Hirvittävät hallintohimmelit SOTE ja MAAKUNTA

Sote-uudistuksesta on puhuttu vuosikausia. Kansalaisille on perusteltu uudistuksen tarvetta leveimmillä terveydenhuollon hartioilla. On tietenkin totta, että ikäpyramidimme rakenne edellyttää suurempia terveydenhoitoyksiköitä. Yksinkertaisinta olisi ollut, jos terveyskuntayhtymien minimikooksi olisi määrätty 300 000 asukasta. Kuntayhtymät olisivat vapaasti voineet laajentua haluamiensa kumppanien kanssa saavuttaakseen tuon väestöpohjan. Jokainen kuntayhtymä voisi sitten itse määrätä miten palvelunsa tuottaa. Demokraattista ja toimivaa, vaan eipä kelvannut edelliselle eikä nykyiselle hallitukselle. Puolueita ei kiinnosta paras toimiva ratkaisu, vaan oma ideologiaan perustuva piilotettu tavoite.

Tämänkertaisen uudistuksen taustalta löytyy kolme vaikuttavaa tekijää. Vasemmisto nosti esiin jo vuosia sitten heille ongelmallisen työterveyshuollon, joka pääosin yksityisten toimijoiden suorittaman toimi niin hyvin, että vasemmisto piti sitä epätasa-arvoisena! Huipputehokkaasti ja kustannustehokkaasti toimiva yksityinen terveydenhoito ei sovi millään sosialistiseen maailmankuvaan.

Toiseksi, edellisen johdantona, kansalaiset ovat alkaneet käyttää yhä enemmän laadukkaita yksityisten terveysasemien palveluita, eikä pelkästään yksilötasolla, vaan myös lukuisat terveyskuntayhtymät totesivat palvelujen parantuvan ja kustannusten pienenevän julkisten palveluiden ulkoistuksella. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan ulkoistettujen palveluiden jonotusajat ovat keskimäärin kolme päivää, julkisella puolella jopa kolme kuukautta. Samalla palvelut paranivat mm. digitalisaation seurauksena. Tämä oli myrkkyä vihervasemmistolle, joka ryhtyi raivokkaasti toimiin hyvin toimivan yksityisen sektorin tuhoamiseksi. Tavoitteena on jopa tehtyjen ulkoistussopimuksien mitätöinti takautuvasti. Tavoite halveksuu kunnallista itsehallintoa ja on epäilemättä perustuslain vastainen. Itsenäisen Suomen historiassa takautuvaa lainsäädäntöä on sovellettu ainoastaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Kolmanneksi soppaan tuli maakuntahallinto, jota kukaan ei halua eikä tarvitse, paitsi Keskusta, joka näyttää olevan valmis myymään jopa periaatteensa saadakseen himoitsemansa maakuntahallinon. Uusi hallintokerros lisää byrokratiaa, kustannuksia ja tehottomuutta. Kuka kaipaa entisiä läänejä ja lääninhallituksia? Nyt saadaan samankaltainen hallintohimmeli, jolla saattaa olla vielä verotusoikeuskin. Ja kansa maksaa.

Neljättä ja kaikkein tärkeintä uudistuksen tarvetta ei ole kerrottu, koska sitä ei ole lainkaan huomioitu. Nimittäin asiakkaan, siis kansalaisten tarvetta. Julkisen ja yksityisen palvelutuottajan oleellinen ero onkin juuri tässä. Yksityinen hakee aina asiakkaan etua ja pyrkii tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle. Muuten yritys ei menesty. Julkisella puolella hallinnon valtarakenteet ja poliittiset intohimot ohjaavat toimintaa, asiakkaasta ei ole väliä. Tyytyköön siihen mitä on saatavilla. Tästä johtuen julkinen sektori ei koskaan pysty tuottamaan tehokkaita palveluita edullisesti. Nyt hallitus, ennen kaikkea Sanna Marin ja Krista Kiuru haluavat tuhota erinomaisesti toimivat ulkoistetut palvelut ja palauttaa takaisin pitkät hoitojonot, korkeat kustannukset ja heikentyneet palvelut.

Ei tarvitse olla selvänäkijä ymmärtääkseen, että eduskunnan käsittelyyn tuleva hallinnollisesta lähtökohdasta suunniteltu SOTE-uudistus lisää terveydenhuollon kustannuksia, ehkä noin miljardin vuodessa, heikentää kansalaisten pääsyä terveydenhuoltopalveluihin ja jopa saattaa hoitoa odottavat kansalaiset hengenvaaraan.

Kansalaiset voivat vielä vaikuttaa SOTE-hirviön soveltamiseen äänestämällä kuntavaaleissa ainoastaan niitä ehdokkaita, jotka eivät halua tuhota terveydenhuoltoamme.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu