Vakavasti otettava ilmastotiede ei pelottele ja vääristele subjektiivisilla käsitteillä – puhutaan ”roskatieteen” levittäjistä

Mitä itse asiassa koemme kun jotakin tapahtuu? 

Esimerkki: Jos taivaalle yllättäen ilmestyy jokin tuntematon ilmiö ja jos sitä olisi seuraamassa ja todistamassa joukko ihmisiä, ensimmäinen reaktio ja kokemus todennäköisesti olisi ihmettely. Eli uusien ja tuntemattomien ilmiöiden ja tai asioiden edessä ihminen alkaa ihmettelemään. 

Myös pelko saattaa olla kokemuksena voimakas. Intuition varassa ihminen toimii tunteen tai vaiston ohjaamana ymmärtämättä täysin, miksi toimii niin kuin toimii, jolloin looginen mieli ja järki jää käyttämättä. Yleensä käy niin, että järki lopulta voittaa. Mutta kun pelko ja ahdistus saa vallan, juoksemme henkemme edestä karkuun ja piiloon. Jos ilmiö tai asia uhkaa välittömästi, pelko on kaikille ihmisille ja muille eläimille yhteinen tunne, joka liittyy tavallisesti todellisen ulkoisen vaaran havaitsemiseen, ja jonka oireet ovat sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne.

Mutta onko kaikki ilmiöt ja tapahtumat järjellä selitettävissä? Ei tietenkään ole, ellei ilmiölle tai tapahtumalle ole mitään järkevää selitystä ja vertailukohtaa. Kysymys on siis lopultakin siitä, miten havaintoja tehdään ja miten ne projisoidaan.

Projisointi on heijastaa omaa mielensisältöä toiseen ihmiseen tai muuhun ulkoiseen kohteeseen enimmäkseen tiedostamatta.

Suomalainen sanonta kuuluu: ”joukossa tyhmyys tiivistyy”. Ja jos joukkoa alkaa johtamaan tai manipuloimaan yksilö, joka tietoisesti pyrkii saamaan tilanteesta jotakin hyötyä (so. kannatusta tms), tulee samalla anastaneeksi itselleen valtaa, vaikka itse ilmiö ja tai asia jää hänelle täysin epäselväksi ja tuntemattomaksi.

Tämä on lyhyt analyysi ”roskatieteen” levittäjistä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten ilmastotiede oikeasti toimii.

Ilmastotieteestä

Ilmastotiede tutkii maapallon ilmastojärjestelmän rakennetta ja dynamiikkaa. Se pyrkii ymmärtämään, kuinka globaaleja, alueellisia ja paikallisia ilmastoja ylläpidetään sekä prosesseja, joilla ne muuttuvat ajan myötä. Näin tehdessään se käyttää havaintoja ja teoriaa useilta eri aloilta, mukaan lukien meteorologia, meritiede, fysiikka, kemia ja paljon muuta. Nämä resurssit auttavat myös kehittämään ilmastojärjestelmän tietokonemalleja, jotka ovat tämän päivän ilmastotutkimuksen tukipilari.

Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen joihinkin nykyajan ilmastotieteen ydinkäsitteisiin ja käytäntöihin sekä niihin liittyvään filosofiseen työhön. Painopiste on ensisijaisesti epistemologisissa ja metodologisissa ongelmissa, jotka nousevat esille ilmastotietoaineistoja tuotettaessa, sekä ilmastomalleja rakennettaessa, käytettäessä ja arvioitaessa.

Kun ao. linkin (tuhti artikkeli) avaa ja jos englanti ei suju, tekstin voi kätevästi kääntää englannista – suomeksi.  

Lähde: Stanford Encyclopedia of Philosophy

https://plato.stanford.edu/entries/climate-science/

Pitemmittä puheitta, antoisia lukuhetkiä!

+5
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu