Suomen Akatemia rahoittaa pääosin sitä, mitä sen kuuluukin
Somessa on vakiintunut jokavuotiseksi ilmiöksi pöyristyminen ja silmien pyörittely Suomen Akatemian myöntämästä rahoituksesta. Tunnettu huuru-ukko Pauli Vahtera jopa jokin aika sitten täsmensi, että pitäisi tieteessä pitäisi rahoittaa mielummin vaikka maahanmuuttajien raiskaamisen vaikutuksia yhteiskuntaan.
Käytännössä kohun aiheuttaminen tapahtuu siten, että älämölön aiheuttaja ottaa yksittäisen hankepäätöksen, skannaa sieltä yksittäisiä sanoja tai teemoja, jonka jälkeen julistaa hankkeen tai kenties koko tieteenalan hölynpölyksi.
Mitään perusteluita ei luonnollisesti kerrota, mikä hankkeessa tai aiheessa on vikana.
Se on tietenkin hieno asia, että julkisiin varoihin perustuvia menoja saa arvostella julkisesti. Väitän kuitenkin, että tässä arvostelussa on kyse lähinnä moraalipaniikista. Osoitan, että rahoituspäätökset eivät osoita minkäänlaista epäsuhtaa ”oikeiden” ja ”väärien” tieteenalojen saaman rahoituksen kanssa.
Mitä Suomen Akatemia rahoittaa?
Ensimmäinen virhe someöyhöttäjillä on ottaa yksittäinen hanke, joka kuulostaa omiin korviin hölynpölyltä ja verrata sitä sitten hänen mielestään ”oikeaan” hankkeeseen. Toisinaan sattuu niin, että kahden tällaisen hankkeen saama rahoitus on hyvinkin lähellä toisiaan. Moraalipaniikki on valmis.
Tämä ei kuitenkaan kerro yhtään mitään. Sen sijaan oikea tapa on katsoa, paljonko Suomen Akatemian kokonaisrahoituksesta suuntautuu eri tieteenaloille. Tämä ei ole salaista tietoa, jonka jokainen voi tarkistaa Suomen Akatemian julkisista tilinpäätöstiedoista.
Latasin eri tieteenalojen saamat rahoitusosuudet exceliin. Sen jälkeen eriytin sieltä tieteenalat, jotka kaikista eniten nostattavat todennäköisesti tuntemuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi sukupuolentutkimus, filosofia ja kielitieteet. Tunnistin tällaisia tieteenaloja / alakokonaisuuksia yhteensä 14. Ollaan humoristisia ja nimetään tämä kokonaisuus suvakkimädätystieteiksi.
Mädättämisellä tai kulttuurinmädätyksellä viitataan syvän päädyn huuruilijoiden, trollien ja äärioikeistolaisten väitteisiin siitä, että mikä tahansa ilmiö tai asia, mitä he eivät ymmärrä tai hyväksy johtaa länsimaisen yhteiskunnan rappioon. Tällä kertaa se on yhteiskunta- ja kulttuuritieteet.
Kokonaisuuden nimeäminen on tietenkin tulkintaa ja esimerkiksi joidenkin mielestä vaikkapa ravitsemustiede on suvakkimädätystä, koska se tuottaa vääriä tutkimustuloksia esimerkiksi liiallisen lihansyömisen negatiivista vaikutuksista. Samoin kansanterveystieteen moni voi tulkita mädätystieteeksi, koska erityisesti siellä on tuotu esiin alkoholinkulutuksen haittoja.
Mädätystieteet ovat alati muuttuva käsite. Sillä joillekin yleensä ”kovien tieteiden” puolustajille tuntuu olevan vaikea sulattaa vaikkapa ilmastofysiikkaa. Ilmastofysiikkaa ja fyysikoita saatetaan myös syyttää esimerkiksi tieteellisten tosiasioiden piilottamisesta ja valehtelusta. Samoin esimerkiksi lääketieteellä ei ole välttämättä arvostusta tahojen parissa, joiden mielestä samaan aikaan ideologinen huuhaa tulisi poistaa yliopistoilta.
On myös joitain tieteenaloja, jotka eivät ole luonnontieteitä, mutta nauttivat ”oikean tieteen” asemaa. Tällaisia ovat esimerkiksi taloustieteet, onhan talous äijien juttu. Pidetään siis ne ”oikeiden tieteiden” luettelossa. Samoin tein oikeustieteen kanssa, sillä en ole ainakaan kuullut siihen kohdistuvista moraalipaniikeista.
Tulkintoja on tällaisissa tilanteissa aina tehtävä.
Mitä yleisiä havaintoja Suomen Akatemian rahoituksen kohdistumisesta voi tehdä? Jo heti huomaa, että pääosa Suomen Akatemian rahoituksesta kohdentuu luonnontieteisiin, lääketieteisiin ja teknillisille aloille, jotka myös perustuvat luonnontieteisiin. Mukana on lisäksi joitain talous- ja liiketaloustieteen oppiaineita.
Esimerkiksi yksi ainoa oppiaine, fysiikka, otti rahoituksesta 9,9 % siinä missä vaikkapa nais- ja sukupuolentutkimus sai 0,4 % rahoituksesta.
Toisin sanoen siis fysiikka sai 25 kertaisesti enemmän rahoitusta kuin sukupuolentutkimus. Rahoituksen kärkipäässä on myös muita isompia potteja saaneita tieteenaloja, joista valtaosa on luonnontieteitä, lääketieteitä ja teknillisiä tieteitä. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteissä tällaisia oli verrattain vähän. Esimerkiksi psykologia sai 3,2 % kaikesta rahoituksesta, ollen kärkipäätä omassa leirissään. Sosiaalitieteet saivat 7,6 %, mutta se tarkoittaa kaikkia sosiaalitieteitä. Ilmeisesti psykologia on päätetty raportoida sosiaalitieteistä erikseen, koska se ei ole sinänsä mitätön yksittäisenä oppiaineena.
Kuinka paljon suvakkimädätystieteet saivat yhteensä kaikesta rahoituksesta? Se selviää seuraavasta taulukosta, johon olen laittanut suvakkimädätystieteenalojen rahoituksen kumuloitumisen prosentuaalisesti suhteessa myönnettyyn rahoituksen kokonaismäärään.
| Kohde (2022) |
Kertymä % |
| Tieteentutkimus (0,1 %) | 0,1 % |
| Kirjallisuuden tutkimus (0,3 %) | 0,4 % |
| Teologia (0,3 %) | 0,7 % |
| Nais- ja sukupuolentutkimus (0,4 %) | 1,1 % |
| Filosofia (0,5 %) | 1,6 % |
| Kielitieteet (0,9 %) | 2,5 % |
| Valtiotieteet (1 %) | 3,5 % |
| Taiteiden tutkimus (1,2 %) | 4,7 % |
| Historia ja arkeologia (1,6 %) | 6,3 % |
| Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus (1,6 %) | 7,9 % |
| Viestintätieteet (1,8 %) | 9,7 % |
| Kasvatustieteet (2,1 %) | 11,8 % |
| Psykologia (3,2 %) | 15,0 % |
| Sosiaalitieteet (7,6 %) | 22,6 % |
Kun ottaa huomioon kaikki ”väärät tieteenalat”, noin viidennes rahoituksesta suuntautuu niille. Toisin sanoen noin kahdeksan euroa kymmenestä ohjautuu pääosin luonnontieteisiin ja teknillisille aloille. Näin sen kuuluu pääosin mennäkin. En siis missään nimessä sano, että yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tulisi saada saman verran rahoitusta kuin luonnontieteiden.
Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikki muut kohteet ja niiden saama rahoitus.
| Kohde (2022) |
Kertymä % |
| Elintarviketieteet (0,0 %) | 0,0 % |
| Eläinlääketiede (0,0 %) | 0,0 % |
| Hammaslääketiede (0,0 %) | 0,0 % |
| Ympäristöterveyden tutkimus (0,0 %) | 0,0 % |
| Arkkitehtuuri (0,0 %) | 0,0 % |
| Muotoilun tutkimus (0,0 %) | 0,0 % |
| Tuotantotalous (0,1 %) | 0,1 % |
| Elintarviketekniikka (0,1 %) | 0,2 % |
| Ravitsemustiede (0,1 %) | 0,3 % |
| Kehitystutkimus (0,2 %) | 0,5 % |
| Hoitotiede (0,2 %) | 0,7 % |
| Tilastotiede (0,3 %) | 1,0 % |
| Teollinen biotekniikka (0,3 %) | 1,3 % |
| Farmasia (0,4 %) | 1,7 % |
| Prosessitekniikka (0,4 %) | 2,1 % |
| Kasvibiologia (0,4 %) | 2,5 % |
| Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (0,5 %) | 3,0 % |
| Kansantaloustiede (0,5 %) | 3,5 % |
| Kehitysbiologia ja fysiologia (0,5 %) | 4,0 % |
| Liikuntatiede (0,5 %) | 4,5 % |
| Kone- ja valmistustekniikka (0,6 %) | 5,1 % |
| Oikeustiede (0,6 %) | 5,7 % |
| Perinnöllisyystiede (0,6 %) | 6,3 % |
| Systeemibiologia, bioinformatiikka (1,0 %) | 7,3 % |
| Laskennallinen tiede (1,0 %) | 8,3 % |
| Lääketieteellinen tekniikka (1,0 %) | 9,3 % |
| Kansanterveystiede (1,0 %) | 10,3 % |
| Liiketaloustiede (1,1 %) | 11,4 % |
| Ympäristötekniikka (1,1 %) | 12,5 % |
| Tähtitiede (1,2 %) | 13,7 % |
| Neurotiede (1,2 %) | 14,9 % |
| Metsätieteet (1,3 %) | 16,2 % |
| Biokemia, biofysiikka (1,4 %) | 17,6 % |
| Mikrobiologia (1,4 %) | 19,0 % |
| Ihmismaantiede (1,7 %) | 20,7 % |
| Maataloustieteet (1,8 %) | 22,5 % |
| Kliiniset lääketieteet (1,9 %) | 24,4 % |
| Nanotiede ja -tekniikka (2,0 %) | 26,4 % |
| Kemia (2,1 %) | 28,5 % |
| Matematiikka (2,4 %) | 30,9 % |
| Energiatekniikka (2,5 %) | 33,4 % |
| Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiolo-gia (2,7 %) | 36,1 % |
| Ympäristötiede (2,7 %) | 38,8 % |
| Biolääketieteet (3,1 %) | 41,9 % |
| Materiaalitiede ja -tekniikka (4,3 %) | 46,2 % |
| Geotieteet (4,8 %) | 51,0 % |
| Solu- ja molekyylibiologia (4,8 %) | 55,8 % |
| Tietojenkäsittelytieteet (6,0 %) | 61,8 % |
| Sähkötekniikka ja elektroniikka (6,0 %) | 67,8 % |
| Fysiikka (9,9 %) | 77,7 % |
Lopuksi
Silmien pyörittelystä Suomen Akatemian rahoituspäätöksille on tullut someöyhöttäjien ja trollien vuosittainen perinne. Silmien pyörittelyä perustellaan mitä erikoisemmilla tavoilla. Oikea asenne tieteeseen on ilmeisesti se, että kellä tahansa on yksittäisiä sanoja tarkastelemalla kyky kertoa, mikä on oikeaa tiedettä ja mikä ei.
Suomen Akatemia rahoittaa pääosin luonnontieteellistä ja teknillistä tutkimusta, kuten sen kuuluukin. Noin viidennes kohdentuu ”pehmeille tieteenaloille”. Näiden lisäksi yleensä edes pahin twittertrolli ei väitä kaiken yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden rahoituksen olevan turhaa.
Tilanteesta ei kyllä saa minkäänlaista tieteen tai julkisten menojen todellista paniikkia tekemälläkään. Siihen uskovat vain ne, jotka ovat liian laiskoja käyttämään numeroita edes taskulaskimen kautta.
Ehdotan Suomen Akatemialle rahoitettavaksi hanketta, joka tutkii jokavuotista akatemiahankkeiden paheksuntaa sosiaalisessa mediassa. Tieteenalaksi voisi sopia esimerkiksi sosiologia tai psykologia. Teoreettiseksi viitekehykseksi ehdotan Dunning-Kruger-teoriaa.
Hankkeen otsikko voisi olla esimerkiksi ”Suomen Akatemian rahoitushankkeet ja menojen priorisointi – ylivertaisuusharhaa vai kritiikkiä”. Aihetta voisi lisäksi tutkia myös feministisestä näkökulmasta.
Olipas taas loistava kirjoitus! Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. On vaikeuksia saada tuota alempaa taulukkoa näkymään kunnolla mobiililaitteissa. Yritän korjata asian.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen Akatemian lisäksi ”suvakkimädättäjien” joukkoon on varmaan liittynyt koliikkiaikuisten mielestä myös Koneen säätiö, joka antoi apurahan Elokapinalle. ”Elokapina haluaa toiminnallaan myös turvata Suomen ilmastotavoitteet, joiden toteutuminen on vaarantunut uuden hallitusohjelman myötä”, Elokapina kertoo tiedotteessaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009814842.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus-dlvr&fbclid=IwAR0rlX8_iAl4voLg710Ig2Q8_oe4JVQlvNaezwIBVFRMtBvt2yYgQyT_WJY
Ilmoita asiaton viesti
Tähän sopisi hyvin Tere Sammallahden slogan. ”Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu”.
Ilmoita asiaton viesti
Persu-ulina aiheesta alkoi jo tänään. Oikeasti olen toivonut että olisin persujen suhteen edes joskus väärässä, edes vähän. Samaa hekin epäilemättä toivovat.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta kirjoitus oli varsin puutteellinen.
Taulukkojen tilastot eivät tukeneet pitkän verbaalisen osan argumentaatiota.
Tieteenaloittainen ryhmittely kertoo varsin huonosti tutkimuskohteiden aihepiirien jakaumasta. Poikkeuksena ehkä luonnontieteet, matematiikka ja tietojenkäsittelytieteet. Saman tieteenalan kohdalla tukimus/tuki voi kohdistua mitä erilaisiempiin aiheisiin.
Jos tällaisen vastakirjoituksen tekee, kannattaisi se tehdä saman tien hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi molekyyli- ja solubiologian piirissä ei tutkita missään tapauksissa musiikkikulttuurin muuttumista Nepalissa. Turvapaikanhakijoiden kohtaamista ja kehollisuutta ei tutkita geotieteissä lainkaan. Eikä myöskään kemiassa tai fysiikassa. Prosessitekniikassa ei tutkita venäläistä feminismia mediassa. Tämän johdosta karkeatkin luokittelut toteavat pointin varsin hyvin. Siinä olet oikeassa, että alojen sisällä on tietenkin hajontaa aiheiden parissa.
Kannattaa lukea se siis ajatuksella uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi lukea ajatuksella kommenttini – edes ensimmäistä kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä edelleenkään paikkaansa. Kaikki julkinen paheksunta akatemiahankkeista on kohdistunut hankkeisiin, jotka kuuluvat johonkin noista 14 oppiaineesta tai alakokonaisuudesta jota ryhmittelin. Toisin sanoen yhtään silmien pyörittelyä ei ole noussut esimerkiksi fysiikasta, sähkötekniikasta tai tietojenkäsittelystä.
Mutta jatka ihmeessä keskustelun harhaanjohtamista. Olet näköjään siinä hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
”musiikkikulttuurin muuttumista Nepalissa” Tuollaiselle ei ole myönnetty tutkimusapurahaa. Kirjoita se kokonaisuudessaan, niin kaikille tulee selväksi mihin rahaa myönnetään. Miksi Suomen alijäämäisen talouden ylipäätään pitäisi tukea tuollaista tutkimusta? Tässä tuo oikea tutkimus: ” Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa”.
Rahoitus 594 794 euroa. Aika kova rahoitus Suomea tukemattomalle tutkimukselle reilulle kolmelle vuodelle. Väitän, että tuolla tutkimuksella ei saada mitään positiivista aikaiseksi. Westerlund nostaa kuitenkin professorin palkkaa koko ajalta.
Heidi Westerlundin tutkimuksista (8,2 miljoonaa) ei ole kuultu tuloksista eikä kuulla.
Heidi Westerlundin tutkimuksiin (5) on myönnetty rahaa yli 8,2 miljoonaa euroa 8 vuoden aikana.
On julkaissut paljon, mutta ei mitään itse. Vain osia.
Keisari ilman vaatteita.
Ilmoita asiaton viesti
Transitiopolkuja naisten osallisuuteen Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa ei tutkita molekyylibiologian parissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoiko kirjoittaja jossain yhteydessä että ilmastonmuutos on perusfysiikkaa? Erikoinen käsitys perusfysiikasta.
Mitä tulee ilmastomädätykseen, varsin monissa tiedekunnissa ilmastonmuutos on se kuuma peruna jolle saadaan voisulaa päälle. Vaikkapa rakentaminen, pikku öttiäisten ja isompienkin tutkiminen. Ilmastomädätys leviää lähes kaikille tieteen aloille.
Sinällään en pidä kovin arvokkaana nimittelyä mitä kirjoittaja harrastaa. Onko ihan pakko nimitellä eri mieltä olevia?
Itsetyytyväisyys mitä kirjoitus huokuu, on kääntäen verrannollinen Helsingin yliopiston sijoitukseen maailman yliopistojen joukossa. Lisätkää omahyväisyyttä ja putoamisen jatkuminen on jatkossakin varmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu. – Tere Sammallahti.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, että täällä sentään on mukana järjen sanaakin!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, että suurin osa rahoituksesta menee suurinpiirtein järkeviin kohteisiin. Mutta on tuossa silti aivan liikaa täysin höpöhöpö hankkeita, joille ei pitäisi myöntää euroakaan veronmaksajien rahaa.
Näin nettoveronmaksajana sitä todellakin toivoisi, että kaikki rahat käytetään järkihankkeisiin. Ja tässä taloustilanteessa Akatemian rahoitusta pitäisi leikata.
Ilmoita asiaton viesti
En luetellut kirjoituksessani yhtään hanketta. Siinä oli tieteenaloja ja alakokonaisuuksia.
En minäkään koe hyötyväni henkilökohtaisesti tai maani hyötyvän millään tavalla mistään vaikka eksoplaneettojen tutkimisesta. Sillä ei ole silti mitään merkitystä, mitä olen mieltä asiasta.
Aivan loistavasti kiteytetetty meteorologi Ari Laaksoselta twitterissä:
”Kenelle on hyötyä kvarkkiaineen tutkimuksesta? Kännykänkö meinasit rakentaa kvarkeista vai terveyskeskusrobotin? Kerro miten se hyödyttää Suomea että joku yrittää ymmärtää neutronitähtiä?”
Jopa osalla luonnontieteilijöistä alkaa mennä hermo tuohon täydelliseen ylimielisyyteen ja Dunning-Krugeriin.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä rahaa, mitä ei ole olemassa kuin velkana, ei pitäisi kevyin perustein jakaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja tuntuu mieltyneen tuollaiseen hyökkäävän/haukkuvaan tyyliin..öyhöttäjineen, yms. Ehkä hieman ”nätimmin” asiansakin voisi tuoda esille.
Mitä sitten tulee näihin tutkimuksiin, niin itse en millään muotoa ymmärrä, että mitä, tahi ketä(paitsi tutkijaa tietty) hyödyttää esim. ”Afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa”. Tällaiseen on osoitettu reilut 438 tuhatta euroa. Minusta se on monta ja kun veronmaksajat ymmärtääkseni joutuvat tuon maksamaan, niin olen surullinen heidän ouolesta.
PS. Kuten itsekin tuolla totesit, niin en minäkään osaa sanoa itse aiheesta mitään..se ei vaan jostain syystä kuulosta ihan siltä, että sen pitäisi olla maamme kansalaisten verovaroilla kustannettavaa ”tiedettä”.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuo aihe kuulostaa juuri sellaiselta mitä kirjallisuudentutkimuksessa voisi odottaa tutkittavan. Sinusta se on väärin, koska siinä on hassuja tai hölmöjä sanoja. Jokainen tänne tehty kommentti todistaa yhä uudelleen kirjoitukseni pointtia.
Sinua ei hyödytä muuten suurin osa monestakaan luonnontieteen perustutkimuksestakaan. Kyllähän sitäkin voidaan tehdä ulkomailla ja ei niistä kuitenkaan mitään älypuhelinta voida rakentaa. Suomalainen veronmaksaja ei siitä mitään hyödy.
Juuri tuollaisten takia rahoituspäätöksiä ei tehdä netin huutoäänestyksellä.
Voisi myös sanoa, että mitä suurempi älämölö, sitä suuremmalla syyllä niitä aiheita näköjään pitää rahoittaa. Ei voi olla tabuja.
Ilmoita asiaton viesti
Osa Suomen Akatemian rahoittamista hankkeista on perustutkimusta, joka on luonteeltaan ”ei-soveltavaa” tutkimusta. Se on hyvin yksityiskohtiin menevää, suppealle alueelle syventynyttä, uutta tietoa tuottavaa tutkimusta.
Tätä perustutkimuksen tutkimustapaa ja olemusta on vaikea jopa tiedepiireissä toimivan, saati maallikko kansalaisen, vaikeaa ymmärtää.
Perustutkija tavallaan tutkii tutkimisen halusta, kerää, dokumentoi, analysoi tuottaen uutta tietoa tutkimusalueesta itselle ja muille tutkijoille, tukien näin samalla koko tiedeyhteisöä.
Perustutkimusta voi verrata palapelin rakentamiseen, yksi tieto sieltä ja toinen täältä jne. kunnes lopputuloksena hahmottuu kokonaisuus, joka parhaimmassa tapauksessa johtaa merkittävään tieteelliseen havaintoon ja siitä eteenpäin vanhaa teoriaa täydentävään, tai ihan uuteen tieteellisin perustein hyväksyttyyn teoriaan.
Ilmoita asiaton viesti