Koronasovellukset kännykässä eivät korvaa manuaalista tartuntaketjujen jäljittämistä

Tietotekniikka tarjoaisi periaatteessa oivallisen työkalun koronan tartuntaketjujen jäljittämisen tueksi.

Valitettavasti eri puolilla maailmaa tehdyt sovellukset ovat osoittaneet, että toistaiseksi killer-apin rakentamisessa ei ole onnistuttu.

Suurin haaste liittyy sovelluksen käyttöönottoon: jotta aplikaatiosta olisi kontaktien jäljittämisen kannalta hyötyä, pitää käyttöönotto-peiton olla huomattavan suuri.  Miten saada valtaosa väestöstä lataamaan ja aktivoimaan sovellus kännykkäänsä?

Esimerkiksi Islannissa lähes 40 prosenttia väestöstä käyttää Rakning C-19 -sovelluksta, silti aplikaation todellisen vaikutuksen kerrotaan olevan pieni verrattuna perinteisiin jäljitystekniikoihin, kuten puhelinhaastatteluihin ja manuaaliseen työhön.

Yhdysvalloissa Utahin osavaltio käytti Healthy Together -koronasovelluksen kehittämiseen 2,75 miljoonaa dollaria, ja sen kuukausittainen ylläpito maksaa 300 000 dolkaria.

Kuitenkin vain noin 40 000 Utahin 3,2 miljoonasta asukkaasta on suostunut ottamaan käyttöön sovelluksen.

Paradoksaalista on, että teleoperaattoreilla olisi jo valmiina suuri osa siitä datasta, joka kontaktien jäljittämiseen tarvittaisiin.  Gps-paikannuksen tarkkuus ei sellaisenaan ole riittävä, mutta pelkästään jo se toisi tartuntaketjujen  jäljitystyötä tekeville tärkeää lisätietoa.

Lyhyen kantaman radiotekniikkaan perustuva bluetooth-yhteys ja tunnistus kahden matkapuhelimen välillä mahdollistaisi  lähellä olleen potentiaalisen kontakti-informaation käsittelyn ja tallentamisen automaattisesti.

Tietosuojaan liittyvät lait ja asetukset, mm. GDPR Euroopassa säätelevät tarkasti rekisterin luomista ja datan käyttöä.

Miten saada ihmiset luottamaan siihen, että paikannus- ja kontaktitunnistustietoja ei käytetä väärin, että niitä ei pääse vääriin käsiin, ja että kännykän omistajalla itsellään on omistusoikeus viime kädessä omaan dataansa?

Vaikka paikannus- ja kontaktitieto on anonymisoitua, kansalaisen pelot ovat ymmärrettäviä ja epäluulot väärinkäytöksistä pitää poistaa täysin avoimella, läpinäkyvällä toimintamallilla.

Sovelluksen käyttäjän tulisi voida olla myös varma siitä, että hän voi helposti ja luotettavasti milloin tahansa poistaa tracking-sovelluksen laitteestaan.  Lisäksi omasta datasta eli omista liikkeistä tulisi lisäarvona halutessaan saada itselleen jatkuva seurantaraportti.  Ja myös säännöllinen raportti siitä, onko viranomainen käyttänyt hänen dataansa.

Sovelluksen käyttäjällä pitäisi halutessaan olla myös mahdollisuus ”myydä” omaa dataansa kaupallisille toimijoille, ja saada näin lisäarvoa itseelleen.

Oma data pitäisikin ymmärtää ”kaksisuuntaisena tienä”,  kansalaisella tulee olla mahdollisuus itse hyödyntää dataa ja halutessaan luovuttaa sitä niille tahoille, jotka datasta ovat kiinnostuneita.

Suomessa hallituksen ei pidä ripustautua epärealistisiin odotuksiin tietotekniikan hyödyntämisessä koronan vastaisessa taistelussa, ennen kuin edellä kuvatut fundamentit on ratkaistu.   Ne on ratkaistavissa, mutta lyhyellä aikavälillä kehotan panostamaan voimakkaasti manuaaliseen tartuntaketjujen jäljittämiseen.

 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/pelko-kavi-toteen-usassa-kukaan-ei-kayta-miljoonia-maksanutta-koronasovelluksta/364b8a00-7b29-4bbc-9ece-18971a65e5ec

 

https://www.verkkouutiset.fi/islannin-koronasovellukselle-tyrmays-ei-auttanut-paljon/#7e6cf8ab

Harri Erämetsä

Valtiot. tri (HY /Aalto-yliopisto) Data / Viestintä/ Markkinointi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu