Röyhkeä EU

EU on röyhkeydessään lanseerannut jäsenmaille 750 mrd. euron
elvytyspaketin, jossa vastikkeettoman avustuksen osuus on nyt 390 mrd.
Suomen painoarvo EU:n BKT:sta on 1,69 prosenttia, joten lahjaosuutemme
on 6,6 mrd. euroa. Lupausten mukaan saisimme takaisin
avustuksina 3,2 mrd. euroa eli ottaisimme vapaaehtoisesti takkiimme 3,4
mrd. euroa. Se tekisi lisälainaa jokaista suomalaista kohti runsaat 600
euroa. Tätä meidän ei olisi pitänyt hyväksyä jo siitäkin syystä, että
neuvottelijamme pääministeri Sanna Marin rikkoi todennäköisesti
mandaattitulkinnallaan perustuslakiamme.
Perustuslakimmehan ei salli budjettivallan luovuttamista eikä
EU-perustamis-sopimuskaan salli jäsenvaltioiden välisiä tulonsiirtoja.
Jäsenvaltiokohtaisia luototustarpeita vartenhan on perustettu Euroopan
vakausmekanismi.

Poliitikot varovat kertomasta, että EU on jo aiemmin käyttänyt koronan
taltuttamiseen 3 000 mrd. euroa ja Suomen valtio omaansa 19 mrd. euroa,
mikä sekin raha on kokonaisuudessaan katettu velalla. Pitää myös
muistaa, että Suomi nettomaksajana on vuosien mittaa panostanut
EU-yhteistyöhön lähes 6,7 mrd. euroa.

Poliitikkojemme huoli on tarkoituksenhakuista, sillä oli sitten kyse kotimaan –
tai vientikaupasta, kaupat syntyvät asiakkaiden tarpeissa, ei poliittisista
intohimoista.
Lisäksi lukuisat tutkimukset todistavat ettei tämänkaltaisilla fiskaalisilla /
tulonsiirtomekanismeilla valtioille ole mitään tekemistä vientikaupan
kanssa.

Findikaattorin mukaan vuonna 2019 BKT:mme oli 240 mrd. euroa, jossa
viennin osuus oli 65 mrd. euroa. Yritysten jalostusarvo – eli se osa
mistä muodostuu yritysten BKT – oli viime vuonna 23 prosenttia yritysten
liikevaihdosta. Näin laskien Suomen viennin arvo suhteessa
bruttokansantuotteeseen oli 6,4 prosenttia.

Edellä mainitusta johtuen olisi huomattavasti mielekkäämpää suunnata
taloudelliset panokset kotimaisen kysynnän kasvattamiseen. Käden
ulottuvilla olevia keinoja olisivat korjata kuoppakorotuksella se jälkeenjääneisyys,
mikä on syntynyt taitetun indeksin aikana suhteessa sitä edeltäneeseen puoliväli-
indeksiin. Toiseksi palattaisiin perustuslain vaatimukseen eli palkansaajilla ja
eläkeläisillä on oltava sama verotaulukko. Nythän eläkeläisten verotaulukko on
keskimäärin 10 prosenttia raskaampi.

Yksi kansantaloudellinen totuus on myös, että jos kansantalouteen
ohjataan esimerkiksi 2 mrd. euroa, syntyy 25 000 uutta työpaikkaa.
Keinoja on, jos vain poliitikkomme ajaisivat suomalaisten etua eivätkä
olisi rähmällään sopimusrikkoja EU:n porteilla. Jo perustuslakikin sanoo
että Suomi on itsenäinen tasavalta, jossa valta kuluu kansalle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu