Helsingissä asuminen Pariisia kalliimpaa
Turhaan Kauma Uuden Suomen uutisessa pöyristyy. Etteikö yksiötäkään enään stadissa keskipalkkainen pysty ostamaan? Kysyisi asuntomarkkinoiden vinoutumista oman puolueensa edustamilta gryndereiltä. Siellähän sitä hintaa on hivutettu ylöspäin rakennusalaa pihtaamalla.
Ei siitä tavan asunnontarvijalta ole kysytty.Enempi kuin niiltäkään,jotka tuon toiminnan ovat kyseenalaistaneet.
Kokoomus toimii juuri siten ,että raha on nilallaan. Kuinkas muuten?
Mielenkiintoista sinänsä ,että vihreätkin ovat puheenjohtajansa vauhdittamana kunnostautuneet sijotusasuntojen ostamisissa viime aikoina.
Kauas ei ilmeisesti ole pitkä matka.
No ei hinnat ole pihtaamisen takia nousseet. Jos potentiaalisina asujina on maailman kaikki ilmastopakolaiset, niin pääkaupunkiseudun asunnot eivät tule riittämään missään tapauksessa.
Suomalaisille asunnot riittäisivät oikein hyvin. Ja niille jotka maksavat itse asuntonsa.
Katsotaan kuinka pitkään halukkuutta riittää siihen että kaikki suomalaiset maksavat pääkaupunkiseutulaisen asumisen niille jotka eivät halua asumistaan itse maksaa.
Jos dystooppisia tulevaisuudenkuvia miettii, niin voi kysyä, kuinka pitkään Helsingin kannattavin bisnes voi olla asuminen?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan varmasti ovat.
Kokoomushan tuolla on takana iliman vaiheita. Muilla ei rahat riitä ehki noiden tervehtimiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Vuokra-asuminenkin on Suomessa Euroopan kalleinta.
Miten ihmeessä olemme asumistuilla onnistuneet sössimään asiamme näinkin pahoin? Ja kenen ansiosta?
https://yle.fi/uutiset/3-11662307
Ilmoita asiaton viesti
On se niin pottumaista kun Pariisissa asuntojen omistajat käyvät ulkona syömässä kun taas Suomessa vastaavasti tehdään omia voileipiä kotona mutustellen. Kannattaisi verrata hintoja ostovoimakorjattuina, että esim. kuinka paljon ranskalaisen on tehtävä työtä saadakseen asunnon Pariisin hyviltä paikoilta verrattuna Helsinkiin samalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Karinen juuri selittänyt, että saadakseen asunnon tulot voivat olla vaikka pyöreät 0€? Tällöin kuinka paljon on ostovoimaa jää ainakin toisinaan sivuseikaksi. Asunnon osto on tietysti eri asia. Tuloihin lasken vain oikeasti tienatut rahat.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tässä clickbait-otsikko? Nimittäin toki Helsingissä asuminen kallista on, mutta tietääkseni ei Pariisin hinnoissa sentään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa jonkinlaista tilastoa. Oikeassa olet.
https://www.numbeo.com/cost-of-living/region_prices_by_city?itemId=100®ion=150
Ilmoita asiaton viesti
Saton mukaan yli 50% rakennuskustannuksista on sidottu jo ennen rakennussuunnittelun alkua asemakaavalla, tontin olosuhteilla ja alueellisilla yhteisjärjestelyillä.
Esim. autopaikka saattaa maksaa jopa 100.000 Euroa silloin kun se joudutaan louhimaan kallioon. Kustannukset maanpäällisestä toteutuksesta keskimäärin 5000 euroa.
Optimaalinen kerrosluku on Saton mukaan kahdeksan. Korkeimmissa hinta nousee mm. palonsuojamääräysten vuoksi. Matalien rakennusten osalta taas perustamiskustannukset nostavat asuinneliöhintaa. Kalleinta on rakentaa matala rakennus savimaalle. Perustuskustannusten vaihteluväli 50 – 500 euroa/asuinneliömetri.
Yhteistilat normaalisti 14-18% asuinpinta-alasta, mutta joskus kaavassa määrätään isompi osuus. Tämä tietysti nostaa rakennuskustannuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingistä saa vielä asuntoja 4000 euron neliöhinnalla. Tosin sillä hinnalla pitääkin ostaa sitten reilu 300 neliöinen omakotitalo, jolla on hintaa 1.2 miljoonaa euroa. Helsingin yksiöistä kehdataan pyytää jopa yli 10 000 euroa neliöltä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on niin harvaanasuttu maa että kalliit asuinkustannukset ja ahdas asuminen on kyllä täysin itseaiheutettua.
Yksinkertainen ratkaisu olisi jos valtio ilmoittaisi että asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi ja helsingin kasvun turvaamiseksi valtio rakentaa x määrän tietynhintaisia asuinneliöitä ellei yksityinen sektori niitä kykene toteuttamaan.
Hallituskauden, neljän vuoden aikajanalla tehtävä projekti jossa puuttuvat määrät tontteja ja neliöitä luotaisiin normalisoisi ja vakiinnuttaisi hintatason.
Kysymys toinen että miksi kaikki toiminnot pitää valtion tuella edes keskittää alueelle jossa rakennusmahdollisuuksia ei riittävästi luontaisesti ole. Ohjataan väestönkasvu, toiminnot tuin ja sijoittamisin muualle kuin sinne missä ei ole sille luontaisesti tilaa..
Ilmoita asiaton viesti
Lue #3314347
Yksityinen sektori ei pysty toteuttamaan edullisia asuntoja juuri julkisen sektorin sääntelyn vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei vapailla markkinoilla säätelystä luopuminen välttämättä johtaisi hintojen laskuun, vaan grynderien voittojen kasvuun. Asuntojen gryndaus kasvukeskuksiin sitäpaitsi on jo nyt erittäin kannattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo totta mutta julkisen rahoittajan ei tarvitse tehdä asunnoilla voittoa samalla kiihkolla kuin yksityisen joka osaltaan laskee asuntojen vuokratasoa.
Alhaisempi vuokrataso taas sallii enemmän perusratkaisut rakentamisessa, ei tarvitse olla niin myyvää luxusta.
Lisäksi julkinen rakennuttaja voi tehdä isompia kokonaisuuksia, kaavoittaa koko alueen, tiet, koulut.
Yksityinen grynderi pyrkii maksimoimaan taloudellisen tuoton ja minimoimaan tappion mahdollisuuden.
Julkinen toimija, tässä skenaariossa pyrkisi maksimoimaan kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon pitkässä juoksussa.
Ilmoita asiaton viesti
Pariisista en tiedä, mutta n. 10 vuotta sitten oli tarkoituksena ostaa Saksasta sijoitus asunto. Berliinissä juuri täysin rempatusta kerrostalosta autohallin kera olisi irronnut 40 neliön yksiö 55 000 eurolla.
Ei kuitenkaan tullut ostettua, kun selvitin sikäläisen vuokratason.
Vuokrasäännöstely pitää vuokrat hyvin maltillisina, eikä vuokralaista saa pellolle, jos haluaakin asuntoonsa itse muuttaa.
Nykyään samasta kämpästä saa maksaa 150 000.
Saksassa, niinkuin muissakin maissa oli korjausliike asuntojen hinnoissa jossain välissä -90 luvun jälkeen.
Toisin meillä, missä asuntojen hinnat on nousseet yhtä ylämäkeä -90 luvun lamasta asti. Saa nähdä milloin meidän kupla sanoo POKS!
Ilmoita asiaton viesti