Suomalaiset ikimetsät.

Eilen katsoin kyseistä  ohjelmaa. Hämmästyin miten Suomessakin voidaan julkaista noin asenteellinen dokumentti vieläpä Ylellä.

Näkökulmia olisi kyllä ollut saatavilla toiseltakin  puolelta. Jos siihen halua olisi ollut. Ei vain ollut.

Metsiemme kasvu hiilinieluineen lytättiin maan rakoon. Ei puhuttu miten metsämme sotien jälkeen hakattin viimeiseen tukkiin sotakorvausten maksamiseksi sieltä,mistä vain vesi keväällä kuljetti hevosten puronvarteen vetämät tukit.  Ei siitäkään miten nuo harsitut metsät muutettiin kasvaviksi. Nykyisin niin trendikkäiksi hiilinieluiksi.

Ei kerrottu sitäkään,miksi pienen maamme metsät sitovat hiiltä enemmän,kuin mahtavan Kanadan ikimetsät. Sehän ei olisi sopinut kuvaan, että kuoleva ikimetsä tuottaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo. Toki osansa tekee tuhohyönteiset,joiden ansiosta Kanadan ikimetsät kuolevat pystyyn.

Ei kiinnostanut sekään paljonko  metsiä tai soita meillä on suojeltu. Ylivoimaisesti eniten Euroopassa.  Soita on ainakin nokko tarpoa hyväkuntoisellekin. Yksityiset ovat lisäksi käytännön syistä suojelleet kymmeniä tuhansia hehtaareja vapaaehtoisesti,  jopa pitkospuilta.

Esa Härmälä kommentoi dokumenttia siten,ettei ole Ylen 70- ja 80- lukujen Moskovan kirjeenvaihtajien jälkeen nähnyt noin asenteellista juttua

Melkoisia veitikoita nuo dokumentin tekijät.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu