Pohjolan ilmapuolustuksen järkevöittäminen

Kun Itämeren altaan alueen ja Pohjolan valtiot kukin osa-optimoivat ilmapuolustustaan, se ei välttämättä ole operaatioanalyyttisesti katsottuna järkevää.

Jos asiaa tarkastelee puhtaasti operaatioanalyyttisesti, Ruotsin, Suomen ja Baltian maiden kannattaisi muodostaa yksi yhteinen ilmapuolustusalue valvonta- ja johtamisrakenteineen sekä logistisine ja koulutustoimintoineen. Ja valita seuraavaksi konetyypikseen yksi yhteinen konetyyppi. Yhteinen ilmapuolustusalue mahdollistaisi myös Baltian maille 1-2 hävittäjälaivueen hankinnan ilman kokonaisen uuden puolustushaaran luomisen infrainvestointeja, joka on tähän saakka estänyt Baltian maiden ilmavoimien hävittäjähankinnan.

Yhteishankinta ja -operointi mahdollistaisi kustannustehokkaasti 8-10 hävittäjälaivueen hankinnan eli noin 200-240 konetta.  Gripen-E/F varustettuina MBDA Meteor ja Iris-T ilmataisteluohjuksilla sekä muilla konetyyppiin soveltuvilla moderneilla ase- ja elektronisilla järjestelmillä olisi ehdottomasti tasapainottava voimatekijä Itämeren ja Pohjolan alueella, jota Venäjä ei voisi aggressiivisissa spekulaatioissaan sivuuttaa olankohautuksella.

Asiaa toki helpottaisi, jos Ruotsi ja Suomi olisivat Naton jäseniä, mutta se ei ole välttämättömyys, koska kaikki mahdolliseen hankkeeseen osallistuvat valtiot ovat EU:n jäseniä ja tämän tyyppisen toiminnan kehittämisen voi hyvin katsoa mahtuvan Lissabonin sopimuksen mukaiseen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sateenvarjon alle. Mikään ei tietenkään estäisi Norjaa osallistumasta hankkeeseen, vaikka he ovat jo konetyypikseen valinneet F-35:n.

 

 

harrikreus
Liberaalipuolue Espoo

Liberaalipuolueen puheenjohtaja Nykyinen johdon konsultti, entinen meriupseeri, jonka intohimoina ovat kaikkinaisen sääntelyn ja julkisen vallankäytön vähentäminen sekä turvallisuusympäristön muutokset.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu