Tutkimuksesta ja demarkaatiolinjoista

Lainauksia ja demoja pöytäkokeista

Lainaus:

”Usein puhutaan luonnontieteellisestä perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta ajatellen, että ne ovat helposti erotettavissa toisistaan. Tässä katsannossa perustutkimus on itseisarvoista tiedonjanoa, kuten vaikkapa kysymys universumin syntymisestä. Soveltavalla tutkimuksella sen sijaan on tarkoitus: tuotetaan tietoa asioista, jotka auttavat tai helpottavat ihmisten elämää, usein fyysisten laitteiden välityksellä. Soveltavasta tutkimuksesta on siis konkreettista hyötyä”.

”Jako voi kuulostaa perustellulta. Samalla kuitenkin myönnetään, että soveltava tutkimus pohjaa perustutkimukseen. Silloin voi kysyä: missä kohdin perustutkimus loppuu ja missä soveltava tutkimus alkaa”?

”Väitän, että usein selkeää demarkaatiolinjaa (rajanveto-ongelmaa) ei ole olemassa, vaan että perustutkimus ja soveltava tutkimus muodostavat jatkumon; että jako soveltavaan ja perustutkimukseen on osin mielivaltainen ja että järkevämpää olisi puhua vain ”tutkimuksesta”…”

-Kosmologi Kari Enqvist

Demoja pöytäkokeista

Lainaus siksi, koska nykyisin tutkimusta ei myöskään kovin korkealle arvosteta. Onko kyseessä sen vaikeaselkoisuus vai ollaanko vain sitä mieltä, että yleinen tieto-viisaus sinänsä ja sen kvaliteetti (ominaisuus, laatu) on paljon luultua tärkeämpää kuin arkinen aherrus tutkijan kammiossa, joka on erikoistumassa johonkin tiettyyn. Kun Kari Enqvist puhuu perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta, tähän pitäisi vielä lisätä tieteen ja ei-tieteen, tieteen ja näennäistieteen, tieteen ja uskonnon sekä tieteen ja politiikan väliset rajanveto-ongelmat. Koska niin kovin usein näistä syntyy kaoottinen farssi, kun sitä rajanvetoa ei oikein osata tehdä. Yhtenä erinomaisena esimerkkinä on ilmasto ja sen muuttuminen, jossa myös perustutkimus ja soveltava tutkimus muodostavat jatkumon.

Viime päivinä on tullut kirjoitettua ns. rautalankaversioita (pöytäkokeet) kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin kyvystä siepata IR-säteilyä, joka on itse asiassa jo selvyys. Mutta oleellista näissä pöytäkokeissa on mallintaminen eli pyrkiä toistamaan kokeet niin, että ne ovat vertailukelpoisia keskenään ja että ne ovat ilmakehän suhteen mahdollisimman suoraan verrannollisia. Ei mitkään kokeet ilmakehän suhteen mene täysin 1:1:een, mutta tulokset voidaan esimerkiksi derivoida lämpötilan muutosnopeuksina:

-dTCO2 / dt ja -dTATM / dt

Ohessa muutamia demoja pöytäkokeista

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/co2n-ir-absorbtion-kaytannon-demonstraatio/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/todelliset-ilmastovaikutukset-kokeita-ns-rautalankaversioina/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/yksinkertainen-koe-co2n-vaikutuksesta-ilmaston-lampenemiseen/

0
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu