.
- Esim. vuonna 2022 ihmiskunnan CO2 -päästöt olivat noin 36–37 miljardia tonnia (Gt) CO₂ :ta vuodessa.
Suhde
- Luonnolliset päästöt ovat noin 750 Gt CO₂ :ta vuodessa.
- Ihmisen aiheuttamat päästöt ovat n. 36–37 Gt CO₂ :ta vuodessa, mikä on n. 4.8 % luonnollisista päästöistä.
Miksi ihmiskunnan päästöt ovat merkittäviä?
- Vaikka ihmiskunnan päästöt ovat suhteellisen pieni osa kokonaispäästöistä, ne aiheuttavat ylijäämän ilmakehään, koska luonnolliset prosessit eivät pysty poistamaan tätä ylimääräistä CO2 :ta.
- Luonnollinen kierto oli tasapainossa ennen ihmiskunnan vaikutusta, mutta nyt tämä ylimääräinen 36–37 Gt CO2:ta vuodessa kertyy ilmakehään, mikä johtaa ilmakehän CO2 -pitoisuuden kasvuun ja siten ilmaston lämpenemiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutus
- Ihmisen tuottama ylimääräinen CO2 on johtanut siihen, että ilmakehän CO2 -pitoisuus on noussut n. 50 % esiteollisesta ajasta lähtien, mikä on merkittävä syy ilmaston lämpenemiseen.
Näin ollen ihmisen aiheuttamat päästöt ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen kannalta, vaikka ne ovat vain murto-osa luonnollisista päästöistä.
Ilmaston lämpeneminen
CO2 -pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ja sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen voidaan kohtuullisen helposti osoittaa seuraavilla yhtälöillä, jotka kuvaavat CO2:n kertymistä ilmakehään ja sen vaikutusta lämpötilaan.
Vaihe 1
CO2:n kertyminen ilmakehään
Merkitään, että CO2:n C(t) kasvu ajan funktiona t voidaan luvata yhtälöllä, jossa ihmisen aiheuttamat päästöt lisäävät CO2 -pitoisuutta ja luonnolliset prosessit (hiilinielut) poistavat CO2 :ta ilmakehästä. Yhtälö näyttää tältä:
dC(t)/dt = E – αC(t)
- C(t) = CO2 -pitoisuus ilmakehässä ajanhetkellä t (ppm)
- E = ihmisen tuottama CO -päästönopeus (Gtn vuodessa)
- α = luonnollisten hiilinielujen tehokkuus, eli kuinka nopeasti CO2 poistuu ilmakehästä.
Tämä on yksinkertainen ensimmäisen asteen lineaarinen differentiaaliyhtälö, joka kuvaa, miten ihmisen päästämä CO2 kertyy ilmakehään ja miten luonnolliset nielut poistavat sitä ajan kuluessa.
Ratkaisu C(t) yhtälölle
dC(t)/dt + αC(t) = E
Yleinen ratkaisu on muotoa:
C(t) = E/α + (C0 – E/α) e-αt
- C0 = CO2 -pitoisuus ajanhetkellä t = 0
Tämä ratkaisu kertoo, että CO2 -pitoisuus C(t) lähestyy asymptoottisesti vakioarvoa E/α, joka riippuu ihmisen aiheuttamista päästöistä ja luonnollisten prosessien tehokkuudesta.
Vaihe 2
CO2:n vaikutus lämpötilaan
CO2 -pitoisuuden vaikutus maapallon lämpötilaan voidaan kuvata säteilypakotteella. Säteilypakotteella F(C) on suora yhteys CO₂ -pitoisuuden ja lämpösäteilyn absorboitumisen välillä. Se on suunnilleen logaritminen suhteessa CO2 -pitoisuuteen:
F(C)= F0 + β ln (C(t)/C0)
- F(C)= säteilypakote (Wm-2)
- F0 = säteilypakote esiteollisella tasolla
- C0 = esiteollinen CO2 -pitoisuus
- β = vakio, joka liittyy CO2:n lämmitysvaikutukseen (arvioitu arvo on n. 5.35Wm-2)
Tämän säteilypakotteen muutoksen vaikutus maapallon keskilämpötilaan voidaan arvioida käyttämällä ilmastoherkkyyttä λ, joka kertoo, kuinka paljon lämpötila muuttuu per wattia säteilypakotteen muutosta kohden:
ΔT(t) = λF(C)
Missä ΔΤ(t) on lämpötilan muutos ajan fuktiona
Vaihe 3
Yhdistäminen lämpötilamuutoksen yhtälöksi
Voimme nyt yhdistää CO2 -pitoisuuden ja lämpötilan muutoksen. Laitetaan C(t) ratkaisumme säteilypakotteen yhtälöön ja näin saadaan lämpötilan muutoksen kaava:
ΔΤ(t) = λ (F0 + β ln (C(t)/C0))
Sijoittamalla C(t) -ratkaisun aiemmasta yhtälöstä:
ΔT(t) = λ (F0 + β ln (E/αC0 + (1 – E/αC0) e-αt))
Tämä yhtälö kuvaa lämpötilan muutosta ajan funktiona sen perusteella, kuinka CO2 kertyy ilmakehään ja vaikuttaa säteilypakotteeseen.
Yhteenveto
1. CO2 kertyy ilmakehään, koska ihmisen aiheuttamat päästöt ylittävät luonnollisten nielujen kapasiteetin poistaa CO2:ta ilmakehästä. Tätä kuvaa yhtälö dC(t)/dt = E – αC(t).
2. Lisääntyvä CO2 -pitoisuus voimistaa kasvihuoneilmiötä, koska se lisää säteilypakotetta logaritmisesti: F(C) = F0 + β ln (C(t)/C0)
3. Lämpötilan muutos on suoraan verrannollinen säteilypakotteen muutokseen : ΔT(t) = λF(C)
Nämä yhtälöt osoittavat, kuinka ihmisen aiheuttamat CO2 -päästöt johtavat lämpenemiseen lisäämällä ilmakehän CO2 -pitoisuutta, mikä puolestaan lisää säteilypakotetta ja nostaa maapallon keskilämpötilaa.
Jos ilmasto lämpenee, onko se blogistin mielestä hyvä vai huono vai neutraali asia?
Ilmoita asiaton viesti
Lämpötila kun nousee, ja kun se ei ole luonnollista, on kyllä syytä miettiä, onko se hyvä vai huono asia. Minun mielestäni kun tarkastellaan tilannetta globaalisti, se on huono asia, eikä suinkaan neutraali.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta nämä ovat mielipiteitä. En edes yritä ymmärtää yhtälöitä, joita tämän asian yhteydessä esitetään. Sen vain tiedän, että nekin ovat vain teorioita. Varmasti on olemassa muuttujia, joita ei vielä tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Kut et hallitse yhtälöitä ja teoriaa, kommenttisi jää mielipiteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, kommenttini on mielipide👍
Ilmoita asiaton viesti
”…vain teorioita…”
Mikähän siinä on, että ihmiset eivät näytä arvostavan teorioita. Juurikin teoria tiivistää sen, mitä me mistäkin ilmiöstä ymmärrämme.
Ilmoita asiaton viesti
En ole eri mieltä. Ilmuun liittyvät kaikki teoriat ovat vain mielestäni polkujensa alkutaipaleilla. Läheskään kaikkia muuttujia ei todennäköisesti tunneta ja tunnettujen muuttujien tulkinta on aivan varmasti jollain tavalla vaillinaista.
Ilmoita asiaton viesti
Keskeiset teoriat on selvitetty jo vuosikymmeniä sitten.
Ilmoita asiaton viesti
No ei ole, pilvien suhteen ollaan edelleen ihan pihalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tai voidaanhan teoria tuntea (pilvien muodostuminen) mutta sitä ei osata ennustaa eteenpäin, joten sen vaikutus kaikkeen jää arvoitukseksi tai oikeammin tuntemattomaksi tekijäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaihe 2
CO2:n vaikutus lämpötilaan”
Tässä homma lähtee lapasesta. Vielä pahemmin kuin ennen. Nyt on jo mukaan tullut säteilypakote esiteollisella ajalla. Tällä menolla maapallo kiehuu, eikä kuumenee eikä varsinkaan lämpene.
Logaritmisen lausekkeen täytyy toimia pitoisuudesta 0 ppm asti, jotta se olisi oikein. Näin ei ole.
Toinen jo aiemmin moneen kertaan kerrottu virhe koskee keskilämpötilaa. Yhtälöt voisivat toimia tasalämpöiselle kappaleelle, mutta maapallo ei ole lähellekään sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Tiesikö blogisti, että geologisessa aikajanassa grönlanti on ollut jäätön hyvin tuoreesti, eli 400 000 vuotta sitten?
Tuolloin glönlannin keskiosassa kasvoi tundra.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka näin olisi, niin entä sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka sitä sitten että maapallon keskilämpötilan nousu tarkoittaa sitä että kylmillä alueilla on vähemmän kylmää mutta lämpimillä alueilla yhtä lämmintä kuin nykyään.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.wikiwand.com/en/articles/Radiative_forcing
Pitäiskö tämä ΔT(t) = λF(C) olla ΔT(t) = λΔF(C), koska kysymys on sätelypakotteen muutoksesta? Linkissä on annettu:
ΔΤ(t) = λ β ln ((C0+ΔC)/C0), jossa ΔC =C-C0, eli λβln ((C0+C-C0)/C0)
dC(t)/dE = 1/α(1-e^-αt), missä C(t) = E/α + (C0 – E/α) e^-αt
=> ΔC(t) ~=1/α(1-e^-αt)ΔE
=> ΔT(t) = λ β ln ((C0 + 1/α(1-e^-αt)ΔE)/C0)
eli:
ΔT(t) = λ β ln(1 + ΔE/(αC0)(1-e^-αt)).
Kun t -> kasvaa isoksi saadaan:
ΔT(t) ~= λβ ln (1 + ΔE/(αC0)).
Ilmoita asiaton viesti
Ei näistä kaavoistasi saa mitään selvää. Suosittelen kirjoittamaan ne omassa puohenvuorossasi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ilmeisesti kuvittelet että luonnollisten päästöjen määrä on vakio ihan joka vuosi.
Näinhän ei tietenkään ole vaan lämpeneminen lisää luonnollisia päästöjä.
Ilmoita asiaton viesti