Mitä Carl Sagan voisi opettaa meille perussuomalaisten kritisoimisesta?

Politiikan tutkija Markku Jopisipilä väitti hetki sitten A-studiossa, että perussuomalaisia arvostellaan herkemmin, kun kyse on menneisyydessä tehdyistä virheistä. Jokisipilän mukaan kohtelu olisi ”kovempaa”, jos esimerkiksi perussuomalaisen taustalta olisi löytynyt tuomio eläinten kidutuksesta ja tappamisesta. Keskustelussa viitattiin Sdp:n uuden puoluesihteerin Mikkel Näkkäläjärven tapaukseen, jossa hän on saanut tuomion mm. eläinsuojelurikoksesta ollessaan alaikäinen.

Jokisipilän väite lienee toistaiseksi verifioimaton tutkimuksen avulla. Jokisipilä itsekin pohti, että hänen kannanottonsa voidaankin herkästi asettaa kritiikin kohteeksi.

Uskoisin, että Jokisipilän väite on otettu hyväuskoisesti sellaisenaan tietyissä piireissä ja todisteena siitä, että yleisestikin nimenomaan perussuomalaiset joutuvat muita herkemmin ryöpytyksen kohteeksi.

Otetaan hetki annettuna, että Jokisipilän väite ja siitä tehdyt johtopäätökset pitävät paikkansa. Voitaisiinko tästä huolimatta löytää perusteluja, miksi itse asiassa siinä ei ole välttämättä mitään väärää.  Voisiko sille olla syy, miksi esimerkiksi kokoomuslaisia, vihreitä, kristillisiä tai demareita arvosteltaisiin eri tavalla.

Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan ottaa Donald Trump ja Barack Obama. Jos tarkastelee Trumpin ja Obaman saamaa kritiikkiä, voi tulla herkästi epäreilu olo, koska hehän ovat varmasti saaneet kritiikkiä aivan erilaisen määrän. Toisaalta kun katsoo faktantarkistussivusto Politifactin analyysiä, Trump myös valehteli enemmän kuin Obama.

Yksinkertainen aritmetiikka johtaa siis tässä tapauksessa harhaan. Siinä missä voitaisiin sanoa, että kaikki poliitikot valehtelevat, niin yhtä lailla on totta, että jotkut valehtelevat enemmän kuin toiset.

Ajatus siitä, että suotuisa asiantila olisi kaikkien poliitikkojen yhtäläinen arvostelu lienee jonkinlainen virhepäätelmä. Ja oikeastaan aika haitallinen. Ajatus nimittäin kannustaa hieman liikaa sellaiseen päättelyyn, ettei politiikassa kukaan voi olla toista parempi. Tällaiset odotukset ovat erittäin huono kannustin myös poliitikoille itselleen.

Ei siis ole mikään tavoiteltava asiantila, että kaikkia arvosteltaisiin tai ryöpytettäisiin yhtä paljon. Esimerkiksi Mika Aaltola sai ansaitusti ryöpytystä populistisesta heitostaan presidenttikisasssa. Olisiko Pekka Haavistoa pitänyt arvostella samalla ihan vaan tasapuolisuuden nimissä?

Selittyykö asia kenties puolueen omalla toiminnalla?

Miten Carl Sagan sitten liittyy asiaan? Tähtitieteen popularisoija Carl Sagan tuli tunnetuksi seuraavasta lentävästä lauseesta.

”extraordinary claims require extraordinary evidence”

Suomeksi siis: mitä mahtipontisempi väite, sitä enemmän se vaatii perusteluja. Sagan ei tietenkään ole ajatuksen alkuperäinen kehittäjä, kuten ideoiden historiassa usein on tyypillistä. Joka tapauksessa Saganin ansio on idean popularisointi.

Saganin periaatetta on usein sovellettu erilaisten pseudoväitteiden debunkkaamisessa. Yhteys perussuomalaisiin voisi mahdollisesti löytyä siitä, että puolue profiloituu muita enemmän mahtipontisten, provosoivien, virheellisten ja uhkarohkeiden väitteiden esittäjänä. Saganin ajatusta soveltaen siis mitä uhkarohkeampia tai provosoivampia väitteitä jokin taho tekee, sitä kriittisemmin sitä tulee tarkastella.

Arjesta tästä löytyy paljonkin esimerkkejä perussuomalaisten kohdalla, vaikka tietenkin kaikki puolueet päästelevät sammakoita suustaan. Otetaan esimerkiksi Jussi Halla-ahon video kuulijoilleen vuonna 2019, kun Sipilän hallitus kaatui.

”Jos haluat muutosta, älä äänestä valehtelijoita”

Väitteessä on premissi siitä, että muut kuin perussuomalaiset ovat valehtelijoita. Vain äänestämällä perussuomalaisia tapahtuu siis muutosta yhteiskunnassa, koska he eivät valehtele. Luonnollisesti Halla-aho on itse jäänyt lukuisia kertoja kiinni väärän tiedon levittämisestä ja harhaanjohtamisesta eri aiheissa. Jälleen kerran suurille puheille ei löydy katetta teoista.

Perussuomalaisten eduskuntavaaleihin vuonna 2019 tekemä vaalivideo ”V niin kuin ketutus” oli niin ikään aivan uniikkia tavaraa. Videolla mm. kadulla käveleviä vaaleita suomalaisneitoja kaapattiin pakettiautoihin maahanmuuttajien toimesta. Samaan aikaan väitetysti suomalaiseen eliittiin kuuluvia päättäjiä asia ei haitannut lainkaan. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea esimerkiksi mainion diskurssianalyysillä avulla tehdyn gradun kyseisestä vaalivideosta. Video oli varsin taitavasti rakennettu, jonka ansiosta tällaisilla tekeleillä voi olla runsaastikin vaikutusvaltaa.

Mitään todellista tietoa ja oikeanlaista tilannekuvaa Suomesta vuonna 2019 vaalivideo ei äänestäjälle antanut.

Samanlainen vaalivideo julkaistiin eurovaalien aikaan. Videolla leikitellään liittovaltiodystopioilla EU:sta, joka kieltää kaiken. Faktantarkistussivusto faktabaari totesi videon sisältäneen disformaatiota. Vaikka videot ovatkin osittain satiiria, olivat perussuomalaiset sitoutuneet eurovaaleissa #VaadiFaktat -lähestymistapaan, jossa pyritään välttämään virheellistä ja vääristelevää tietoa. Videolla oli jopa suoranaista valehtelua, kuten puusaunan lämmittämiskielto. Valheet leviävät tunnetusti, koska niiden oikomiseen tarvitaan kymmenkertaisesti enemmän energiaa, kuin niiden levittämiseen. Periaate tunnetaan myös nimellä Brandolinin laki.

Niin ikään kesän 2023 aikana on keskusteltu useiden perussuomalaisten salaliittoteorioita kannattavien tai niitä myötäilevien ministereiden väitteistä matkan varrella.

Ja niin edelleen.

Aihetta on tutkittu tietenkin liian niukasti. On kuitenkin jonkin verran myös tutkimusnäyttöä siitä, että populistisesti ajattelevat ihmiset uskovat herkemmin salaliittoteorioihin. Asiaa analysoitiin isolla aineistolla 13 EU-maata sisältäneessä asetelmassa. Lisäksi populistiset asenteet ennustivat suurempaa hyväuskoisuutta erilaisille häröuutisille. Tutkijat löysivät, että suuri luottamus mututuntumaan oli niin kutsuttu välittävä tekijä.

On perusteltua ajatella, että suuri luottamus mutuiluun, usko salaliittoteorioihin ja häröilyyn manifestoituu myös useammin julkisina kannanottoina ja väitteinä, jotka perustuvat salaliittoteorioihin, häröilyyn ja mututuntumaan.

Lopullinen tuomio

Lapsetkin oppivat varsin aikaisin sen, että mitä suuremmat ovat puheet, sitä nolompaa on, kun lupaukset eivät toteudu. Kaikki tietävät sen koulun pihalla uhoavan kiusaajan, joka saakin nenilleen, kun menee kiusaamaan väärää tyyppiä. Huutelija saa tietenkin tätä ennen osakseen muita suurempaa huomiota oireilullaan.

Perussuomalaisten uhriutuminen siitä, että heitä arvostellaan eri tavoin kuin muita voisi vertautua siis siihen, että kiusaaja haukkuu opettajaa saamastaan lisähuomiosta.

Yksi mahdollinen selittävä tekijä sille, miksi perussuomalaiset mahdollisesti joutuvat muita herkemmin arvostelun kohteeksi voi siis juontua aivan heidän omasta retoriikasta ja toiminnastaan.

Mikäli hypoteesi pitää paikkansa, on se itse asiassa vain hyvä asia. Lienee äänestäjien näkökulmasta hyvä asia, jos tietää mihin se rähjäävä huutelija todellisuudessa pystyy.

Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea tutkittua tietoa aiheesta, jotta voidaan ehkäistä mahdollisesti populististien perusteetonta uhriutumista. Jos selviää, että perussuomalaisia arvostellaan enemmän kuin muita, tarvitaan tämän jälkeen pohdinta ja keskustelu siitä, onko siinä mitään väärää.