Uusi laaja Naturessa julkaistu tutkimus vuodelta 2020 vahvistaa holoseenin ja antroposeenin välisen lämpötila-anomalian..!

US:n palstoilla ja sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu näyttäisi edelleen suosivan selvää vastakkain-asettelua ja pyrkimystä murtaa tai osoittaa vallitsevia tutkimuksia virheellisiksi ja peräti vailla tutkimusnäyttöä oleviksi yrityksiksi.

Nämä ovat vahvoja ilmaisuja ja osoittavat kritiikkiä esittäneiltä jonkinlaista turhautumista. Nämä vastakkain-asettelut olisi nyt syytä unohtaa ja keskittyä uusimpiin tutkimuksiin, jotka vain vahvistavat paitsi vallalla olevia, myös omia käsityksiäni.

(ks. linkki)

https://www.nature.com/articles/s41597-020-0530-7

Abstract

An extensive new multi-proxy database of paleo-temperature time series (Temperature 12k) enables a more robust analysis of global mean surface temperature (GMST) and associated uncertainties than was previously available. We applied five different statistical methods to reconstruct the GMST of the past 12,000 years (Holocene). Each method used different approaches to averaging the globally distributed time series and to characterizing various sources of uncertainty, including proxy temperature, chronology and methodological choices. The results were aggregated to generate a multi-method ensemble of plausible GMST and latitudinal-zone temperature reconstructions with a realistic range of uncertainties. The warmest 200-year-long interval took place around 6500 years ago when GMST was 0.7 °C (0.3, 1.8) warmer than the 19th Century (median, 5th, 95th percentiles). Following the Holocene global thermal maximum, GMST cooled at an average rate −0.08 °C per 1000 years (−0.24, −0.05). The multi-method ensembles and the code used to generate them highlight the utility of the Temperature 12k database, and they are now available for future use by studies aimed at understanding Holocene evolution of the Earth system.

Abstrakti (suomennos)

Laaja uusi proxy-tietokanta paleo-lämpötilan aikasarjoista (lämpötila 12 k) mahdollistaa aiemmin saatavissa olleen entistä tehokkaamman analyysin pinnan keskilämpötilasta (GMST) ja siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä. 

Käytimme viittä erilaista tilastollista menetelmää viimeisen 12 000 vuoden GMST: n (holoseeni) rekonstruoimiseksi. Jokaisessa menetelmässä käytettiin erilaisia ​​lähestymistapoja keskiarvoistamalla globaalisti jakautuneet aikasarjat ja karakterisoimalla erilaisia ​​epävarmuustekijöitä, mukaan lukien proxy-lämpötila, -kronologia ja metodologiset vaihtoehdot.

Tulokset yhdistettiin muodostamaan monimenetelmäinen yhdistelmä GMST (Globaali keskimääräinen pinta-lämpötila)- ja leveysalueiden lämpötilan rekonstruointeja realistisilla epävarmuustekijöillä. 

Lämpimin 200 vuoden pituinen aikaväli tapahtui noin 6500 vuotta sitten, kun GMST oli 0,7 ° C (0,3, 1,8) lämpimämpi kuin 1800-luku (mediaani, 5., 95. prosenttipisteet). 

Holoseenin globaalin lämpömaksimin jälkeen GMST jäähtyi keskimääräisellä nopeudella –0,08 ° C / 1000 vuotta (–0,24, –0,05). Monimenetelmä-kokonaisuudet ja niiden luomiseen käytetty koodi korostavat lämpötilan 12k-tietokannan hyödyllisyyttä, ja ne ovat nyt saatavissa tulevaa käyttöä varten tutkimuksissa, joiden tarkoituksena on ymmärtää maajärjestelmän holoseenikehitystä.

Suosittelen yksityiskohtaisesti käymään läpi oheisen tutkimuksen (myös discussion osion) ja kommentoimaan holoseenin ja antroposeenin välisestä lämpötila-anomaliasta, missä antroposeeni dominoi:

(𝝏A / 𝝏t) / (𝝏L / 𝝏t) >> 1

𝝏A / 𝝏t = Antroposeeninen lämpötila-muutos ajan suhteen 

𝝏L / 𝝏t = Luonnollinen (holoseeni) lämpötila-muutos ajan suhteen 

+1
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Työkokemusta (tietoliikenne, -atomivoima, -lääketiede, -avaruus) tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä.

Kantavia voimia mm. Albert Einstein.

(𝝏fA / 𝝏xA, 𝝏fA / 𝝏yA) / (𝝏fL / 𝝏xL, 𝝏fL / 𝝏yL) = ∇fA / ∇fL = paljon suurempi kuin 1 ts. antroposeeni dominoi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu