Tuulivoimasta välillä jotakin positiivista!

Miten yhdistetään tuulivoima ja kestävä metsätalous?

Ei ole yllätys, että Suomen metsiin on alettu viime vuosina rakentaa enenevissä määrin tuulivoimaloita. Metsistämme löytyy tuulivoiman tuotantoon erinomaisesti soveltuvia tuulisia ja kaukana asutuksesta sijaitsevia kohteita. Metsä on myös yleisesti ottaen tuulivoimaloiden rakentamisen kannalta montaa muuta maankäyttöluokkaa helpompi kohde. 

Tuulivoima ja tuulipuistot eivät toisaalta estä kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittamista. Itse asiassa tuulivoima ja siitä saatavat korvaukset antavat metsänomistajille mahdollisuuden monipuolistaa metsän käyttöä ja siitä saatavaa tuloa.

On totta, että tuulivoimalat ja niiden tarvitsemat huoltotiet sekä kaapeloinnit vähentävät metsätalouskäytössä olevaa aluetta, mutta isommassa mittakaavassa määrät ovat varsin pieniä. 

Yhden turbiinin tarvitsema maa-ala on vain noin hehtaari. Metsänomistajan kannalta tilanne voi jopa parantua, kun tuulipuistoa varten rakennetut huoltotiet parantavat metsän ympärivuotista saatavuutta. Tuulivoimalla ei ole suurta vaikutusta myöskään puunkorjuuseen. Finsilvan kohdalla suurimmatkaan tuulivoiman tuotantoskenaariot eivät vaikuta puuntuotantoon käytännössä lainkaan. 

Metsätalouden ja metsänhoidon näkökulmasta tuulivoimaloiden sijoittelu vaatii hyvää suunnittelua, jotta erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet säilyvät rakentamattomina. Tuulivoiman sijoitteluun vaikuttaa erityisesti kaavoitus ja puolustusvoimien tarpeet, joten aivan kaikkea ei pystytä hyvälläkään suunnittelulla välttämään. Tässä kohtaa mukaan astuvat metsäkompensaatiot. 

Tuulivoimarakentaminen tarvitsee kompensaatiota 

Suomessa rakennetaan hyvin usein niin sanotusti metsän päälle, olipa kyseessä sitten tuulipuisto, aurinkopuisto, kauppakeskuksen parkkipaikka tai vaikkapa voimalinja. Sillä on kaksi vaikutusta:

1. Syntyy metsäkatoa eli metsäpinta-ala pienenee. Aiheutunut metsäkato mitataan hehtaareissa.
2. Syntyy luontokatoa eli luonnon monimuotoisuus pienenee. Mitä merkittävämpi ja ainutlaatuisempi kohteen biodiversiteetti on ja mitä enemmän siellä on luontoarvoja, sitä suurempi on aiheutunut luontokato. 

Nämä rakentamisesta metsälle ja luontoarvoille aiheutuneet negatiiviset vaikutukset voidaan huomioida ja korvata metsäkompensaatioilla. Tällä hetkellä muiden kuin Natura-alueiden kompensointi on Suomessa vapaaehtoista, mutta Finsilvan periaate on, että kaikki uusiutuvaan energiaan liittyvät omalla toiminnalla aiheutetut negatiiviset vaikutukset hyvitetään täysimääräisesti. 

Metsäkatoa kompensoidaan istuttamalla korvaava määrä metsää toisaalle. Koska uusi istutettu metsä ei vastaa luontoarvoiltaan alkuperäistä, ei sitä kautta voida suoraan hyvittää luontokatoa. Luontokadon kompensaatio toteutetaankin esimerkiksi ennallistamalla tai suojelemalla jokin toinen vastaavanlainen alue mahdollisimman läheltä kompensoitavaa aluetta. 

Kompensaatioiden toteuttamisessa on tärkeää pitää huoli siitä, että tehtävät toimenpiteet ovat aidosti lisäisiä – eli että niitä ei tehtäisi joka tapauksessa, vaikka hyvitys jätettäisiin tekemättä. Lisäksi kompensaatio vaatii uskottavaa toimenpiteiden tasoa sekä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tehdyistä toimenpiteistä.

Lähde: Finsilva

https://www.finsilva.fi/metsatalous/miten-yhdistetaan-tuulivoima-ja-kestava-metsatalous/

Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan

Tuulivoima on tällä hetkellä halvin sähköntuotantomuoto Suomessa ja sitä rakennetaan vauhdilla lisää. Tuulivoima tulee olemaan suurin sähköntuotantomuoto Suomessa 2030– luvulle mennessä. Viime vuonna Suomen sähkönkulutuksesta 14 % katettiin tuulivoiman avulla.

Tuulivoimabuumi haastaa kantaverkon siirtokykyä länsirannikolla

Tuulivoiman ennätyksellinen kasvu haastaa Suomen kantaverkon siirtokykyä lähivuosina länsirannikolla. Uusien tuulivoimahankkeiden myötä kantaverkkoon tarvitaan länsirannikolla jo tehtyjen verkkovahvistusten lisäksi myös uusia siirtoyhteyksiä. Selvitämme yhdessä eri toimijoiden kanssa uuden tuotannon liittämisen mahdollisuuksia ennen tarvittavien verkonvahvistusten valmistumista. Selvitystyö valmistuu syksyllä.  

Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa parhaillaan ennätykselliseen tahtiin. Nykyisin tuulivoimatuotantoa on Suomessa noin 4 000 MW. Vuoden loppuun mennessä tuotannon arvioidaan olevan jo noin 5 000 MW, ja kolmen vuoden kuluttua sen ennustetaan olevan lähes 10 000 MW. Sähkönkulutuksen kasvun myötä Suomessa on ennustettu olevan 2030- luvulla jopa yli 20 000  MW tuulivoimatuotantoa.

Kantaverkon muutostarpeet ovat merkittävät, ja Fingrid vastaa tähän vihreän siirtymän asettamaan haasteeseen korottamalla investointiohjelmansa seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmeen miljardiin euroon. Tarkempaa analyysiä tulevaisuuden näkymistä saadaan Fingridin sähköjärjestelmävisio – webinaarissa 29.8.

Länsirannikolla, Porin ja Oulun välisellä alueella, on nykyisten ennusteiden mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä noin 5 000 MW tuulivoimatuotantoa. Kantaverkon toiminnan periaatteena on korkea käyttövarmuus ja sähkön siirron laatu.

Vaikka Fingrid on uusinut ja vahvistanut koko länsirannikon kantaverkon, sen siirtokyky tulee tämänhetkisen arvion mukaan olemaan tuolloin lähes äärirajoilla, erityisesti huolto- tai vikatilanteissa. Tästä syystä Fingrid on käynnistänyt uusien 400 kV:n voimajohtoyhteyksien rakentamisen ympäristöselvitykset ja valmistelut.

Uusien voimajohtojen Kristiinankaupungista Tampereelle ja Kalajoelta Keski-Suomeen on suunniteltu valmistuvan vuosina 2027 ja 2028. Ne lisäävät merkittävästi alueen sähkönsiirtokapasiteettia ja helpottavat uuden tuulivoimatuotannon liittämistä sähköjärjestelmään. Käytännön haasteena on, että uusien satoja kilometrejä pitkien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointi ja lupaprosessi vievät aikaa.

Sähköjärjestelmän siirtokapasiteetin lisäksi Fingrid selvittää ratkaisuja, joilla hallitaan haasteita tulevaisuuden tilanteessa, jossa suurin osa sähköntuotannosta on kytkeytynyt verkkoon tehoelektroniikan (suuntaajien) välityksellä. Tämä aiheuttaa näille laitoksille haasteita toimia vakaasti ja selviytyä häiriöistä erityisesti alueilla, joilla tuulivoimatuotantoa on paljon. Tästä aiheesta on asiakaslehteemme haastateltu suunnittelupäällikkö Antti Harjulaa.

Fingrid selvittelee parhaillaan, voidaanko länsirannikolle lisätä uutta sähköntuotantoa ennen edellä mainittujen uusien verkkovahvistusten valmistumista – ja tarkemmin vielä: paljonko, minne ja milloin. Raportoimme tuloksista erikseen syksyllä.

Lähde: Fingrid

https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/tuulivoimabuumi-haastaa-kantaverkon-siirtokykya-lansirannikolla/

Ei tarvita kovinkaan monimutkaisia työkaluja, kun löytää tuulivoimasta pelkästään googlaamalla, myös jotakin positiivista sanottavaa.