SDG (Sustainable Development Goals) kestävän kehityksen tavoitteet – 17 kohtaa
SDG (Sustainable Development Goals) kestävän kehityksen tavoitteet – 17 kohtaa
SDG-raportti – 17 kohtaa
- Ei köyhyyttä
- Ei nälkää
- Hyvä terveys ja hyvinvointi
- Laadukas koulutus
- Sukupuolten tasa-arvo
- Puhdas vesi ja puhtaanapito
- Edullinen ja puhdas energia
- Ihmisarvoista työtä ja taloudellista kasvua
- Teollisuuden innovaatiot ja infrastuktuuri
- Vähentynyt eriarvoisuus
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Vastuullinen kulutus ja tuotanto
- Ilmastotoimet
- Elämä veden alla
- Elämä maalla
- Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot
- Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi ja huomautus lukijalle
Lähde: https://unstats.un.org/sdgs/report/2019/Overview/
Huom! Raportti on pitkä, mutta erittäin hyödyllinen, jos on kiinnostunut kestävämmästä kehityksestä, joka ei ole niin yksinkertaista, kuin voisi kuvitella. Edellä mainitut 17 kohtaa ovat kaikki hyvin asianmukaisesti perusteltuja. Itseäni erityisesti kiinnostivat kohdat: 13. ilmastotoimet, 14. Elämä veden alla ja 15. Elämä maalla.
13. Ilmastotoimet
Kasvihuonekaasupäästötasot, jotka johtuvat nykyisten NDC: n (Nationally Determined Contribution) toteuttamisesta ja muissa skenaarioissa (gigatonnia ekvivalenttia hiilidioksidia vuodessa).
Lähde: https://unstats.un.org/sdgs/report/2019/Goal-13/
14. Elämä veden alla
Ilmakehän ja meriveden hiilidioksidipitoisuudet ja meriveden pH Pohjois-Tyynenmeren alueella, 1958–2017 (ppm, mikro-ilmakehä [μatm] ja pH).
Lähde: https://unstats.un.org/sdgs/report/2019/Goal-14/
15. Elämä maalla
Eloonjäämisindeksi 1993–2019 ja ennusteet vuosille 2020–2030 (perustuu globaalin indikaattorin ekstrapolaatioon).
Lähde: https://unstats.un.org/sdgs/report/2019/Goal-15/
Sanoisin että töitä riittää pitkälle tulevaisuuteen, mutta toivoa on..!
Viittaan esim. jo kauan sitten esittämääni kirjoitukseeni https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/poliitikkojen-haasteena-asianmukainen-ratkaisu-ilmastonmuutoksesta/, missä mm. totean:
”Vaikka YK:n poliitikot ovat jo vuonna 1988 perustaneet hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC hakemaan tieteellinen näyttö ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston uhkaavalle lämpenemiselle, sille ei tänä päivänäkään ole näyttöä todellisuudesta olemassa. On vain epätarkkoihin ilmastomallituloksiin perustuva, IPCC:n poliittisena konsensuksena omaksuma ilmastoherkkyys, mikä todellisuudesta tehtyjen, havaintojen mukaan on niin epätarkka ja liioiteltu, ettei sille todellisuudesta asianvaatimaa näyttöä ole olemassa.”
Ilmoita asiaton viesti
Aina löytyy niitä, jotka kuvittelevat ratkaisevansa kestävän kehityksen epäilyillä ja toistoilla, millä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka nämä laajamittaiset ongelmat ratkaistaan. Ne kuvitellaan liian yksinkertaisiksi ja tässä tapauksessa lähdetään tuijottamaan vain yhä parametria (ilmastoherkkyys) ja sekin saadaan epätarkaksi tai liioitelluksi. Kommentoija voisi vihdoinkin herää todellisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraava esimerkkini kaikessa yksinkertaisuudessaan osoittaa, että pyrin tieteellisyydessä aina todellisuuteen, missä itse näyt etenevän vasta puoliväliin:
Kuten puheenvuorossani https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/oppia-ika-kaikki-ilmastonmuutoksestakin/ olen todennut, YK:n poliitikkojen perustama, hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC ei ole jo yli kolme vuosikymmentä kestäneestä yrittämisestäänkään huolimatta pystynyt esittämään tieteellisyyden edellyttämää näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle. Tämänkin kaiken ymmärtämiseksi viittaan tässä aikaisempiin teksteihini, mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa.
Viittaan tässäkin John Dewey’n kirjan Filosofian Uudistaminen suomentajan Tuukka Perhoniemen esipuheeseen, missä hän toteaa:
”Totuuteen tarvitaan toimivuutta: aluksi on arvio tai hypoteesi, jota tulee koetella, ja mikäli se auttaa toimimaan halutulla tavalla maailmassa, se on oikea. Älyllisiä käsityksiä tulee siten arvioida sen mukaan, millaisia käytännön seurauksia ne tuottavat.”
Itse olen kokemustaustani pohjalta todennut tämän saman näin:
Käytännön metallurgisena, monitieteellisyyttä edellyttävänä, entisenä tutkijana näen nämä ilmasto-ongelmatkin analogisina metallurgisten käytännön ongelmien kanssa. Kummassakin on avainasiana ns. pragmaattinen logiikka eli kokemukseen perustuva kyky ajatella johdonmukaisesti oikein, mitä ongelmanratkaisuun liittyen kuvailen seuraavasti:
– ensin selvitetään uskotun ongelman todellinen laatu
– sitten selvitetään teoreettisesti, mitä todellisuudessa on aihetta tarkemmin tutkia
– tutkimusta havaintoineen jatketaan kunnes syy selviää
– jos syytä todellisuudesta ei ole löydettävissä, uskottua ongelmaa ei tiettävästi ole olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä nyt mitkään ”todellisuuden etsimisen filosofiat ja toimivuudet siinä yksinkertaisuudessaan” ratkaise enää yhtä mitään, niitä on jo selvitelty tuhansia kertoja. Syitä tekoihin on jo aivan riittävästi. Älylliset tavoitteet ovat paljon korkeammalla.
Ilmoita asiaton viesti
”Älyllisiä käsityksiä tulee siten arvioida sen mukaan, millaisia käytännön seurauksia ne tuottavat.”
Todellisuudesta ei ole missään osoitettavissa, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan uhkaavaana pidettyä ilmaston lämpenemistä aiheuttaisi – puhumattakaan siinä olevasta, minimaalisesta ihmisperäisestä osuudesta.
Yksinkertaisimmillaan ilmakehän nykyisen hiilidioksidipitoisuuden olematon vaikutustus ilmaston lämpötilaan ilmenee jo siitä, kun Afrikan kuivilla, pilvettömillä savanneilla on todettu jopa ilman lämpötilan päiväsaikaan nousseen yli 70 C-asteen, mutta seuraavana pilvettömänä yönä laskevan jopa pakkasen puolelle.
Tämän saman olen jo lapsena kokenut kotiseudullani yöhallojen esiintymisenä loppukesästä, kun yön pilvettömissä sääolosuhteissa ilman lämpötila putosi pakkasen puolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Yhden havainnoijan tekemiä älyllisiä havaintoja (lapsesta asti) voi verrata hiekkalaatikossa istuviin muihin älyllisiin havaitsijoihin, jolloin ette hyvin suurella todennäköisyydellä pääse koskaan yksimielisyyteen siitä, kenelle lapio ja ämpäri kuuluu: näin ollen, hiekkakakustasi ei koskaan tule muodostumaan sellaista, missä ”uskot ongelman todellisen laadun olevan”.
Ilmoita asiaton viesti
”– ensin selvitetään uskotun ongelman todellinen laatu”
Maapallon kasvillisuusvyöhkkeiden siirtyminen ja ekosysteemien romahtaminen.
”– sitten selvitetään teoreettisesti, mitä todellisuudessa on aihetta tarkemmin tutkia”
Sitä miten ihmiset voivat elää jatkossakin sivistyneesti.
”– tutkimusta havaintoineen jatketaan kunnes syy selviää”
Syy tiedetään jo.
”IPCC ei ole jo yli kolme vuosikymmentä kestäneestä yrittämisestäänkään huolimatta pystynyt esittämään tieteellisyyden edellyttämää näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle ilmaston lämpenemiselle.”
Tämä ei ole uskottua vaan totta:
http://static.demilked.com/wp-content/uploads/2015/10/global-warming-climate-change-photographic-proof-united-states-geological-survey-thumb640.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se huvittavaa, kun on asetettu tavoite, johon ei ole järjellistä suunnitelmaa eikä analyysia siitä mitä se tulee aiheuttamaan.
Tiedän jo nyt, että se on tuhoon tuomittu yritys.
No se herääminen todellisuuteen tapahtuu, kun luonnolliset tekijät kääntyvät selkeästi negatiivisiksi. Merkit siitä on jo ilmassa 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitit varmaankin mutuilun merkkejä…
Ilmoita asiaton viesti
No luettele ne toimenpiteet raportista, minä en sieltä niitä löydä ensimmäistäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Siellä on 17 kohtaa ja jos käyttää vähän mielikuvitusta, mitä tekisit ensimmäiseksi?
Ilmoita asiaton viesti