Näyttöä planetaarisen harmonisen syklin vaikutusmekanismista ilmastoon ei ole – avaruuspöly!
Faktan tarkistuksia
Venäläiset esittivät tämä teorian ensimmäisinä ja tunnetuin tutkija on italialainen Scafetta. Venäläisten vaikutusmekanismi perustuu maahan saapuvan avaruuspölyn määrän vaihteluun, joka vaikuttaa pilvisyyden määrään.
Tämä teoria on vähintäänkin kiistanalainen, sillä selkeää ja yleisesti hyväksyttyä mekanismia ei ole olemassa.
Joidenkin ehdotus siitä, että avaruuspöly vaikuttaisi maapallon ilmastoon perustuu hypoteesiin, jossa pölypilvi ympäröi aurinkokuntaa ja sen tiheys vaihtelee planetaaristen syklien mukaan. Tämä on kuitenkin vaikeasti mitattavissa oleva ilmiö, erityisesti historiallisessa mittakaavassa, ja monet tutkijat eivät ole löytäneet vahvaa näyttöä siitä, että tällaisilla avaruuspölymäärän vaihteluilla olisi merkittävä vaikutus ilmastoon. Lisäksi avaruuspöly ei ole tavallinen tekijä ilmastotieteellisissä malleissa tai tieteellisissä ilmastonmuutosta käsittelevissä keskusteluissa.
On totta, että avaruuspölyä on mitattu ja sen vaikutuksia tutkittu, mutta nämä mittaukset eivät ole osoittaneet merkittävää korrelaatiota maapallon ilmastoon vaikuttavien syklien kanssa. Esimerkiksi Scafettan ja venäläisten esittämät hypoteesit jäävät teorian tasolle ilman selkeitä todisteita. Tiede perustuu näyttöön, ja kun tällaista näyttöä ei löydy, on järkevää suhtautua hypoteesiin skeptisesti.
Lopultakin, ilmastomallit perustuvat monimutkaisiin, hyvin tutkittuihin luonnonilmiöihin, kuten kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja auringon aktiivisuuden muutoksiin, eivätkä ne tällä hetkellä tue laajamittaisia avaruuspölyn vaikutuksia ilmastonmuutokseen.
Matematiikkaa
Avaruuspölyn vaikutusta ilmastoon voisi yrittää tarkastella osana säteilypakotetta, joka kuvaa, kuinka paljon jokin tekijä (kuten avaruuspöly) vaikuttaa maapallon energiaepätasapainoon. Osoitan tässä, miksi tämä vaikutus on mitättömän pieni kasvihuonekaasuihin verrattuna.
1. Ilmaston energiatasapainoyhtälö
Perusmuodossa ilmaston energiatasapainoa voidaan kuvata yhtälöllä, joka yhdistää tulevan säteilyn (auringon energia) ja maapallon ilmakehän säteilemän energian:
C dT/dt = S (1 – α) – σΤ4 + FGHG + FDUST
Tässä:
- C = ilmakehän lämpökapasiteetti
- T = maapallon keskilämpötila
- S = auringosta tuleva säteily (n. 1361Wm-2)
- α = maapallon albedo (n. 0.3)
- σ = Stefan-Boltzmannin vakio (5.67 x 10-8 Wm-2 K-4)
- FGHG = kasvihuonekaasujen säteilypakote
- FDUST = avaruuspölyn mahdollinen säteilypakote
PDE – yhtälöt
Lämpötilan ajallinen kehitys voidaan kuvata osittaisdifferentiaaliyhtälöllä, joka yhdistää säteilypakotteen (kokonaissäteilyn vaikutus) lämpötilamuutoksiin:
∂T/∂t = S (1 – α) – σT4 + FGHG + FGHG + FDUST / C
Koska FDUST on käytännössä mitätön, verrattuna FGHG:in, yhtälö yksinkertaistuu käytännössä kasvihuonekaasujen vaikutukseen. Avaruuspölyllä on huomattavan pieni vaikutus, ja koska emme näe historiallisia vaihteluita avaruuspölyn määrässä, voimme olettaa että:
FDUST ≈ 0
Tällöin lämpötilamuutoksia hallitsee käytännössä kasvihuonekaasujen säteilypakote.
Johtopäätös
Näiden yhtälöiden avulla voidaan nähdä, että kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on useita kertaluokkien suurempi, kuin avaruuspölyn mahdollinen vaikutus. Koska FDUST on hyvin pieni ja vaikeasti mitattavissa (vaikka se olisi mitattu), sen rooli ilmastonmuutoksen aiheuttajana (pilvisyyden muutokset) on käytännössä olematon, verrattuna kasvihuonekaasuihin.
Loppuselvennys
Avaruuspöly, joka tunnetaan myös kosmisena pölynä, ei vaikuta suoraan merkittävästi ilmastonmuutokseen Maassa. Sillä on kuitenkin epäsuoria vaikutuksia maapallon ilmakehään ja ilmastoon, vaikka sen vaikutus on hyvin vähäinen verrattuna ihmisen toimintaan ja muihin luonnollisiin tekijöihin.
1. Avaruuspöly ja Maan ilmakehä
- Kosmisen pölyn saapuminen Maahan: Pieniä pölyhiukkasia saapuu jatkuvasti avaruudesta Maahan. Arvioiden mukaan noin 5 000 – 10 000 tonnia avaruuspölyä saapuu Maan ilmakehään vuosittain. Suurin osa tästä pölystä palaa ilmakehään tullessaan, aiheuttaen tähdenlentoja.
- Aerosolien muodostuminen: Osa hiukkasista selviää ilmakehän sisääntulosta ja voi edistää aerosolin muodostumista yläilmakehässä. Aerosolit ovat pieniä hiukkasia tai pisaroita, jotka leijuvat ilmakehässä ja voivat heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, mikä voi viilentää Maata. Kosmisen pölyn aiheuttamat aerosolimäärät ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna muihin lähteisiin, kuten tulivuorenpurkauksiin tai ihmisen aiheuttamaan saastumiseen.
2. Mahdolliset ilmastovaikutukset
- Säteilyvaikutus (radiative forcing): Tämä käsite viittaa siihen, miten eri tekijät vaikuttavat Maan energiatasapainoon joko vangitsemalla lämpöä tai heijastamalla auringonsäteitä. Kosminen pöly voisi teoriassa heijastaa osan auringonvalosta pois Maasta, mikä voisi johtaa lievään viilennysvaikutukseen. Tämä vaikutus on kuitenkin olemattoman pieni verrattuna kasvihuonekaasuihin tai ihmisen tuottamiin aerosoleihin.
- Vaikutus stratosfääriin: Avaruuspöly saattaa osallistua kemiallisiin reaktioihin stratosfäärissä ja vaikuttaa esimerkiksi otsonin muodostumiseen ja hajoamiseen. Vaikutus on kuitenkin hyvin vähäinen eikä merkittävästi vaikuta ilmastonmuutokseen.
3. Ihmisen vaikutus on ylivoimainen
- Ilmastonmuutoksen pääasialliset aiheuttajat ovat kasvihuonekaasupäästöt (kuten hiilidioksidi ja metaani), jotka syntyvät fossiilisten polttoaineiden käytöstä, metsien hakkuista ja teollisesta toiminnasta. Nämä ihmisen toimet ovat ylivoimaisesti merkittävämpiä kuin kosmisen pölyn luonnollinen vaikutus ilmastoon.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka kosminen pöly saapuu Maan ilmakehään ja voi vaikuttaa siihen vähäisessä määrin, sen vaikutus ilmastonmuutokseen (pilvisyyteen) on erittäin rajallinen verrattuna ihmisen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin.
Kiitos kirjoituksestasi. Se varmaankin lisää avaruuspölyilmiön tunnettuutta.
Olen todennut, että siinä teoriassa on vielä aukko mittausten vaikeuksista johtuen.
Onko sitten IPCC:n näyttö antropogeenisista vaikutuksista aukoton? Eipä ole. IPCC:n raportissa AR6 pilvien ja aerosolien viilentävä säteilypakote on pienentynyt vuodesta 1750 vuoteen 2019 mennessä arvoon -1,0 W/m2, kun CO2:n säteilypakote oli 2,16 W/m2 ja kokonaispakote 2,70 W/m2.
Jos asia on täysin selvä ja kiistaton ja mittauksiin perustuva, niin laittapas viite dokumenttiin, jossa tämä asia on todistettu. Miten tuo säteilypakotteen arvo oli vuonna 1750 yhteensä 0,00 W/m2 ja sittemmin se on pienentynyt arvoon -1,00 W/m2, jolla on merkittävä vaikutus maapallon lämpötilaan? Pystytkö myös selittämään, miksi tuo arvo edelleen pieneni arvosta -0,82 W/m2 vuonna 2011 tuohon arvoon -1,00 vuonna 2019, kun kuitenkin pilvisyyden väheneminen tosiasiassa nosti maapallon lämpötilaa.
Kunhan kysyin. Tiedän vallan mainiosti, että et pysty vastaamaan, eikä kukaan muukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon kysymyksiä, kun tässä puheenvuorossa otin kantaa avaruuspölyyn ja osoitin, ettei siitä ole näyttöä ”planetaarisen harmonisen syklin vaikutusmekanismissa” ilmastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedämme, että vesi tiivistyy ilmassa olevien hiukkasten ympärille. Näin myös ilmastoon avaruudesta tulevaan pölyyn.
Näin ilmastolle keskeisen tärkeät pilvet muodostuvat!
Muistan joskus lukeneeni, että kun imuroit asuntosi lattialta pölyä, noin 20 prosenttia on avaruuspölyä!
Kun katsoo taivaalle, sekä avaruudesta otettuja valokuvia, käy selväksi, että siellä vallitsee täysi sekamelska.
Ei ole siten syytä olettaa, että avatuuspöly olisi tasaisesti jakautunut, päinvastoin!
Lisäksi tiedämme, että tuota pölyä tulee ilmakehäämme 15 000 tonnia vuodessa!
Ilmoita asiaton viesti
Olisihan se nyt perin omituista, että avaruuspöly jota on satanut avaruudesta maahan jo miljoonia vuosia, että se yllättäen syrjäyttäisi ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen vaikutuksen juuri viimeisten n. 200:n vuoden aikana. Tässä tulee lähinnä mieleen ”Science Fiction” ja ”Star Trek”.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on tietoa siitä, että maa törmää ajoittain avaruuden sankkoihinkin pölypilviin. Esimerkiksi tällainen sattui noin 2 miljoonaa vuotta sitten, jolloin sillä oli merkittävä vaikutus ilmastoon.
Kyllä näitä kannattaa myös tutkia ja ottaa niiden vaikutukset huomioon!
Ilmoita asiaton viesti
Kun otetaan vertailuun tuo avaruuspölyn määrä, joka on siis tuo n. 10000tn / vuosi, eli 0.000010Gtn / vuosi ja vastaavasti ihmisen tuottamat CO2 -päästöt 40Gtn / vuodessa. Suhde on luokkaa:
40/0.000010 = 4 x 10^6
Avaruuspölyn vaikutus säteilypakotteeseen on täysin mitätön!
Ilmoita asiaton viesti
Hannu hyvä,
Ei kaasun ja hiukkasten massaa voi verrata toisiinsa!
Hiukkaset muodostavat pilviä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ilmaston lämpötilan kannalta.
Kannattaa muistaa sekin, että tunnetusti nykyiset ilmastomallit eivät pysty luotettavasti mallintamaan pilviä ollenkaan. Käyttävät ”hihasta ravistettuja” parametrimalleja.
Eikä jääkausien ja lämpökausien vaihtelun syytäkään kunnolla tunneta…
Ihminen on sellainen eläin, että se vaatii tärkeisiin monimutkaisiin ilmiöihin kuten sään muutoksiin yksinkertaisen selityksen, joita antavat kaikenlaiset poppamiehet. Nyt he sanovat, että nimenomaan ihminen yksin ohjaa ilmastoa…..
Historiasta tiedämme, että kun ihmiset suututtivat sääjumalan joka sitten aiheutti kuivuuden, hänen lepyttämiseksi tapettiin poppamiesten käskystä joukottain ihmisiä…
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai voi ja pitääkin voida. Yhden CO2-molekyylin massa on luokkaa ~7.3 x 10^-23g ja avaruuspölygiukkasten luokkaa ~10^-16 – 10^-6g. Ja kuten huomaat, CO2-molekyyli on monta kerta luokkaa kevyempi kuin avararuuspölyhiukkaset (gravitaatio vetää ne maan pinnalle, mitä niistä nyt sitten jää, ennen kuin ne palavat ilmakehässä). Tämä tarkoittaa, että keskikokoisen avaruuspölyhiukkasen massa voi olla noin 10 biljoonaa kertaa suurempi kuin yhden CO₂-molekyylin massa! Ja kuten jo tuossa puheenvuorossani totean, avaruuspölyn vaikutus pilviytimien muodostumiseen viimeisten ~200 vuoden aikana, on kyllä ns. tuulesta temmattua science fiction – tarinatiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Pilvet eivät kuitenkaan synny CO2 molekyylin ympärille vaan erilaisten hiukkasten ympärille.
Näyttää siltä, että avaruushiukkaset muodostavat varsinkin pieniä pisaroita, jotka heijastavat säteilyä enemmän ja säilyvät pilvissä pidempää, kun eivät putoa alas sateena…
Kysymys on kokonaan toisesta prosessista kuin CO2 vaikutukset, joita ei saa sekottaa tähän ollenkaan!
ESAn uusi satelliitti pyrkii tutkimaan nimenomaan tätä pilven muodostumista ja vaikutusta.
Näissä pilvissä näyttää olevan vielä paljonkin tuntematonta ja yllättävääkin tietoa tulossa…
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tässä nyt siitä ole kyse, että pilvet muodostuisi CO2-molekyylien ympärille?! Ei taas pidä sekoittaa vellejä ja puuroja keskenään. Suurin osa n. 90% avaruuspölystä tippuu maahan ja vain n. 10% jää ilmakehän yläosiin (mesosfääri ja termosfääri) leijumaan ja niistäkin osa poistuu takaisin avaruuteen. Globaaliin lämpötilatrendiin (troposfääri vs. stratosfääri ja siitä ylöspäin) niillä ei ole mitään tekemistä, sillä ylempi ilmakehä jäähtyy samaa vauhtia kuin mitä troposfääri lämpenee.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu hyvä,
Ei noita avaruuden pölypilviä voi tuosta vain ”tuomita mitättömiksi.
Niillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi jääkausien syntymiseenkin…
Tässä lisää tietoa niistä:
Kordylewski Clouds: These are two large dust clouds that orbit Earth at the Lagrange points, where the gravitational forces of Earth and the Moon balance out. Although not interstellar, these clouds are a fascinating example of space dust in our immediate cosmic neighborhood.
Ilmoita asiaton viesti
”Kosminen naapuri” ei kytkeydy Maan ja ilmakehän väliseen dynamiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan pölyllä olla erilaisia vaikutuksia paikallisesti ja historiallisesti. Kenties suuriakin? Onko tutkittu?
Ilmoita asiaton viesti
Jos avaruuspölyä tippuu alas tonneittain, niin luulisi, että sillä olisi vaikutus esimerkiksi jäätiköiden sulamiseen. Ilmasto on tietysti eri asia kuin jäätikkö, mutta olkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan yhtä hyvin voidaan sanoa, ettei lämpötila noudata CO2:n pitoisuutta.
Tärkeimpänä esimerkkinä 1900-1940 lämpötila nousi jyrkemmin kuin tänä päivänä ja CO2 pitoisuuden muutos oli korkeintaan 20ppm. Nyt taas lämpötila nousee aivan liikaa verrattuna CO2 vaikutukseen, joka on 0,002°C vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Sinivirta, olen saanut käsityksen että olette ”laboratiomestarina” ehkä tehnyt niitä mittauksia joita varsinaiset alan tutkijat ovat teille osoittaneet.
***
Kansakunnalle itseoppineet ihmiset ovat voimavara. Joskus he tekevät myös todella merkittäviä keksintöjä.
Älkää paetko matemaattisten kaavojen taakse. Matematiikkahan ei ole tiedettä. Se on kieli, loogisen päättelyn kieli?
Tieteelliseen ammattitaitoon kuuluu keskustelu. Ja väittely. Olen saanut käsityksen, että te ette tartu väittelyn paikkoihin, ehkä erityisesti Ollilan kanssa? – ehkä olen väärässä.
*** ****
Se kuitenkin on vain niin että a) jos lähtee liiikkumaan yleisen keskustelun palstalle niin on b) aiheellista kirjoittaa konkreetisti.
– Ja esimerkiksi uskaltautua käydä aitoon väittelyyn.
”Kun se tieteessä kuitenkin on niin, että parhaiten argumentoitavan väitteen / tosiasialausuma kautta syntyvä päätelmä täyttää vasta tieteellisyyden kriiterit.
Ilmoita asiaton viesti
Minä seuraisin mielelläni asiassa oppineiden eli Ollilan, kenties teidänkin ja myös parin muun käymää tieteellistä sananvaihtoa, jossa ei taistella viimeisestä sanasta.
– Vaan asian kehittymisestä.
Ja tällä palstalla myös tavalla, johon voisi tällainen luonnontieteellistä koulutusta oleva mutta muuten kait kohtuullisen tajuava ihminen osallistua.
– ei niinkään keskustelijana vaan oppijana.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus: ”Hannu Sinivirta, olen saanut käsityksen että olette ”laboratiomestarina” ehkä tehnyt niitä mittauksia joita varsinaiset alan tutkijat ovat teille osoittaneet.”
Ei pidä vetää sellaisia johtopäätöksiä, jotka ovat täysin vääriä.
Niin kuin profiilissani lukee:
”Teoriat ja mielipiteet ovat omiani, ne eivät edusta instituutteja tai organisaatioita. Ajalla ei ole partikkelia (toistaiseksi) valolla on.”
Ei muuta kommentoitavaa!
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen vastaus. Omalta osaltani toki arvioita helpottaa, jos tiedän henkilön tiedon olevan itseopiskeltua tai koulutusinstituurion tuottamaa.
Muuten painotan edelleen: kirjoittelisitteko kansantajuisesti dosentti Ollilan kanssa, niin saisimme me – tai ainakin minä alaa tuntemattomana – tilaisuuden oppia lisää asioista.
Ilmoita asiaton viesti
—
C = ilmakehän lämpökapasiteetti
T = maapallon keskilämpötila
S = auringosta tuleva säteily (n. 1361Wm-2)
α = maapallon albedo (n. 0.3)
σ = Stefan-Boltzmannin vakio (5.67 x 10-8 Wm-2 K-4)
FGHG = kasvihuonekaasujen säteilypakote
FDUST = avaruuspölyn mahdollinen säteilypakote
—
Hmm,,ilmeisesti kaavoissa keskitytään lämpötilan arviointiin maa-pallolla tai sen pinnalla ilma-aine-kerroksessa. Lämpötilamittauksilla ja lämpötila-energiakaavoilla koetetaan kuvata ymmärtääkseni aineen käyttäymistä.
Miten aineen itsensä ominaisuudet vaikuttanee?
Käsittääkseni esimerkiksi koivun lehdet vaatii auringosta tulevaa aine-massaa sen lisäksi mitä se maa-ainesta ja ilma-ainesta imee itseensä, rakentuakseen koivun kokonaiseksi lehdeksi.
Tämä tarkoittaa että auringosta sinkoutuva ainemassa,
((se joka muodostaa ihon pinnassa ns”kitkalämpöä” ja havaitaan helposti ilman mittalaitteita), varjossa ei kuumene niin paljoa)),
tämä ainemassa lisää maapallon aine-massaa, ja siten aine-määrää.
Kasvihuoneilmiössä käsittääkseni vuosimiljoonien ilma-ainekerroksen rakenne, hiilen ja öljyn ainekoosteen muuntamisen=polttamisen seurauksena, on viime vuosisatoina muuttunut.
Miten auringosta tuleva aine-massa tähän vaikuttanee.
Eli miten ilman aine-kooste on muuttunut ajalta ennen ihmisen teollista aikakautta ja miten tullee tulevaisuudessa lisää muuttumaan?
Miten tämän ilma-aine-koosteen rakenteen muuttuminen vaikuttaa solurakenteisen elävän olennon elämään?
Mikäänhän ei säteile, vaan sitä ainemassan virtausta selitetään erilaisilla kaavoilla. Kyllä ne atomit, protonit, elektronit, fotonit, kvarkit, ainetta on.
Ja solukin.
Edelleen jatkokysymys,
Mitä fyysisesti ja konkreettisesti mitataan kun mitataan auringosta tulevaa säteilyä? ja sanotaan sen olevan suuruudeltaan jotakin x Wm-2).
Ilmoita asiaton viesti
Mitä auringosta tulee:
1) Sähkömagneettista säteilyä eri taajuuksilla:
https://sunwindsolar.com/blog/solar-radiation-spectrum/
2) Hiukkassäteilyä useilla energioilla aina neutriinoihin/antineutriinoihin saakka:
Aurinkotuuli on varautuneiden hiukkasten virta, joka vapautuu Auringon uloimmasta ilmakehän kerroksesta, koronasta. Tämä plasma koostuu enimmäkseen elektroneista, protoneista ja alfahiukkasista, joiden kineettinen energia on välillä 0,5-10 keV.
Maapallon ilmakehästä:
1) Ilmasto säteilee ulos pääasiassa infrapunasäteilyä taajuudella 10 μm. Kasvihuonekaasut ovat myös melkein täysin läpinäkyviä tällä 8–14 μm kaistalla. Vesi absorboi vähän: https://www.wikiwand.com/en/articles/Water_vapor_windows
2) Ilmakehän ilma, kuten myös CO2, ovat erittäin hyviä lämmöneristeitä, eli huonoja lämmönjohtajia. Siis lämpö ei johdu ylöspäin paljonkaan.
https://www.researchgate.net/figure/A-plot-showing-how-the-thermal-conductivity-of-air-carbon-dioxide-hydrogen-and-methane_fig3_366993923
Hiilidioksidi ei käytännössä muuta ilman lämmönjohtavuutta! 100% CO2 on kutakuikin yhtä hyvä lämmönjohtaja kuin ilmakin.
3) Mutta, koska ilma on kaasu ja liikkuvaista, tapahtuu ns. konvektiota. Konvektiossa lämmin ilma nousee ylöspäin vieden lämmintä ilmaa maan pinnalta yläilmoihin. Maanpinnan lämpösäteily taajuuksilla 8–14 μm ei absorboidu paitsi pilviin.
Ilmoita asiaton viesti