Occamin partaveitsi – PISA-tulosten alamäen syistä
Oli pakko laittaa linkki tämän päivän IL-juttuun – osoittaako se, että toimittajat etsivät ja löytävät totuuden US Puheenvuorojen kommenteista?
Occamin partaveitsellä tarkoitetaan periaatetta, että syytä ilmiöön etsittäessä, yleensä yksinkertaisin ja ilmeisin on selitysvoimaisin, ja lähinnä totuudenmukaista kuvausta ilmiön syyn/syiden taustalla.
Otsikon asiaa koskevaan median parin päivän takaiseen tyhmään ihmettelyyn löytyi todennäköinen vastaus jo taannoisesta US Puheenvuoroista (ks. linkki alla):
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af7eaea
Vertaa kuudes kommentti:
Olen nähnyt monta fiksua maahanmuuttajaa, mutta en yhtään hyvää peruskoulun oppikirjaa. Siitä kun leikkaat epätodennäköiset vaihtoehdot pois sillä Occamin partaveitsellä, niin jäljelle jää kasa huonoja oppikirjoja.
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa peruskoulun oppimateriaaliin, ainoastaan PISA- tulosten heikkenemisen syihin.
Oppikirjat lienevät nykyisin samaa tasoa kuin silloin kun Suomi oli oppimistulosten huipulla.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaan nyt oppikirjoista se, että uudet kirjasarjat eivät ainakaan ole parempia. Useimmiten uudemmat ovat yksinkertaisempia ja sisällöltään suppeampia, vaikka opsin tavoitteet ovat laajemmat.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuuttajissa voi olla eroja sen mukaan, mistä kulttuurista he tulevat.
Ainakin takavuosina vieraillessani Princetonin yliopistossa New Jerseyssä panin merkille, että yliopiston jatko-opiskelijoista noin puolet oli kiinalaisperäisiä nimiä. Myös intialaisperäiset olivat runsaasti edustettuina kun etsimme yliopistotason koulutuksen omaavia töihin. Suomessa Vietnam-taustaisia olen pitänyt ahkerina ja osaavina. Filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat haluttuja terveydenhoitoalalla.
Onkohan Suomen tutkimuksissa tilastoitu koulumenestystä kulttuuritaustan mukaan? Jos eroja on, voitaisiin parannustoimenpiteitä kohdistaa tehokkaammin yleisen leimaamisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä enkä
todallakaan halua leimata maahanmuuttajia.
Tosiasia kuitenkin lienee, että koulutusjärjestelmämme erityisesti peruskoulun, lukion ja myös ammattiippilaitosten osalta ei ole pysynyt Suomen avokätisen maahanmuuttopolitiikan ”kyydissä”.
Kun taannoin vierailin yhdessä pääkaupunkiseudun suurimmassa ammattioppilaitoksessa, monilla tunneilla näkyi olevan enemmistö ulkomaalaistaustaisia.
Voin vain kuvitella millainen murros ja haaste tämä on sekä opettajille että oppilaille.
Suomi meni takki auki ja housut kintuissa ilman suunnitelmaa maahanmuuton kurimukseen.
Suurin osa Suomen maahanmuutajista lisäksi ei ole mainitsemiasi aasialaisia tai intialaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuutto selittänee oppimistulosten heikkenemistä etenkin kaupungeissa, mutta asian sensitiivisyyden takia sitä ei ole haluttu selvittää eikä nostaa edes framille (itsesensuuri ja rasismista syyttämisen pelko), vaikka tietysti pitäisi. Laajalla maaseudullakin – missä maahanmuuttajalasten osuus koululaisista ei ole tilastollisesti merkitsevä – oppimistulokset ovat laskeneet, jotan muitakin syitä on.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on.
Olen ihmetelly monissa yhteyksissä Suomen virallista vääränlaista poliittista korrektiutta.
Nimittäin jos asiat sanottaisiin ääneen, myös maahanmuuttajien hyväksi voitaisiin tehdä monia myönteisiä asioita, mukaanlukien jengirikollisuuden ehkäisy.
Nyt asioita piiloitellaan, ongemat saavat muhia ja kasvaa pinnan alla, kunnes ne pakosta räjähtävät jossain vaiheessa aiheuttaen vielä suurempia ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Siis selkosyy on maahanmuuttajissa, syystä tai toisesta ovat opettajien ajankäyttö ja oppisisällön eteenpäinvieminen vaikeampaa, huomattavasti, kuin suomiluokissa, minulla 5 lasta ja paljon lastenlapsia, jotka pääsääntöisesti ovat hakeutuneet pois pääkaupunkiseudulta ja tämä on yksi painava syy.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan ne syyt tiedetty jo pitkään. Tämä lista on aiemmin opettajien keskuudessa paljon jaetusta päivityksestä. Miksi siis ei kysytä opettajilta?
Ongelma: Oppilaat ovat addiktoituneet puhelimiinsa, eivätkä pysty irtautumaan niistä edes oppituntien ajaksi.
Opettajien korjausehdotus: Kielletään puhelinten käyttö oppitunneilla.
Opetushallinnon ehdotus: Lisätään puhelinten käyttöä oppitunneilla. Haetaan tietoa, tehdään testejä, otetaan kuvia ja tehdään videoita puhelimilla.
Ongelma: Osa oppilaista on täysin kadonnut pelimaailmaan. Pelejä pelataan koko hereillä oloaika, ja vuorokausirytmi katoaa.
Opettajien korjausehdotus: Rytmitetään työskentely koulussa selkeästi. Keskitytään koulussa kouluasioihin.
Opetushallinnon ehdotus: Lisätään pelillisyyttä opetukseen ja oppimiseen. Pelataan tunneilla oppimispelejä.
Ongelma: Opiskelijoilla on paljon keskittymiseen liittyviä ongelmia.
Opettajien korjausehdotus: Tehdään tunneilla asioita, jotka edellyttävät keskittymistä yhteen asiaan. Luodaan oppitunneille puitteet, joissa keskittyminen on mahdollista. Poistetaan häiriötekijät.
Opetushallinnon ehdotus: Luodaan joustavia oppimisympäristöjä. Poistetaan kouluista selkeät luokkatilat ja oppilaiden omat pulpetit. Oppitunneilla tulee käyttää monipuolisia ja vaihtelevia opetusmenetelmiä. Yhteen oppituntiin tulee mahduttaa useita erilaisia toiminnallisuuksia.
Ongelma: Yhä useammalla oppilaalla on erilaisia diagnooseja, jotka vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa opiskella ja oppia.
Opettajien korjausehdotus: Eriytetään erilaisista ongelmista kärsivät opiskelijat omiin ryhmiinsä, joissa heille voidaan tarjota tarvittava oppimisen tuki.
Opetushallinnon ehdotus: Integroidaan kaikki oppilaat samoihin ryhmiin. Samassa ryhmässä voi hyvin olla kuulovammaisia, näkövammaisia, adhd-diagnosoituja, autismin kirjon oppilaita, mielenterveysongelmaisia jne. Jos opettaja ei pärjää, ammattitaidossa on puutteita.
Ongelma: Osa oppilaista ei käytännössä opi peruskoulun aikana lukemaan ja kirjoittamaan.
Opettajien korjausehdotus: Aletaan lukea ja kirjoittaa koulussa enemmän.
Opetushallinnon ehdotus: Asiat voi ottaa haltuun lukemattakin. Ks. edelliset; lisätään oppitunneille pelillisyyttä, toiminnallisuutta, draamaa, videoita ja videoiden tekemistä, puuhailua, elämyksiä ja käsillä tekemistä. Äidinkielen, matematiikan, englannin, historian ja biologian asiat voi hyvin oppia tekemällä oman videon mopon kaasuvaijerin säätämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikan teksti osuva.
Suomessa on siirrytty aikaan jossa hyvin voivat lapset ja nuoret annetaan kasvaa sosiaalisen mainosmedian viemänä, unelmineen ja television aikuisten nuorten ”sarjat” ja tosi-tv;t jne, keskittyy, seksi-alkoholi-jne kulttuuriin. Musiikki, aivoja sekoittavaan höpötykseen.
Kuinka moni kasvava lapsi on menettänyt mielensä kasvun, minuutensa, tälle hömpälle? Aika moni.
Mistä kertoo huostaanottomäärät?
Tämän hömpän seurausta.
Missä opetetaan lapsille, nuorille ja aikuisille, tunnollisuutta, rehellisyyttä. Missä opetetaan että jokainen ihminen on itse vastuussa itsestä mutta myös yhteiskunnasta ja siitä että miten lapsi kasvaa aikuiseksi?
Missä opetetaan tiskaamaan, pesemään pyykkiä, imuroimaan?
Lukeminen on muuten ymmärtämisen perusasioita. Se taito kun katoaa niin sanoilla ei ole merkitystä. Kommunikoimmeko sitten käsimerkein ja kuvilla?
Lukemisen opettelua täytyy kehittää jo keskiikäisilläkin, sillä osaamisen laskeva suunta alkoi jo 90 luvulla, silloin kun loppui miehillä tekniikan harrastus.
Kuinka moni 20-50 vuotias osaa tehdä pajupillin tai korjata pyörän kumin?
Entä puhdistaa wc-pöntön?
Ilmoita asiaton viesti
Maahanmuttotaustaisten huono oppiminen saa aikaan luokkayhteiskunnan:
Suomen kouluja jäytää hälyttävä trendi, varoittaa emeritaprofessori https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen jo pitemmän aikaa ihmetellyt näitä AMK:n tuotoksia.
Lähipiirissäni on kaksikin tämän laitoksen sähkötyölinjan läpi selvinnyttä parikymppistä
ja vähän yli poikaa. Ongelma vain on siinä, että kumpikaan heistä ei osaa tehdä sähkötöitä juuri ollenkaan. Mikähän sielläkin mättää.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös AMK:n sähköpuolelta valmistu sähköinsinöörejä eikä asentajia?
Ilmoita asiaton viesti
Eivätkö insinöörit sitten osaa ollenkaan asentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkötyölinja ei kuulosta insinöörikoulutukselta. Onko kyseinen opinahjo varmasti AMK?
Ilmoita asiaton viesti
Olemme kuulleet, että monikulttuurisuus on rikkaus. Tähän nähden on epäloogista, jos eniten rikkautta saaneille kouluille tarvitsisi suunnata vielä eniten resurssejakin.
Ilmoita asiaton viesti