Tieteellinen konsensus ilmastonmuutoksesta ja hieman energiasta ja miksi sitä pitäisi kierrättää?

Tieteellinen konsensus ilmastonmuutoksesta ja hieman energiasta ja miksi sitä pitäisi kierrättää?

Tieteellinen konsensus on yleensä se, mitä useimmat tiedemiehet uskovat pitävän paikkansa tietyssä asiassa, koska he tulkitsevat kaikkia käytettävissämme olevia todisteita. 

Toisin sanoen, se on tutkijoiden kollektiivinen vastaus tiettyyn kysymykseen. Esimerkiksi jos tiedeyhteisöltä kysytään: ”Jos päästän irti tämän omenan kädessäni, putoaako se maahan?” Vastaus on ”kyllä”, tieteellisen konsensuksen mukaan omena on maan painovoiman alainen. 

Tämä kuitenkin kyseenalaistaa tieteellisen konsensuksen pätevyyden. Kuinka varmoja olemme siitä, että konsensus on todellakin tieteellinen?

On aina hyödyllistä muistaa, että ensinnäkin tieteellinen paperi ei ole valmis paperi. Se on paperi, jonka useat yhteisön yksilöt tarkistavat ja tutkivat sen rajoituksia, kokeellisia prosesseja ja tuloksia. Julkaisu hyväksytään vasta sen jälkeen, kun paperi on käynyt läpi tämän vertaisarviointiprosessin. Ja jokainen uusi paperi perustuu aikaisemmin ilmestyneissä lehdissä julkaistuihin tietoihin.

Näin ollen tieteellisen konsensuksen syntyminen ei kuulu majoritaarisen (enemmistön) säännön piiriin. Se merkitsee sitä tosiasiaa, että hyvin monet tutkijat eri taustoista ovat pohtineet käsillä olevaa kysymystä ja ovat tehneet samanlaisia ​​johtopäätöksiä.

Tämä ei tarkoita, että tiede olisi ihmelääke – se ei tarkoita, että tiede olisi täydellinen tai aina 100% oikeassa. On tärkeää muistaa, että tiede on sopeutumista; se on muutos. Mutta se tarkoittaa sitä, että meillä on melko hyvä käsitys siitä, miten asiat toimivat, ja se vaatii valtavan määrän todisteita muuttaaksemme nykyistä ymmärrystämme. Siksi tieteellisen konsensuksen hyväksyminen on välttämätöntä, kunnes toisin todistetaan.

Hieman energiasta ja miksi sitä pitäisi kierrättää?

Ehkä kaikkein kuuluisin esitys massan ja energian suhteesta on Albert Einsteinin erityinen suhteellisuusteoria. 

Annetaan lepomassan m0 liikkua nopeudella, jolloin sen massaksi voidaan antaa:

Newtonin toisen liikelain mukaan, hiukkasen momentin muutosnopeus on yhtä suuri kuin siihen kohdistettu voima:

Jos hiukkanen siirtyy etäisyydellä dx voiman F avulla, tehty työ Fdx tallentuu liike -energiaksi (Ek):

Yhtälöstä (7) havaitaan, että liike-energian muutos on suoraan verrannollinen massa-muutokseen. 

Jos kappale on levossa, sen nopeus on nolla ja siten liike-energian muutos on nolla eli massa on m0. Jos kappale liikkuu nopeudella v, silloin massa on m ja kineettinen energia on Ek.

Yhtälöstä (8) nähdään, että mc2 on totaali energia. Mikä on itse asiassa kineettisen ja lepomassa-energian summa:

Maapallo saa 99.97% energiastaan auringosta. Toisin sanoen auringon aktiivisuus määrittelee, kuinka paljon maapallo lämpenee tai jäähtyy. Tähän prosessiin summautuu kaikki, mikä jää luonnollisen kasvihuoneilmiön sitomaksi energiaksi maan pinnan ja ilmakehän välille (aerosolit, pilvet, vesi, hiilidioksidi, metaani jne).

Mikä on termodynamiikan toinen pääsääntö?

Loputon liike kuuman ja kylmän välillä merkitsee lopulta universumin loppua..!

Termodynamiikka on lämmön ja energian tutkimusta. Sen ytimessä ovat lait, jotka kuvaavat kuinka energia liikkuu järjestelmän sisällä, olipa kyseessä atomi, hurrikaani tai musta aukko. Ensimmäinen laki kuvaa, kuinka energiaa ei voida luoda tai tuhota, se muuttaa vain muotoaan. 

Toinen laki on luultavasti paremmin tunnettu ja vielä syvällisempi, koska se kuvaa universumin rajoja. Tämä laki koskee tehottomuutta, rappeutumista. Se kertoo meille, että kaikki mitä teemme, on luonnostaan ​​tuhlausta ja että universumissa on peruuttamattomia prosesseja. Se antaa ”ajan nuolen” ja kertoo meille, että universumillamme on väistämättä synkkä autio kohtalo. 

Toinen laki voidaan ilmaista useilla tavoilla, yksinkertaisin on se, että lämpö virtaa kuumemmasta kylmempään. Sen ytimessä on termodynaamisten järjestelmien ominaisuus, jota kutsutaan entropiaksi. Yhtälöissä sitä edustaa ”S” – löyhästi ilmaistuna se on järjestelmän häiriöiden määrä. 

Tämä voidaan esittää monin tavoin, esimerkiksi molekyylien järjestäytymisenä – jääkuution vesimolekyylit ovat järjestyneempiä kuin samat molekyylit sen jälkeen, kun ne on lämmitetty kaasuksi. Vaikka vesimolekyylit ovat hyvin määritellyssä hilassa jääkuutiossa, ne kelluvat arvaamattomasti kaasussa. Jääpalan entropia on siis pienempi kuin kaasun.

Entropian muodollisempi määritelmä lämmön liikkuessa järjestelmän ympärillä on annettu ensimmäisessä yhtälössä alla. Järjestelmän äärettömän pieni entropian muutos (dS) lasketaan mittaamalla kuinka paljon lämpöä on tullut suljettuun järjestelmään (δQ) jaettuna yhteisellä lämpötilalla (T) lämmönsiirron kohdassa:

Yhtälö ilmaisee termodynamiikan toisen lain entropian kannalta. Yhtälö sanoo, että eristetyn luonnonjärjestelmän entropia pyrkii aina pysymään samana tai lisääntymään – toisin sanoen universumin energia siirtyy vähitellen kohti epäjärjestystä. Lämpö ei voi spontaanisti virrata kylmästä esineestä (matala entropia) kuumaan esineeseen (korkea entropia) suljetussa järjestelmässä, koska se rikkoisi yhtälöä.

Lopulta ihmisen käyttämän energian vaikutus

Riippumatta siitä, kuinka paljon maapallo saa energiaa auringosta (99.97%), se samainen energia poistuu takaisin avaruuteen. Mutta sillä tavalla, että luonnollinen kasvihuoneilmiö hidastaa tätä energian vapautumista. Luonnollinen kasvihuoneilmiö sitoo lämpöä, jonka maapallo luovuttaa takaisin, sen pyrkiessä asettumaan tasapainoon. 

Tämä dynamiikka on riippuvainen luonnollisen kasvihuoneilmiön muutoksesta, joka on havaittu globaalina lämpötilan nousuna, eli luonnollinen dynamiikka ei toimi niin, kuin sen pitäisi eli lähestyä arvoa 100%. 

Tämän enempää ei itse asiassa tarvitse perustella ihmiskunnan käyttämää energiaa, sillä jos energian tehokkuutta ei kyetä parantamaan ja kierrättämään; ja kun samaan aikaan energian tarve on yhä lisääntymässä, osa siitä tulee joka tapauksessa vapautumaan ilmakehään ja globaali lämpötila jatkaa nousuaan.

Faktoja pitäisi tarkastella sen todellisessa energeettisessä mielessä ja vähemmälle pitäisi jättää populistinen journalismi, predator-julkaisut ja epämääräisten valheita väittävien ”kotikutoisten tieteiden” levittäminen. 

+3
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu