Keskustan vaikea tilanne jatkuu

Kuntavaalien tulosta on syytä kommentoida. Maakuntien valtapuolueen keskustan vaalitulos (14,9 %) oli kehnonpuoleinen, oliko jopa sodanjälkeisen ajan heikoin? Keskustan kannatus oli 17,5 % kuntavaaleissa 2017. Politiikan kummallisuuksiin kuuluu se, että keskusta koki ja selitti tappion torjuntavoitoksi. Toki tappion voi selittää sanotulla tavalla, mutta selitys ontuu. Tulos turvasi Annika Saarikolle työrauhan puheenjohtajana, mutta puolueen pitkään jatkuneen kannatuskadon ongelmia se ei ratkaissut.

Soten nimeä kantavalla hallintouudistuksella keskusta on vuosien ajan ajanut itseään alakierteeseen. Se oli yksi syy 2019 eduskuntavaalien rökäletappiolle (13,8 %) ja antoi heikon pohjan myös 2021 kuntavaalimenestykselle. Suomalaisten enemmistö, heidän joukossaan merkittävä määrä keskustan peruskannattajia, ei halua hallintoon uutta tasoa ja sille verotusoikeutta. Vaalikopissa äänestäjä voi etsiä paremman vaihtoehdon syystä, että keskustan hellimä maakuntaverokarhu jo kolkuttelee ovella.

Kannuksen vaalitulos antaa miettimisen aihetta ainakin keskustan suunnalla. Tuli kuuden paikan tappio ja meni enemmistöasema 27 jäsenen kaupunginvaltuustossa. Tappiosta huolimatta Kannuksessa tilanne on parempi kuin valtakunnantasolla. Kannuksessa keskustan valtuustoryhmä pesi rajusti kasvojaan ja uusien valtuutettujen joukossa on erittäin hyviä luottamushenkilöitä, joiden paikka on kaupunginhallituksessa ja muissa vastuullisissa tehtävissä. Jos keskusta ottaa vaalituloksen huomioon, se valitsee Kannuksen kaupunginhallitukseen edustajansa uusien valtuutettujen joukosta.

Kannuksessa keskustan tappio oli niin suuri, että Suomen Kuvalehtikin sen noteerasi kuntavaalijutussaan. Jää nähtäväksi kuka kantaa vastuun tappiosta. Vain 13 valtuutettua saanut keskusta tarvitsee vallan päällä pysyäkseen yhden apuvaltuutetun muista ryhmistä. Ydinkysymys kuuluu, onko joku muiden ryhmien valtuutettu saanut äänestäjiltä mandaatin siihen, että auttaa vaalien jälkeen keskustaa saamaan kaikki puheenjohtajan paikat ja toimielimiin suuremman määrän paikkoja kuin vaalituloksen perusteella sille tulisi.

Omassa vaalianalyysissään (Uusi Suomi 17.6.2021) kaupunginjohtaja Jussi Niinistö viittaa Korpelan Voiman ympärillä velloneeseen kähinöintiin. Mainittu kähinöinti oli yksi syy Kannuksen keskustan romahdukseen. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että em. johtopäätös on minun. Suurelle osalle äänestäjiä riittää se, että Korpelan Voima on kustannustehokas ja myy asukkaille ja yrityksille mahdollisimman edullista sähköä ja sähkönsiirtoa, ja tekee sen ilman pelinpolitiikkaa.

Kuntavaaleissa paras kokemus ovat olleet runsaat yhteydenotot niin äänestäjiltä kuin myös muiden puolueiden suunnalta. Yllättävää oli, että kokoomuksen ehdokkaana aloin saamaan enemmän puheluja keskustan suunnalta kuin mitä sain keskustan jäsenmaksun suorittaneena. Oma äänimäärä oli odotusten mukainen, varsinkin kun puoluevalinta oli yllätys ja vaali oli muutenkin haasteellinen, kun meidän suvusta oli useita ehdokkaita. Mutta oikeastaan tuli tuplavoitto, kun keskustan listalta suvun nuori nainen myös meni läpi.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu