Vielä yhden kerran maapallon energiabudjetista – NASA / Gavin Schmidt 10.7.2022

Viitaten edelliseen blogiini, jossa käsittelin mm. sekä Planckin, että Stefan-Boltzmann säteilylakeja ja lopulta yhtälöä, joka antaa kasvihuoneilmiön ΔΕ suuruudeksi:

ΔE = σT4 – S (1 – α) / 4 = σ x 288K4 – (1 – 0.3) 1361Wm-2 / 4 = (390 – 240) Wm-2 ≈ 150Wm-2.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannusinivirta/kasvihuoneilmion-suuruus-numeerisesti-ei-ole-sen-enempaa-kuin-n-150w-m2/

NASA / Gavin Schmidt 10.7.2022

Gavin A. Schmidt on klimatologi, ilmastomallintaja ja NASA Goddard avaruustutkimusinstituutin johtaja New Yorkissa ja palkittu ilmastotieteellisen blogin RealClimate perustaja.

Ohessa hänen tulkintansa maapallon energiabudjetista

Hänen ΔE on lähes sama kuin edellisessä blogissani, eli n. 158Wm-2. Eli ts. 390Wm-2 (maapallon emittoima IR- säteily) on n. 398Wm-2. 

398Wm-2 – 240Wm-2 = 158Wm-2

https://www.realclimate.org/index.php/archives/2022/07/the-cos2-problem-in-six-easy-steps-2022-update/

Jos nämä lukuarvot (150Wm-2 ja 158Wm-2) ovat merkittävästi suurempia, eli väittämä josta lainaus:

Antero Ollila. Maapallolle tulee yhteensä jopa 510Wm-2 säteilytehoa, eli 270Wm-2 enemmän kuin maapallon saama nettoenergia 240Wm-2.

On täysin absurdi väittämä. Ongelma siinä on se, että silloin tuo energia peittoaisi täysin nuo em. arvot, jolloin ollaan kyllä hyvin pahasti männikössä. 

Latentti lämpö

Latentti lämpö on energiaa, jonka aine absorboi tai se vapautuu faasimuutoksen aikana kaasusta nestemäiseksi tai kiinteäksi tai päinvastoin. Jos aine muuttuu esimerkiksi kiinteästä nesteeksi, aineen täytyy absorboida energiaa ympäröivästä ympäristöstä levittääkseen molekyylit suurempaan, nestemäisempään tilavuuteen. Jos aine muuttuu jostain pienemmän tiheyden omaavasta, kuten kaasusta, faasiin, jolla on suurempi tiheys, kuten neste, aine luovuttaa energiaa, kun molekyylit tulevat lähemmäksi toisiaan ja menettävät energiaa liikkeestä ja värähtelystä.

Kumpuamisilmiö

Mitä kumpuamisilmiöön tulee, ei siinä ole sinänsä mitään ihmeellistä. Ilmiö johtuu pääasiassa siitä, että mantereelta puhaltava lämmin tuuli vie mukanaan lämpimän pintaveden, jolloin pintavesi saattaa jäähtyä useita asteita, kun alhaalta nousee viileämpää vettä lämpimämmän veden tilalle. Eli kumpuaminen tarvitsee vain oikeanlaiset olosouhteet, esimerkkinä rannikon muoto.

Kumpuaminen on siis oseanografinen ilmiö, jossa tiheää, yleensä ravinteikasta vettä kohoaa meren pintaa kohti. Kumpuamista tapahtuu yleensä rannikoiden läheisyydessä, mutta tuuli voi aiheuttaa kumpuamista myös keskemmällä valtamerta tai se voi liittyä merenpohjan topografiaan. Vastakkaista ilmiötä, jossa vesi painuu kohti pohjaa, kutsutaan painumiseksi.

Eli ei mitään varsinaista uuttaa, joka voisi todistaa nämä ilmiöt virheellisiksi tai että yhtälöt eivät täsmää.

0
HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

(el. vanh. tut. / FMI)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu