Muutamia käytännön esimerkkejä ihmisen vaikutuksesta muutosnopeudessa – ilmastonmuutos

Muutamia käytännön esimerkkejä ihmisen vaikutuksesta muutosnopeudessa – ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on riippuvaista ihmisen toiminnasta ja kuinka nopeasti luonnolliset dynaamiset voimat tasapainottavat ihmisen aiheuttamaa muutosta?

Lyhyesti muutamia esimerkkejä, kuinka ihminen on vaikuttanut ilmastonmuutokseen muutosnopeutena. Mainitsen niistä muutamia, jotka on havaittu vain muutamien kymmenien vuosien aikana.

  • Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu, vuodesta 1958 vuoteen 2020

 316ppm – 416ppm Δ% 31.6 

Keskimääräinen muutosnopeus luokkaa ~100ppm / 62 vuotta ≈ 1.6ppm / vuosi. 

Ohessa muutaman sivun mittainen tietopaketti (prof. Ralph Keeling):

(ks. linkki)

https://sioweb.ucsd.edu/programs/keelingcurve/2020/03/11/what-does-it-take-for-the-coronavirus-or-other-major-economic-events-to-affect-global-carbon-dioxide-readings/

  • COVID-16

Oheinen tutkimus osoittaa, miten päivittäisten maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen väliaikainen vähentäminen COVID-19 aikana, näkyy muutos-nopeutena.

(ks. linkki kuvat 1 – 4. Kuva 3 poimittu ks. tutkimuksesta artikkeli-kuvaksi, missä näkyy selkeä hiilidioksidipäästöjen nopea alenema)

https://www.nature.com/articles/s41558-020-0797-x.pdf

  • Maapallon vihertyminen

NASA:n tutkijat ovat todenneet, että maapallo on vihertynyt ja on vihreämpi kuin 1980-luvun alkupuolella. On kuitenkin huomioitava, että tutkimus ei näytä yleistä vihreyttä, minkä vuoksi se ei sovi tarkalleen voimakkaasti metsäisille alueille, kuten Amazonille tai Kongon altaalle. 

Sen sijaan tutkimus osoittaa, kuinka vihreys on muuttunut – ilmiö, joka on ilmeisin paikoissa kuten Kiina ja Intia, joissa maatalous on lisääntynyt ja hallitukset ovat pyrkineet suojelemaan ja laajentamaan metsiä.

Boreaalisilla ja arktisilla alueilla on selkeä vihertymistrendi, joka puolestaan johtuu lämpötilan noususta. Esimerkiksi Huippuvuorilla arktisella alueella sijaitsevassa Huippuvuorten vihreys on kasvanut 30%, kertoo Nama Ames Research Centerin Rama Nemani, Nature Review Earth & Environment -lehden kirjoittaja. Vihertyminen tapahtui samanaikaisesti kesän keskilämpötilan nousun kanssa 2.9 °C: sta 4.7 ° C: seen vuosina 1986–2015.

https://earthobservatory.nasa.gov/images/146296/global-green-up-slows-warming

  • Maapallon lämpötilan nousunopeus 1880 – 2020

Maapallon keskilämpötila on noussut vähän yli ~ 1°C / 140 vuotta

  • Met Office Hadley Centre/Climatic Research Unit
  • NOAA National Climatic Data Center
  • Berkeley Earth
  • Cowtan & Way
  • NASA GISS 

https://earthobservatory.nasa.gov/world-of-change/global-temperatures

Maapallon keskimääräiseen lämpötilatrendiin vaikuttaa kaksi päätekijää:

  1. Auringon aktiivisuus-trendi
  2. Ihmisen aiheuttaman luonnollisen kasvihuoneilmiön muutos-trendi

Se mitä ei varmuudella vielä tiedetä tulevien vuosikymmenien aikana, siitä muutamia esimerkkejä:

  • Kuinka paljon maapallon keskilämpötila vielä nousee, siitä on olemassa vain skenaariot? 
  • Kuinka paljon veden haihtuminen tulee lisäämään sadantaa?
  • Mikä tulee olemaan lumi- ja jääpeitteiden sulamisen nopeus ja meren pinnan nousu?
  • Mikä tulee olemaan ikiroudan sulamisen vaikutus metaani-päästöihin?
  • Mikä tulee olemaan hyvien ja huonojen aerosolien suhde?
  • Luonnon dynamiikan vaikutus?
  • Auringon aktiivisuus?
  • Merien lämpöpatja ja pH-muutokset jne? 

Oleellinen tekijä muiden joukossa on siis ilmakehän aerosolit, missä ne ovat hienojen kiinteiden hiukkasten tai neste-pisaroiden suspensio ilmassa tai muussa kaasussa. Aerosolit voivat olla luonnollisia tai ihmisen aiheuttamia.

Kasvihuonekaasupäästöt lämmittävät ilmastoa, kun taas pienet ilman mukana liikkuvat hiukkaset eli aerosolit jäähdyttävät sitä. Näin ainakin aiemmin luultiin. Uusi tutkimus osoittaa, että kaikkein pienimmät aerosolit yleistyvät normaalikokoisten ja suurempien aerosolien kustannuksella ja ainoastaan viimeksi mainituilla on jäähdyttävä vaikutus. Tutkimus voi auttaa vähentämään epävarmuutta, joka liittyy aerosolihiukkasten vaikutuksiin pilviin ja ilmastoon.

Ohessa linkki Naturen julkaisuun viime vuodelta 2019 (mm. prof. Markku Kulmala / SMEAR II etc.)

(ks. linkki)

https://www.nature.com/articles/s41467-019-12338-8

Aerosoleja on hyviä ja huonoja. Hyvät (luonnolliset / metsittyminen) viilentävät maapalloa ja huonot (ihmisen aiheuttamat, kuten nokihiukkaset ym. epäpuhtaudet) lämmittävät. 

Hyvät aerosolit muun muassa ”sirottavat näkyvää valoa” ja tekevät pilvistä paksumpia, jolloin pilvet heijastavat yhä suuremman osan auringonsäteilystä takaisin avaruuteen. Prof. Markku Kulmala on tutkimuksissaan keskittynyt hyviin aerosoleihin. 

Jo vuonna 1997 hän havaitsi työryhmineen ensimmäisenä maailmassa, että metsät tuottavat hyviä aerosoleja. Eli missä suhteessa ilmakehän aerosolit tulevat asettumaan tulevaisuudessa, se on suuri kysymysmerkki?

Oleellinen kysymys on myös se, että kuinka kauan menee aikaa siihen, kunnes luonnon dynamiikka (L muutos-nopeus) korjaa ihmisen aiheuttamat muutokset (A muutos-nopeus) niin, että niiden suhde lähestyy arvoa 1 :

(𝝏A / 𝝏t) / (𝝏L / 𝝏t) → 1

HannuSinivirta

Työura: (el. vanh. tut. / 2016) FMI / avaruusteknologia ja havaintopalvelut 1990 - 2016 (26v). Eflab Oy - Labsystems Oy / lääketieteellinen teknologia / tutkimus ja tuotekehitys 1980 - 1990v (10v). Nokia Oy / atomivoimalaitostekniikka ja militaaritekniikka 1975 - 1980 (5v). Planar Ky / tietoliikennetekniikka / tutkimus ja tuotekehitys 1968 - 1975 (7v). Kantavia voimia mm. Albert Einsteinin 10 kenttäyhtälöä. Olen tutkinut ilmastonmuutosta n. 5 vuotta ja päätynyt arvioon, että muutos tapahtuu sekä antropogeenisten eli ihmislajin toiminnan seurauksena (A) että luonnollisten eli planetaaristen (L) vaikutusten muutos-vauhdin suhteessa, missä antropogeeninen dominoi (𝝏A / 𝝏t) / (𝝏L / 𝝏t) = paljon suurempi kuin 1. Tutkimukseni ei perustu perinteisiin julkaisu-periaatteisiin, mutta henkilökohtaiseen kokemukseen, havaintoihin ja puhtaaseen matemaattiseen tulkintaan.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu