Raja ei ole edelleenkään kiinni

Kirjoitin hetki sitten rajojen sulkemisen teoriasta ja käytännöstä. Rajojen sulkemisen käytännön osuus kaipaa jo nyt päivitystä:

Rajojen sulkemisen käytäntöihin kuuluu myös totuuden mukailu: harhaanjohtavien tai jopa valheellisten väitteiden tekeminen itse toteutettujen toimenpiteiden luonteesta.

Hallitus ilmoitti hetki sitten päätöksen sulkea viimeinenkin raja-asema Pohjois-Suomessa. Asiasta uutisoitiin mm. perussuomalaisten Twitter-tilillä seuraavasti:

Itäraja suljetaan. Hallitus on päättänyt sulkea viimeisen itärajalla auki olleen raja-aseman. Venäjän vastaisella maarajalla ei oteta vastaan turvapaikkahakemuksia 29.11 jälkeen.”

Päätös tehtiin, kuin oikeuskansleri Tuomas Pöysti oli arvioinut, ettei sille ole oikeudellisia esteitä.

Wokevastaisen kulttuurisotilasarmeijan suosikkitoimittaja Ivan Puopolon johdolla ivailtiin, että oikeuskanslerin tulkinta muuttui hetkessä, kun tulkitsijaa vain vaihdettiin.

Näinhän ei todellisuudessa ollut, vaan apulaisoikeuskanslerin linjaus aikaisemmasta esityksestä on edelleen perusteltu, koska tuo aikaisempi esitys oli niin puutteellisesti perusteltu.  Tämä olisi tietenkin selvinnyt lyhyellä tiedonhankinnalla, mutta hyvää tarinaa ei kannata pilata tosiasioilla. Itse asiassa oikeuskansleri vaati tähän uusimpaankin esitykseen lukuisia korjauksia, mikä osoittaa valmistelun olleen jälleen kerran puutteellista.

Kun asia valmisteltaisiin alusta asti huolella, ei valtioneuvoston jäsenten ehkä tarvitsisi saada itkupotkuraivareita blogisivuillaan eikä syytellä yhteiskuntaa siitä, että oma tahto ei mene läpi.

Toisaalta jopa väitteet ”itärajan sulkemisesta” ovat harhaanjohtavia, ja Suomessakin on yllättävän paljon ihmisiä, jotka uskovat näihin. Suomen ja Venäjän vastaista yli tuhannen kilometrin rajaa ei ole suljettu, vaan rajanylityspisteet. Möykkäämällä rajan sulkemisesta on haluttu tarkoituksella luoda joillekin lähinnä illuusio siitä, että Suomen ja Venäjän välillä olisi todellisuudessa jokin raja, josta ei pääse läpi.

Tämän hoksasi äskettäin esimerkiksi Mikko Kärnä, joka valitteli, että joutuu nostamaan esiin ”ikäviä tosiasioita” valtioneuvoston rajapäätösten realiteeteista.

Asiantuntijat arvioivatkin, että turvapaikkahakemuksen jättäminen vastaanottamatta suljetullakin raja-asemalla ei ole juonnettavissa näistä valtioneuvoston rajapäätöksistä siten, kuin on annettu ymmärtää. Hallituksen muistiossa 22.11.2023 todettiin, että Suomen on otettava huomioon mm. kansainvälinen ratkaisukäytäntö. Muistiossa viitattiin mm. Puolaa koskeviin EIT:n ratkaisuihin, jotka selkeästi totesivat, että turvapaikkahakemusten täydellinen estäminen rajalla ei ollut sallittua.

Hallitus itsekin totesi, että on pääteltävissä, että edes hybridivaikuttamisen tilanteessa kansainvälisen suojelun hakemisen lakkauttaminen täysin ei ole mahdollista.

Näin se on ollut myös käytännössä. Aikaisempien rajanylityspisteiden sulkemisen jälkeen niissäkin alettiin ottamaan vastaan tarvittaessa turvapaikkahakemuksia. Esimerkiksi 18.11 uutisoitiin, että:

”Yhteensä neljä turvapaikanhakijaa on onnistunut pääsemään estelaitteiden läpi Suomen puolelle Nuijamaan suljetulla rajanylityspaikalla … Heidän turvapaikkahakemuksensa otettiin vastaan, ja heidät on siirretty Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkaprosessiin, apulaiskomentaja sanoi.”

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti totesi A-studiossa, että selkeä mahdollisuus puskea voimalla tulijoita takaisin rajalla on mahdollista lähinnä tilanteissa, joissa joukko yrittää rynnätä väkivalloin rajan yli. Hän viittasi tässä Espanjan oikeustapaukseen.

Pöysti kuitenkin sanoi, ettei tapauksesta voi yleistää.

Yksittäisessä rajakohtaamisessa tehdään tapauskohtainen harkinta siitä, miten esimerkiksi pyyntöön päästä turvapaikkaprosessiin reagoidaan. Reagoinnin lainmukaisuutta voi jälkikäteen arvioida esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies.

Valtioneuvosto myöntää myös uusimmassa muistiossa, ettei raja ole kiinni.  Muistiossa liittyen tuoreeseen rajapäätökseen todetaan, että turvapaikkahakemusten kohdalla voidaan tehdä harkintaa silloin, kun kyse on esimerkiksi alaikäisistä tai lukuisista muista erityisryhmistä. Alustavien tietojen mukaan tämä tarkoittaisi näiden ihmisen kuljettamista järjestelykeskuksiin.

Maahanmuuttovastaiset ovat valittaneet jo vuosikausia esimerkiksi aikuisen näköisistä ”partalapsista”, keksien pilkkanimityksiä turvapaikanhakijoille.  Teini-ikäisten kohdalla voidaan siis valtioneuvostonkin mukaan tehdä poikkeus rajalla. Raja ei siis ole kiinni, toisin kuin annetaan muualla ymmärtää.

Näiden lisäksi turvapaikanhaku on edelleen mahdollista Schengen-alueen sisärajoilla sekä muualla Suomen alueella. Sekä tietenkin Helsinki-Vantaan lentokentällä ja satamissa.

Ylen Uutispodcastissa haastateltu rajakysymyksiin erikoistunut asiantuntija Jussi P. Laine totesi, että tutkimusnäytön valossa rajojen rakentamisella ja sulkemisella saavutetut hyödyt ovat epäselvät. Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, etteikö rajoilla olisi merkitystä.

Rakentavampi ratkaisu olisi Laineen mukaan ollut korostaa rajojen sulkemisen sijaan niiden valvonnan merkittävämpää resursointia, jotta niiden yli tuleminen on tehokkaammin viranomaisten kontrollissa.

Jos katsoo esimerkiksi Puolan tilannetta, raja vuotaa jatkuvasti. Yrityksiä ylittää raja on kielloista huolimatta kymmeniä tuhansia vuodessa ja tuhannet niistä onnistuvat. Hybridioperaatioiden alkaessa lukemat nousevat entisestään.

Kirsikkana kakun päällä, jälleen kerran perussuomalaistenkin hehkuttama rajapäätös meni läpi vain ja ainoastaan, kun laillisuusvalvoja oli näyttänyt sille vihreää valoa. Edelleenkään siis ”kansallinen turvallisuus” ei mennyt laillisuusvalvojien yläpuolelle, kuten meille on toistuvasti annettu ymmärtää.

Yhteenveto

  1. Raja ei ole mennyt kiinni, vaan rajanylityspisteet. Jo suljetuillakin asemilla on jätetty turvapaikkahakemuksia. Rajan yli voi tulla sulusta huolimatta, vaikka se tuloa vaikeuttaakin.
  2. Turvapaikanhakijoita voi tulla Schengen-alueelta ja muualta Suomen alueelta.
  3. Valtioneuvoston itsensäkään mukaan edes itäraja ei ole kiinni, koska esimerkiksi alaikäisten kohdalla voidaan tehdä poikkeus. Katso kuitenkin kohta 1 siitä, onko tämä kuitenkaan poikkeus.
  4. Perussuomalaiset eivät taaskaan uskaltaneet uhmata laillisuusvalvojia, vaan päätös tehtiin jälleen sen jälkeen, kun esitys läpäisi oikeuskanslerin seulan.

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani totesin, perusteettomien mielikuvien luominen siitä, että Suomi voisi lopettaa ottamasta vastaan lainkaan turvapaikkahakemuksia ”sulkemalla rajat” tai edes siitä, että tällainen mahdollisuus voitaisiin lailla säätää, on poliittisen lähihistorian menestyksekkäimpiä sumutuksia.

Lisäksi puheet ovat ristiriitaisia epäjohdonmukaisia. Ensin on annettu ymmärtää, että rajavartiolakia uudistettaessa oltaisiin luotu tällainen rajaton mandaatti tehdä aivan mitä huvittaa. Toisaalla valitetaan, ettei ole työkaluja. Toimittaja Jarno Liski kysyikin Sebastian Tynkkyseltä, että miksi hän ja Purra vaativat muutosta, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten vastaanoton lopettamisen, jos tämä kerta on jo nyt mahdollista ja yhteensopivuus muiden velvoitteiden kanssa on selvitetty.

Hallitus voi koska tahansa alkaa tällaisiakin toimia valmistella siitä huolimatta, mitä oikeusoppineet ovat asiasta mieltä. Voi kuitenkin lopuksi toistaa vielä kerran sen, miksi se olisi hölmöä:

Joskus vallassa tulevat olemaan myös tahot, joista sinä et pidä.

Sinun on sitten hyväksyttävä, että myös he tekevät sinun mielestäsi epämieluisia päätöksiä perustuen esimerkiksi salassapidettävään tietoon ja halveksuen julkisesti oikeusperiaatteita.

Vallassa voi olla silloinkin taho, joka esimerkiksi kertoo A-studiossa, että  tänne on tulossa muutoin miljoonia vihreitä miehiä tai jonkun vastaavan verukkeen. Vain kertoakseen myöhemmin, että keksi asian päästään.

Koronapandemian aikana nähtiin, että äänekkäimmätkin öyhöttäjät vaativat lakikirjan tiukkaa noudattamista, kun kyse on heidän eduistaan. Kansalaisten turvallisuus ei vaikuttanut silloin kelpaavan sellaisenaan perusteluksi, vaikka maahan julistettiin hetkeksi jopa poikkeustila.

Sinun ja jokaisen meistä kannattaa siis pitkässä juoksussa puhua sen puolesta, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

Heikki Ranta

Kirjoitusten aiheet laidasta laitaan, joskin painotus erityisesti vanhoillisten tahojen moraalipaniikkien käsittelyssä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu