Puhuiko Miko Bergbom totta Senaatintorilla?

Torstaina Senaatintorilla pidetyssä mielenosoituksessa hallituspuolueiden edustajina puhuivat muun muassa Arto Satonen ja Miko Bergbom. Bergbomia on jälleen kerran ylistetty sosiaalisessa mediassa hänen puhetaidoistaan. Vastaavanlainen ylistys seurasi myös Bergbomin äskettäistä puhetta eduskunnassa. Useat tunnetut henkilöt, kuten Arman Alizad, kehuivat Bergbomin retoriikkaa, huomauttaen kuitenkin, etteivät he ota kantaa puhutun asian sisältöön. Ilmeisesti Alizad koki tarpeekseen antaa tällaisen disclaimerin, jotta keskustelu ei kääntyisi liikaa siihen, puhuiko Bergbom totta.

Tällä kertaa Bergbom esitti useita väittämiä, jotka ovat suhteellisen helposti todennettavissa tosiksi tai epätosiksi. Bergbom mm. väitti, että viimeisen kymmenen vuoden aikana:

  1. Talouskasvua ei ole saavutettu.
  2. Työpaikkoja ei ole syntynyt lisää.
  3. Yrityksiä on mennyt vain konkurssiin.
  4. Yritysten määrä on jatkuvasti vähentynyt.

Käydään läpi, miten nämä väitteet suhteutuvat tilastoihin. Vertailen toisiinsa pääosin vuosia 2012 ja 2022, koska niistä löytyi vaivattomasti tietoa liittyen jokaiseen neljään Bergbomin väitteeseen. Vuosien 2013 ja 2023 tai 2014 2024 vertailu ei myöskään johtaisi toisenlaisiin johtopäätöksiin.

Eilen julkaistussa Politiikkaradio-podcastissa tehdyn nopean faktantarkistuksen mukaan ensimmäinen väite ei pidä paikkaansa, sillä bruttokansantuote on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 74 miljardilla eurolla. Tämä selviää helposti myös Tilastokeskuksen sivuilta. Esimerkiksi henkeä kohti laskettu bruttokansantuote (viitevuosi 2015) oli vuonna 2022 42 168 euroa, kun se vuonna 2012 oli 39 330 euroa. Suomen ostovoimakorjattu BKT oli vuosien 2000-2020 välisenä aikana korkeimmillaan vuonna 2019. Vaikka kasvu olisi ollut niukempaa kuin monissa muissa maissa, Bergbomin väite ei pidä paikkaansa.

Edit: myös taloushistorian professori Sakari Heikkinen penäsi talouskeskusteluun suhteellisuutta ja totesi puheiden olevan liioiteltuja. Heikkisen mukaan reaalinen bkt per henkilö kasvoi vuosien 2015-2023 välisenä aikana EU:n keskiarvoa sekä myös Saksaa, Ruotsia ja Ranskaa nopeammin. Jos haluaa mennä vielä pidemmälle, on Suomen talous kasvanut vuodesta 1860 alkaen keskimäärin noin kaksi prosenttia vuodessa.

Myös Bergbomin puheet työpaikkojen vähentymisestä ovat virheellisiä. Vuonna 2012 Suomessa oli 2 339 904 työpaikkaa, ja kymmenen vuotta myöhemmin määrä oli noussut 2 423 548:aan. Työpaikkojen määrä oli tällöin suurempi kuin koskaan aikaisemmin ainakin vuodesta 1987 lähtien. Vaikka kasvua olisi voinut olla enemmänkin, Bergbomin väite on virheellinen. Erityisen mielenkiintoista on, että 2000-luvulla uusien työpaikkojen syntyminen on pääosin ollut maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa, kuten tilastotieteilijä Pekka Myrskylä on todennut.

Tarkasteltaessa 15–74-vuotiasta väestöä ja heidän jatkuvia sekä määräaikaisia työsuhteitaan, on uusia työllisiä tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana käytännössä yksityiselle sektorille. Vuonna 2012 yksityisellä sektorilla oli tällaisia henkilöitä 1 454 000 ja vuonna 2022 lukema oli 1 610 000. Kunnan ja valtion osalta vastaavat luvut olivat 646 000 (2012) ja 637 000 (2022).

Kolmas Bergbomin väite oli konkurssien määrien jatkuva lisääntyminen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 konkurssihakemusten määrä oli pienempi kuin minään muuna vuonna konkurssitilastoinnin aloittamisesta 1986 lähtien. Konkurssihakemusten määrä kasvoi hieman lakirajoituksen päätyttyä vuonna 2021, jonka jälkeen määrät palasivat takaisin normaalille tasolleen. On kuitenkin totta, että koronapandemian aikana yritysten lakkauttaminen yleistyi. Joka tapauksessa Bergbomin väite konkursseistakaan ei kestä päivänvaloa.

Edit: konkurssitilastoissa näyttäytyi tilastokeskuksen mukaan piikki vuonna 2023, joka oli merkittävä lukema suhteessa viimeiseen 25 vuoteen. Tilastokeskuksen mukaan:

”Konkurssien määrä on ylittänyt 3 000 konkurssiin haetun yrityksen rajan vuosina 2009, 2014 ja 2023. Vuosina 2020–2021 oli hetkellisesti alle 2 000 konkurssia vuodessa. Muuten konkurssiin haettujen yritysten lukumäärä on ollut vuosittain 2 200–2 600. ”

Bergbom kuitenkin puhui viimeisestä 10 vuodesta, joten hänen väitteensä on edellä kuvatusta huolimatta virheellinen. Konkurssien määrä on siis ollut viimeisen kymmenenkin vuoden aikana tasainen. Trendejä ei myöskään oleteta yksittäisten vuosien perusteella.

Voisiko siis Bergbomin viimeinen väite yritysten määrän jatkuvasta vähentymisestä pitää paikkansa? Ikävä kyllä joudut taas pettymään. Ilmeisesti ainakin Suomen yrittäjillä on asiasta eri käsitys, koska heidän mukaansa yritysten määrä on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kasvu on toki ollut nopeampaa 2000-luvun alussa kuin viimeisen 10 vuoden aikana. Joka tapauksessa tässäkin kohden Bergbom ei puhu totta.

On hämmästyttävää, kuinka monta virheellistä väitettä yksittäinen poliitikko voi esittää alle minuutissa. Bergbom on kiistatta taitava puhuja, ja vaatii rohkeutta astua yli 10 000 ihmisen eteen puhumaan hallituksen toimien puolesta. Nyt olisi kuitenkin aiheellista, että Bergbomin ihailijat alkaisivat hiljalleen arvioida paitsi hänen retorisia taitojaan myös sitä, onko hänen puheissaan mikään totta.

 

 

Heikki Ranta

Kirjoitusten aiheet laidasta laitaan, joskin painotus erityisesti vanhoillisten tahojen moraalipaniikkien käsittelyssä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu